31.5.10

Kesälukemista

En tiedä voiko ajankuluksi lukemista nimittää harrastukseksi, mutta ei se ainakaan ole työtä. Lukeminen on minusta paljon mielenkiintoisempaa, kuin esimerkiksi elokuvien katselu. Kirjaan voi syventyä missä vain, eikä lukemiminen ole sidottu aikaan ei paikkaan. Kirjaan pitää vain tarttua ja lukea sitä. Joitakin kirjoja voi käydä nopeasti lävitse vain selaillen. Ehkä kirjasta löytyy jokin mielenkiintoista asiaa johon on pakko syventyä, joskus samaan kohtaan on palattava uudelleen. Ei kaikkea tarvitse lukea, voi kuin vain lentää korkealta ylitse, mutta laskeutua mielenkiintoisiin kohteisiin ja tutustua niihin tarkemmin. Jotkut kirjat ovat sellaisia, että ne on luettava sanatarkasti, mutta jossain yli 500 sivun paksuissa kirjoissa on niin paljon asiaa, ettei joka sanaan jaksa syventyä. Monet muistelmat ovat sellaisia kirjoja, joista voi etsiä mielenkiintoisemmat yksityiskohdat ja jättää osan vaille huomiota. Lukeminen on myös tekniikkaa, jota pitää harjoitella. Kiinnostus opastaa lukemaan parhaalla mahdollisella tavalla, eikä kaikkea pidä ottaa aivan todesta mitä kansien sisään on kirjoitettu.

30.5.10

Rukki

Myötätuulenpäivä oli tänään Vaajakosken vanha rautatieaseman pihapiirissä olleen kesätapahtuman nimi. Siellä eniten kiinnosti näkemäni erilainen rukki. Niitä perinteisiä on kaikkialla, mutta tällaista ”Alpakka” rukkia en ole aikaisemmin nähnytkään. Kehitystä on siis tapahtunut myös rukkirintamalla. Tätä mallia poljetaan kahdella jalalla ja se on malliltaan ja kooltaan aika sirorakenteinen. Ehdotin vaimolleni, että kunnostan hänelle talon vintillä olevan vanhan perintörukin, jos hän innostuu lankaa sillä kehräämään. Ainakaan toistaiseksi ei kuulemma tarvitse rukkia olohuoneeseen tuoda. Olisi se niin mukava nukahtaa sohvalle kun vaimo hyräilisi tuutulaulua rukin romanttisesti surratessa.
Kuva on myötätuulipäivän työnäytöksestä

29.5.10

Ruudut

Viikon haasteaihe:
ystävän syntymäpäivä

28.5.10

Sadepäivä

Kun sää on mieleinen jää tuuliviiriin ja lämpömittariin katsomatta, mutta tällaisella kylmällä sadesäällä säätiedot kiinnostavat. On ihan ymmärrettävää, että kaikki normaalit sääilmiöt kuuluvat kaikkiin vuodenaikoihin, mutta viikon pituinen märkä ja kylmä jakso alkaa pitkästyttää. Tosin jo taannoinen hellekin kesti mielestäni liian kauan. Saatu sademäärä on nyt maassa ja lämpimien säiden koittaessa pärjätään hyvin ainakin Juhannukseen saakka, jolloin hyvin todennäköisesti taas sataa. Kohtalon ivaa kait se on, mutta Suomen kesä on oikukas.

Katselin äsken, kun pihassa pomppi kaksi märkää rusakkoa, jotka välillä söivät ruohoa ja sitten taas hetken korvat pystyssä kuuntelivat. Ikkunan takaa niitä siinä katselimme. Kuvankin olisi saanut, mutta en kuitenkaan kameraa  laukusta esiin kaivanut. Märkiä olivat ja varmaan kylmissään. Hyväkuntoiset ja aktiivisesti pomppivat jänöt eivät varmaankaan sadepäivistä osaa olla harmissaan, kuten ihminen, joka ei osaa olla osaansa tyytyväinen.

22.5.10

Rasvainen vartti

Viikon haasteaihe: "Vartti"

20.5.10

Hakku

Kävin kuvaamassa käsitöitä koulun käsityönäyttelyssä.

16.5.10

Tyttären pojat

Yksi

 Mikä on onnennumero? Minä en sitä ymmärrä, koska en ole taikauskoinen. Ehkä pitäisi olla, mistä sen tietää. Lukuarvoilla on merkitystä, mutta tuovatko ne erityistä onnea?

Hän joka tekee kaikkensa, ei tee mitään liian hyvin. Vain yksi on paras, oli kysymys urheilusta tai jostakin muusta, jossa kilpailuhenkiset tavoittelevat voittoa. Ykkönen on merkki onnistumisesta, sillä vain ensimmäinen saa parhaan statuksen. Muutenkin yksi on syytä pitää mielessä, joten olen tänään valinnut itselleni onnennumeron, ja se on 1.

13.5.10

Ajatus on vapaa, kuin...

”Ainoa mitä voin ajatella” on se, että minulla on mahdollisuus ajatella aivan mitä haluan. Ajatukset tulevat ja menevät, joskus jokin jää mieleen kauemmaksi aikaa, mutta hyvin nopeasti tulee jo uusi asia mieleeni. Aina mielessä on jotakin, miksi ei olisi. Ajatukset risteilevät, ihmiset, luonto, menneisyys tai tulevaisuus. Haaveet toiveet mielikuvat vilistävät yhtenään. Keväisenä päivänä on ilo liikkua luonnossa ja siksi tämä kuva, koska olen ollut koko päivän metsässä, tekemättä mitään muuta, kuin vain viihtynyt luonnon helmassa, sitä kunnioittaen.

10.5.10

Puhdas vesi on tärkeää

Nykypäivänä vesi liikkuu niin helposti, että eipä sen kulutusta, juurikkaan ajatella. Miten mahtaisi olla jos veden hinta olisi sama kuin bensan hinta nyt. Tänään se maksoi 1,50€/litra. Tai entä jos ei olisikaan vesijohtoa, joten kaikki huushollin tarvitsema vesi pitäisi kantaa sangolla sisään, eikä olisi viemäriään, joka johtaisi likavedet takaisin vesistöihin. Olisi se elämä erilaista, mutta reilu puoli vuosisataa sitten vesijohdot eivät tulleet vielä jokaiseen keittiöön. Karjallekin vesi oli kannettava, joko järvestä tai kaivosta. Maailma voi muuttua nopeastikin, sillä kaikenlaiset luonnonilmiöt voivat nostaa yllättäviä ongelmia esiin, kuten nyt joku islantilainen tulivuori tai Kreikan holtiton taloudenpito.
Vesi vain on niin arvokasta elämälle, että ei kait sitä pitäisi ihan summittaisesti pilata, vaikka meille suomalaisille sen riittävyys ei ongelma olisikaan. Kuitenkin kaikenaikaa näkyy uutisia, jotka kertovat huolestuneesti, miten jossakin järvessä kalat kuolevat ja vesi on uinti- ja muutenkin käyttökelvotonta.

Nämä vesiasiat vain tupsahtivat mieleeni, kun sattumoisin löysin kuvien joukosta tämän kuvan, jonka olen ottanut reilu 50 vuotta sitten.

8.5.10

Tänään on toivoa

Usko tai älä, kaikesta huolimatta kesä on nyt paljon lähempänä, kuin kuukausi sitten. Päivät pidentyvät ja vesisade sulattaa maasta roudan. Ilmat lämpenevät, kukat kukkivat ja kesä koittaa. Näsiä kukkii lehdettömänä ja puutarhojen sipulikukat loistavat parhaimmillaan. Silti tuntuu jotenkin apealta kun päivällä on vielä alle viiden asteen lämpötila, mutta liian nopea kevään tulo voisi olla paljon pahempi asia, jopa lievä katastrofi.


Uutiset kertovat kaikenlaista maailmalta. Ilmassa on tuhkaa ja lama uhkaa taas. Nyt se on eri syistä, sillä syypää on Kreikka, siellä oleva korruptio ja holtittomuus. Suomalaisina tunnemme olevamme kaiken yläpuolella, asummehan me pohjoisessa. Vaalirahasotkut tuntuvat taas pieniltä virheiltä, kun niitä verrataan välimeren maiden tilanteeseen. Mitenkähän puhtaat jauhot ovat Italian mafiosoilla, väkisin tulee mieleen kysymys, että mitä vielä on tulossa?

Jotenkin kaipaisi jo hyviä uutisia, olisiko mahdollista, että keksittäisiin jokin ennennäkemätön uusi energianlähde, josta saisimme toivoa. Aurinko nousee joka päivä, vaikka se on usein maasta katsoen vahvojen pilvien takana, se nousee kuitenkin. Auringolla on mittaamaton säteilyenergia, joka voitaneen varastoida. Tuuli tuivertaa aina, ja se saa merien aallot vyörymään. On vain valjastettava luonnon vahvat, valtavat saasteettomat voimat. Meillä on vettä valoa ja fotosynteesi. Miksi tuhlata miljoonat atomin hajottamiseen, joista on harmia vuosimiljooniksi? Tiede on ihmisen keksimä, mutta kuluvatko tieteen voimat tuhoavien energioiden kehittämiseen, sillä ihminen on ainainen valloittaja ja riidan haastaja.

Kesäpaikka


Mustaa ja valkoista!

7.5.10

—Apuva!

Kreikan talous velloo huonossa hapessa. Se saattaa olla aika rankka paikka, ei yksin kreikkalaisille, vaan myös meille suomalaisille. Suomen kansa antanee heille lainaksi noin 300€ nuppia kohden. On tietenkin kyse lainasta, joka luvataan maksaa takaisin, kun jaksetaan. Lainan pyytäjän tilanne on hieman samankaltainen, kuin ihmisellä jolla on kalanruoto tai muu tukos pahasti kurkussaan. Ruodon ollessa pistävästi poikittain on avusta valmis maksamaan korkea hinnan, mutta kun joku ystävällisesti Heimlichin otteella palleanseutua puristamalla saa ruodon pois autettu lausuu vain kauniin kiitoksen.

Muistan kun nuorena miehenä vuokrasin ensimmäisen kerran itselleni asunnon, halusi vuokranantaja vuokrasaatavansa vakuudeksi 6 kuukauden vuokraa vastaavan ulkopuolisen antaman omavelkaisen takauksen. Varmaan jokin tällainen varmistusjärjestelmä pitää olla myös siltä varalta, ettei Kreikka maksaisikaan lainaansa takaisin, vain ainoastaan kauniisti kiitäisi ja kumartaisi auttajiaan.

Heimlichin ote

6.5.10

Rukkaset

Teematiistai/Asusteet
Kosiomies saattoi ennen, miksei nykyäänkin saada rukkaset, jos tuli hylätyksi. Monenlaiset käsineet, rukkaset tai mitä nimeä niistä haluaakin käyttää, kuuluvat moniin asusteisiin. Ostin itselleni muutamia pareja uusia pintanahkaisia työrukkasia, lähinnä puunpilkkomiskäyttöön. Eivät tule vähätöisen kädet niin helposti rakoille, kun on kunnolliset rukkaset kädessä. Nämä rukkaset ovat hyvälaatuista nahkaa, joten ne kestävät pitkään työkäytössä. Vähän jäi harmittamaan, kun en samalla ostanut koko laatikollista käsineitä. Tällaiset voisivat olla halutut, jos vaikka antaisi lahjaksi isännällekin, kun menen tuttavan mökille lauantaina laituria kunnostamaan.

Kevätkylmää