30.9.09

Jää nähtäväksi

Valheellisessa tiedossa pysyminen on vähintään noloa, nyt seuraamme silmä kovana tiedotusvälineitä onko YLE oikeassa ja pääministeri väärässä vai toisinpäin. Tilamme on vähän kuin perjantai iltaisin esitettävässä Ilari Johanssonin juontamassa TV3:n Totuuden hetki ohjelmassa, jossa selviää kuka repäisee ensimmäisenä pelihousunsa? Pitäisikö poliitikotkin alistaa tuohon ohjemaan kaiken kansan nähden, niin näkisimme ansaitsivatko he jokainen tarjolla olevan päävoiton omaan kassaansa.

Tässä kyseisessä jupakassa on aika raju vastakkainasettelu, jossa on mielenkiintoista katsoa mikä on oikea vastaus, tai onko kyseessä uutisankka? Riippumatta siitä, kuka tai mikä on oikeassa, asialla on merkitystä politiikkaan ja oikeamieliseen tiedotukseen.

Yhteiskunnassa pitäisi olla luotettavat normit, joihin meistä jokainen haluaa ja voi uskoa. On tämä niin rajua, että monia ajatuksia syntyy siitä mihin tässä yhteiskunnassa voi todella luottaa, sillä maassa taitaa olla täysin rehellisiä ihmisiä vain hyvin vähän.

28.9.09

Rattaanpyörät

Eikä ne pienet linjaanirattaat
keikutella kestä ja kestä.
Eikä se vanha uudelle kullalle
menemästä estä.



Linjaanirattaat tulevat mieleen, kun vain näen vanhat rattaanpyörät. Ehkä nämä vielä korjattavissa olevat pyörät ovat olleet raskaammassa käytössä, kuin pienien kiesien alla.

Olen itsekin ajellut aikanaan linjaanirattailla, mutta vielä enemmän tyhjentänyt navetan taustaa ajamalla monet sontakuormat keväiselle pellolle.

Traktorin yleistyessä maataloustyö muuttui huomattavasti kevyemmäksi niin miehille, kuin hevosille, joista sittemmin on tullut lemmikki- ja harraste-eläimiä.

25.9.09

Syyssateita odotellessa


Syyskuu alkaa olla lopuillaan, joten jotakin talven merkkejä jo pitää näkyä. Viimeyönä oli kunnon halla, sillä aamulla herätessä maa oli kuurasta valkeana. Aikaisemmin ei vielä ole ollut juuri alle nollan asteen, sillä mm. kesäkurpitsan arat lehdet ovat olleet tähän asti täynnä kasvuvoimaa. Enää eivät ole siitä piti viime yön pakkanen huolen.


Keräsin tänään viimeisen sadonrippeet kasvimaalta, joten sen puoleen saavat talviset säät tulla. Ruskan väritkin vahvistuvat luonnossa, kunnes tulee vesisade ja kova syystuuli, joka lakaisee lehdet. Tiistaina on Mikon päivä, joka kansanperinteen mukaan on sadonkorjuun päätepiste.
—”Mikkelistä ämmät pirttiin ja nauriit kuoppaan”, tänä vuonna ovat säät ovat olleet suosiollisia, joten kansanperinteen sanonta on osunut hyvin kohdalleen.

24.9.09

Tasan on


—Haaste on tällä kertaa tasan. Kuten aina, tulkita saa vapaasti.

22.9.09

Paprika


Kylvin keväällä muutamia paprikasta ottamiani siemeniä kukkaruukkuun. Siemenet taimettuivat hyvin ja kasvoivat kesänaikana kokoa. Tuottivat samalla muutamia isokokoisia paprikoita. Nyt syksyn tullen ei oikein henno jättää niitä ulos pakkasen armoille, vaan muutamia tuodaan sisätiloihin. Onnistuuko niiden talvehtiminen, se jää nähtäväksi, mutta niin ainakin kokeillaan. Lämpöä, rakkautta ja substraalia sillähän kaikki muutkin ruukkukasvit selviävät. Nyt on ainakin kuva johon voi verrata kasvin vointia vaikka jouluaikaan jos se silloin vielä on voimissaan.

Yhdessä paprikassa on paljon kukkia, jospa se menestyy, niin luvassa olisi omia paprikoita talven aikana. Ilmeisesti hoidokkeja varten pitää hankkia oikein semmoinen viherkasvivalaisin, sillä ilman lisävaloa ne tuskin menestyvät.

21.9.09

Tuntematon

Lämmin syyssää on suosiollista sienille. Niitä on kerätty talven varalle pakastimeen, mutta myös suolasieniä kellariin. Eilen löysin tällaista sienikasvustoa, joka toi heti mieleen aikanaan kuuluisutta saaneen Jorma Reinin "k-kortin". Tässä ryhmässä sieniä on paljon, mutta ovatko ne syötäviä, sitä minä en tiedä? Turvallisuuden vuoksi kerään, vain sellaisia sieniä, jotka varmuudella tunnen, ja olen muutenkin ne hyviksi ruokasieneksi havainnut.


Sieniasiantuntijat kertokaa ja kommentoikaa, mitä sieniä kuvassa on? Ovatko ne pelkkää potaskaa, kuten pahaa pelkään!

Viikon haastekuva



(42) Ikkuna

20.9.09

Hinnoissa on eroa

Mainonta on tarpeellista, sillä ilman sitä emme tiedä mitä kaikkea on tarjolla. Mainonta on kaikkialla, jopa vierailulle tuleva ystävä on elävästi ”hopottava” mainos, joka vaikuttaa arkisiin valintoihimme. Kaupallisen mainonnan sanoman tulee olla totta, eikä sitä ole vilpistä tarvetta syyttää.


Tuotteet ovat erihintaisia, eikä niiden vertaaminen hinta/laatusuhteella ole helppoa. Elävä esimerkki on vaikka henkilövaaka, joista edullisin maksaa 9,99€ ja toinen samannäköinen maksaa 39,90€. Kummatkin tekevät mitä lupaavat ja niillä on 100g tarkkuus ja kahden vuoden takuu. Valitsenko halvimman vai sen neljä kertaa kalliimman?

Suuria hintaeroja on kaikissa tuotteissa, esimerkiksi kameroissa tai muissa elektronisissa laitteissa. Kalliimpi on tietenkin monipuolisempi, mutta minulla olevan kalliin kännykän ominaisuuksista vain murto-osa on käytössä, joten monipuolisuuden tarve voi olla harhaluuloa.

—”Aasiakasta” viedään kuin pässiä narussa, ellei hän kykene tekemään omaa arvioita tarpeistaan. On tietenkin tosiasia, että nykyään on varaa ostaa mitä haluaa.

18.9.09

Hittojakos tässä


--- ”Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan."---

15.9.09

Syyskuun 15. päivä




Aamuisin on sumua, illat pimenevät, yöt kylmenevät, muuttolinnut lähtevät on perunannostoaika. Syksyn merkkejä kaikki nämä ovat. Ruskaa juurkaan vielä ole, liekö syynä se, ettei ole ollut hallaöitä, jotka olisivat saaneet antosyaanin värittämään lehtipuita.

Marjanpoimijalle tämä syksy on ollut mitä edullisin, sillä mustikkaa oli ja on vieläkin. Omalta kohdaltani olen poiminut tänä syksynä metsämarjoja ehkä enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Tänään porisivat kattilat puuliedellä, kun olen vaimon apuna keitellyt soseita ja hyytelöitä talven varalle.

Radiossa on muistutettu, että marjoja tulisi syödä noin 2 dl. päivässä. Meillä on ainakin sen verran jopa reilusti enemmän niitä varastossa.

Mehuja ja hilloja on paljon, niin jotakin muuta ravintoa näillä tuotteilla pitää korvata, muuten tulee ylensyöneeksi. Talviperuna on myös omasta takaa. Perusravintoaineita ei tarvitse kaupasta hakea, joten tuo tuleva ALV-veron alennus ei paljoa taloutta hetkauta. Lihatuotteissa se jotakin merkitsee, mutta ei juuri muuta.

13.9.09

Puolukka-apaja

Auto junnaa pätkän metsäautotietä ykkösellä. Moottori vetää sisukkaasti ykkösellä mäet ja yli korkeiden kivien. Ruohotuppaan alla saattaa olla terävä kärki johon voisi matka katketa, jos öljypohja siihen iskeytyisi. Onneksi niin ei tapahdu. Vastaan tulee auto, joka ei pysähtynyt ohituspaikalle, vakka valoja väläytin. Peilit toisiaan hipoen, siinä tilanne selvitettiin. Vielä vähän matkaa ja pysäköin tutulle levikkeelle. Kaappaamme rohmut kainaloon ja muutama muovipussi taskuun, ja metsään. Kuusikossa on vielä poimimiskelpoista mustikkaa, mutta ne eivät nyt meitä kiinnosta.
Tuttu puolukka-apaja on kauempana. En ole kiirehtinyt senkään uhalla, että joku vie parhaat päältä, vaan olen antanut marjojen kypsyä. Vaimo jää poimimaan heti, kun punaisia puolukoita on kannonjuuressa. Minä kävelen sinne missä niitä on yleensä paljon. Tietyn kelon luokse päästyäni katselen tyjiksi poimittuja mättäitä. Marjat on viety! Kohta kuulukin pensaasta tervehdys ja sieltä tulee mies, joka on ehtinyt tänne ennen minua. Kerroin miten olen tästä saanut vuosittain talviset puolukat. No ei ole syytä kadehtia, sillä puolukkaa on paljon, kunhan alan kerätä. Annan hänen jatkaa poimintaa ja palaan jälkiäni takaisin ja aloitan poiminnan. Rohmut täyttyvät nopsaan, samastakin kannonjuuresta löytyy poimurillinen, jopa kaksi.

Kotona punnitsemme marjat, joita on 14 kiloa. Vielä toinen marjaretki huomenna eikä enempää puolukoita  tarvita, myyntiin ole aikomustakaan poimia.

Postilaatikko


Haastennumero 19

11.9.09

Ei kaikkea kerralla

Olen huomannut, että minulla on usein radio auki, kun kirjoitan tain teen valokuvien muokkausta tai jotakin muuta tietokoneella. Monissa muissakin puuhissa tulee helposti tehdyksi useampia asioita päällekkäin.

Saisinko aikaan paremman lopputuloksen, jos syventyisi vain yhteen asiaan kerrallaan? Nauttisiko silloin enemmän tehtävästä? Musiikin- tai muun radio-ohjelman kuuntelu, kun samalla lukee kirjaa on jotenkin ristiriitaista. Ehtiikö siinä tajuamaan lukemaansa, tai jääkö luetusta mitään muistiin? Television katselu syödessä ainakin lihottaa, koska syömisen kontrolli katoaa.

Paljon on niitä asioita, joita teen samanaikaisesti, mutta mistä silloin voi nauttia, kun ajatukset risteilevät keskittymättä monissa kysymyksissä. Olisikohan sitä tehokkaampi, jos pitäisi ajatuksensa tiivistyneenä yhteen tehtävään kerrallaan. Pitää kokeilla, jos keskittymisestä saisi lisää tekemisen iloa.

10.9.09

Häkkilintu

Miten rajattua elämä onkaan, sen huomaa hyvin katsellessaan omaa kuvagalleriaansa. Ensinnäkin ajallisesti kuva kertoo vain sekunnin murto-osan aikana tapahtuneen.
Elämämme on hyvin rajattua, olemmeko kaikki ajassa jonkinlaisia häkkilintuja?

8.9.09

Bloggaavan eläkeläisen rukous

Herra Sinä tiedät paremmin, kuin minä, että olen tullut vanhaksi:

Suojele minua tulemasta liian puheliaaksi ja ajattelemasta, että minun on sanottava painava sanani, joka asiassa ja joka tilaisuudessa.

Vapauta minut halustani järjestellä kaikkien muiden asioita. Tee minusta ajatteleva ihminen, -ei ärtyisä eikä ylemmyydentuntoinen, ottaen huomioon viisauteni laajan varaston, on tosin sääli olla sitä kaikkea käyttämättä, mutta tiedäthän, että haluan säilyttää muutaman ystävän itselläni loppuun saakka.

Pidä mieleni vapaana loputtomasta yksityiskohtien kertaamisesta ja anna minulle siivet, joilla voin lentää suoraan asian ytimeen. Sinetöi huuleni vaikenemaan kaikista kivuista ja vaivoistani, jotka ovat lisääntymässä, ja joista puhuminen on sitä miellyttävämpää, mitä pidemmälle vuodet vierivät. Pyydän itselleni voimia, jaksaakseni kuunnella muiden vaivoja, sekä kykyä ymmärtää heitä kärsivällisin mielin.

Pidä minut suhteellisen lempeänä. En halua olla mikään pyhimys, sillä muutamien sellaisten kanssa on hyvin vaikea elää. Hapan vanha ihminen on paholaisen suurimpia töitä.

Auta minua saamaan elämästä irti kaikki mahdollinen hauskuus. Ympärilläni on paljon ilonaiheita, joista ainuttakaan en haluasi menettää.

Lähde: Tuntematon

Sadeviitta on hittituote

Sadeviitta on monipuolinen sadeasu. Olen käyttänyt sellaista mm. sauvakävellessä. Nyt minulla ei ole viittaa, sillä sen hyvän olen jättänyt jonnekin, siis se on kadonnut tuntemat-tomalla tavalla.

Huomasin vasta tänä aamuna, että eräässä ”taattua laatua” myyvässä kaupassa on eilisestä maanantaista alkaen tarjouksessa (12,99€) sopivan näköisiä viittoja, joten ajoin lähimpään myymälään, mutta viitat oli myyty heti loppuun. Paikkakunnan toisessakaan myymälässä ei ollut enää viittoja jäljellä.

Sadeviitta taitaa olla todellakin hittituote. Sadesuojaa etsimässä olin, niin kävin myös eräässä toisessa liikkeessä. Siellä niitä on, mutta hinta 40,90€ pisti ajattelemaan, että tarvitsenko noin laadukasta tuotetta. En todellakaan!

Minulla ei ole edelleenkään sadeviittaa, mutta aloitan varovaisen neuvottelun vaimon kanssa siitä, mikä olisi sopiva palkkio, jos hän surauttaisi tuollaisen asusteen vedenpitävästä maastokankaasta?

5.9.09

Pitkästy mukavasti

Pitkästyminen on inhimillinen tunne, jota ei kukaan voi kokonaan välttää. Voisikohan siitä tehdä haastavan ja mielenkiintoisen, jota haluaa odottaa..


Ehkä joku haluaa avata silloin kaljapullon tai käydä jääkaapilla, mutta varmaan on parempia tapoja. Pitkästyminen on virikkeiden puutetta ja se saattaa tulla milloin vain, mutta sen voi välttää aktivoitumalla.


Pitkästymisen voi kokea sisäisenä käskynä lähteä lenkille tai ottaa käteensä mielenkiintoisen kirjan. Tekeminen vei mukanaan ja se rentouttaa. Otan usein mukaani kävelylenkille MP3 soittimen johon olen ladannut äänikirjoja, mutta jos kirja ei kiinnosta, kuuntelen iskelmäradion tai radio puheen ohjelmaa.


Virikkeet rentouttavat, sen olen kokenut. Aktiivinen lepo on hyväksi, eikä lepääminen saa olla liiallista löhöämistä, sillä ”sohvaperuna” pitkästyy eikä saa kunnon unta yölläkään.

Pahus, 1234.... lauantain numerohaaste tuleekin vasta sunnuntai iltana, joten nyt sitten...

4.9.09

Sadepäivän ajatuksia

Nyt sataa, on tuulistakin. Mieleeni tulee säänkestävyys, Pitävätkö kenkäni vettä, ovatko ne säänkestävät? Minulla on hyvä sadeviitta, mutta en tiedä missä se on, joten pitää mennä ostamaan uusi! Ehkä se vanha sadeviittani vielä joskus löytyy.

—Ainakin talon vesirännit on puhdistettava, mutta ei nyt sateella koska syksyn keltaisia lehtiä putoaa vielä paljon lisää, sanon itselleni vitkutellen. Kunnostamista, korjaamista ja huoltamista riittää, sillä se on lähes jokapäiväistä toimintaa.
Uutta ei aina tarvita, mutta joskus vanha on jo niin huono, että on parempi tehdä kokonaan uusi. Monesti se uusi on haettava kaupasta.
—Hyvä, kun ihminen oppii uutta joka päivä, mutta silloin olen vanha, jos se uusi opittu unohtuu jo huomiseksi, se vaara on olemassa. Olen sinnikäs ja pyrin oppimaan ja omaksumaan oppimani.
Välistä ihmisen hyvä maku pettää ja on tehtävä johtopäätös, ihan vain yleisen mielipiteen vuoksi, kuten nyt on käynyt eräälle autoliikkeen johtajalle. Kumma kun kaikki ei mennytkään huumorin piikkiin.

3.9.09

Moitetta tai kiitosta

Inhimillistä, jopa väistämätöntä on, että saamme toisinaan muiden paheksuntaa. Meitä opetetaan lapsesta alkaen olemaan roskaamatta ja sitä varten on tehokkaita jätteiden keruujärjestelmiä. Tiedosta  huolimatta on inhimistä jättää roskia tienvarteen tai täyttyneen roskasäiliön viereen. Ilmeisesti on hyvin inhimillistä, ettemme koskaan opi toimimaan niin ettei joskus olisi moitteelle sijansa.

2.9.09

Näemme mitä haluamme

On tuiki tavallista nähdä päivittäin epäkohtia, niitä on kaikkialla, jos niitä etsimme. Olemassa on myös monia ilonaiheita ja kauneutta. Sitä on kaikkialla ympärillä. Riippuu vain omasta itsestä mitä etsimme, sitä on myös löydettävissä. Omat arvot ovat meille jokaiselle piintyneitä, mutta harvoin tulee mieleen muuttaa niitä, vaikka olisi aihettakin.


Suomalainen maantieliikenne on mielenkiintoinen arvojen harjoittelukohde, sillä ei tarvitse ajaa pitkääkään matkaa, kun näkee erilaisia tapahtumia. Joku provosoituu törpöille tai kiittää kohteliaasti kanssakulkijaa huomaavaisuudesta. Ikävimpinä asioina pidän sitä, jos marketin pihaan parkkeerattua autoa kolhitaan ja sitten ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja karataan pois.


Tienvarren tolpassa tapahtuva salaman välähdys lisää autoilijan tarkkavaisuutta, ja liikennemerkkien lukutaitoa. Ovat tarpeen nämä ”peltipoliisit”, etenkin kun niitä on riittävän tiheässä 100, 80 ja jopa 60 km rajoituksin. On se rikesakkokin niin opettavaista!