30.8.10

—Turhaa, aivan turhaa....

Turhaa vai tarpeellista, siinä sitä onkin pohtimista. Kun katson ympärilleni, en juuri muuta näekään, kuin turhaa, mutta jos vaimo kysyy: ”Mitä sinä tuollakin teet”, löytyy monia hyviä selityksiä. Totuus kuitenkin on, että elän, ja varmaan moni muukin on turhuuden ympäröimänä.
Ennen kaikkea elektroniikka on kehittynyt sellaista vauhtia, että moni kelvollinen laite on tullut tarpeettomaksi, vain siksi, että on uutta parempaa tekniikkaa tilalle. Kuvassa oleva vuoden 1988 super-VHS videokamera olisi vieläkin käyttökelpoinen, mutta digiakaan täysin turha ja suuri kapine. Ainut käyttö sillä vieläkin olisi jos haluaa siirtää vanhoja S-VHS nauhoja tietokoneelle ja polttaa niistä esim. DVD levyt.
Tämä kamera maksoi vuonna 1988 muistaakseni yli 16 000 mummonmarkkaa, joten annan sen olla ja säilytän turhana muistoesineenä.

29.8.10

Se on tatti

Muutamat sateiset päivät lämpimän kauden jälkeen ovat saaneet sienet hyvään kasvuun. Tänään olikin mitä otollisin päivä sienestämiseen, kun oli aurinkoista, mutta sopivan viileää sammalikossa ja heinikoissa tarpomiseen. Oli myös hieno kuvaus sää. Muutamia sinikuvia tuli otettua, niin syötävistä kuin kelvottomista, mutta niin värikkäistä kärpässienistä. En kuitenkaan kärpässienen kuvaa blogiin vaan tämän komean tatin, joka eli symbioosissa koivun kanssa, niin kauan, kuin minä ne erotin yhteydestä toisiinsa. Ei edes pahasti matoisia olleet isotkaan tatit.

100a


Tässä sataa (100a) riisiä!

28.8.10

Lämmityskausi alkoi jo

Nopeasti vaihtelevat säätilat Suomessa. Helteiden, ja talon jäähdytyksen loputtua kului vain noin viikko, kun piti laittaa lämpöpumppu puhaltamaan lisälämpöä tupaan. Uutena lämpöpumpun käyttäjänä ei ole juurikaan kokemusta, miten tuon myllyn kanssa toimitaan, mutta sähkön kulutusmittarista kuitenkin näen, että ILP:n hankinta oli järkevä ostos. Jäähdyttämiseen kului todella pieni määrä sähköä. Nyt kun ulkolämpötila vaihtelee +5 – 15 °C välillä maksimikulutus ei juuri ylitä 0,5 KWh. Ilmojen kylmetessä kulutus tietenkin kasvaa, mutta säästöä entiseen lämmitystapaan varmaankin syntyy. Taitaa vain olla niin, että sen minkä pystyy kikkaillen säästämään, leikataan verotuksella valtion velkaiseen kukkaroon.

26.8.10

Ajattele, olet tässä

Toimimalla ympäristön hyväksi muutkin jäljittelevät ja hyvä asia saa lisää kannustavaa voimaa. On hyväksi ymmärtää nykytilanne ja pyrkiä parempaan.
Tuntemattomassa ympäristössä voi hyvin herkästi joutua hukkaan, siksi pidän hyvänä, että tällaisia laattoja olisi maastossa enemmänkin. ”Tässä olet” tieto luo turvallisen tunteen, vaikka puolukan poimijalle, jos hän on tunnin toistakin katsellut vain marjoja ja joutunut eksyksiin. Sitten maassa olevassa kivessä lukee nuo rauhoittavat sanat, voin pyyhkäistä tuskan hikeä otsalta ja rauhoittua.

25.8.10

Elämme kuin pellossa

Maailman väkiluku ylittää seitsemän miljardia arviolta vuoden tai kahden aikana. Sananlaskun mukaan: ”Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa.” Se tapa on huono niin talolle kuin kansakunnalle ja lopulta koko ihmiskunnalle. Uutisten mukaan olemme tänä vuonna jo kuluttaneet globaalisti kaiken sen minkä maapallo meille kykenee tuottamaan. Loppuvuosi menee säästöjen varassa, eli kulutamme pientä fossiilista energiavarantoa vieläkin pienemmäksi. Yli varojen elämisestä seuraa yleensä saneeraus, ellei peräti vararikko. Ainakin jonkinlaisia säästötoimenpiteitä on tehtävä, että jälkipolvien elämä voi jatkua vauraudessa. Eihän yhden ihmisen parantuva ekologinen säästäväisyys paljoa koko maapalloa muuta, mutta kun kaikki lopetamme luonnonvarojen ylettömän tuhlailun, muutoksia tapahtuu.

Tällä hetkellä maapallon väkiluku on yli 6,8 miljardia, joten talkooporukkaa on aika paljon. Jokainen ihminen alkaa vähitellen huomata, että ilmasto on entistä epävakaampi, jokapäiväinen elämä vaikeutuu, joten ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää, että —jotain tarttis tehdä. Jatkuvan väestönkasvun aiheuttamat ympäristöongelmat näkyvät konkreettisesti eri puolilla maailmaa, sillä ilmastonmuutos on kiihtynyt.

Lisätietoa löytyy mm: Ympäristöministeriön sivulta

24.8.10

Kasvaminen

Tekemällä oppii!

Maatilalomailu avartaa

Kotimaan matkalle lähtiessä tulee yleensä katsottua paikallisia majoituskohteita hotellien luettelosta tai sitten jos lähettyvillä sattuu olemaan joku vanha tuttava, joka saattaa majoittaa kulkijan. Leirintä alueiden mökit ovat myös eräs kelvollinen kesäajan vaihtoehto. Harvemmin edes tulee mieleen maatilamajoitus, jota on lähes kaikkialla. Maatila voi tarjota hyvin varustetun lomamökin tai vain tilapäiseen yöpymiseen soveltuvaa kammarin kulkijalle. Maatilan palvelu on monipuolisen laajaa, sillä samalla on mahdollisuus tutustua vaikka koko maatilayritykseen. Mahdollisuus on retkeillä tilan alueella tai sen läheisyydessä. Monilla tiloilla on lemmikkieläimiä tai karjaa jotka antavat lapsille mainioita elämyksiä. Aamupala ja muut ruokailut järjestyvät usein oman tilan tuotteista. Rannassa saattaa olla vaikka savusauna ja joissakin tapauksissa lomalainen voi omalla panoksellaan osallistua tilan arkeen, kevyesti puuhastellen. Omien hyvien kokemusten innoittamana suosin mahdollisuuksien mukaan maaseutumatkailua.

19.8.10

Tietojen päivitystä

On taas tullut aika hankkia uutta ja päivittää tietokone-ohjelmia uusimpiin versioihin, joten on varustauduttava oppimaan uutta. Minusta elämä on jatkuvaa oppimista, eikä iän karttuminen sitä estä. Tuntuu, että oppimiskyky ei olisi merkittävästi heikentynyt, vaikka ikä ja vuosikymmenet karttuvat. Sen kyllä olen huomannut, että sellaiset ohjelmat (mm. PowerPoint), joita eläkeläisenä ei ole enää tarvinnut käyttää, jäävät helpommin unholaan.

Oppimista on harjoitettava jatkuvasti, muuten kynnys saattaisi nousta liian korkeaksi. Tärkeää on säilyttää sinnikkyys ja halu saada perusasiat hallintaan nopeasti uuden ohjelman- tai päivityksen hankinnan jälkeen. Onneksi vaikeisiinkin ohjelmiin on olemassa hyviä käsikirjoja ja valokuvaus- ja tietokonealan lehdistä saa korvaamattomia vinkkejä.

18.8.10

Huono sienionni

Elokuu on ollut yleensä hyvää sieniaikaa, mutta nyt ei niitä ainakaan kovin hyvin löydy. Tutut varmat kantarellipaikat olen kolunnut, mutta sato on ollut harvinaisen niukkaa. Sienissä on kuten hyvin tiedämme noin 90% vettä. Ehkä helteinen ja vähäsateinen kesä verottaa sienien kasvua. Metsäsienet ovat hyvää ravintoa, sillä veden lisäksi niissä on ravintoaineita, mineraaleja ja vitamiineja, joita talvella tarvitaan. Sienestäminen on jotenkin mukavampaa, kuin marjanpoiminta, joka ainakin minulle käy pahasti selän päälle.

On niitä kuitenkin ihan himo mustikanpoimijoita, sillä kuuntelin eilen, miten eräs mies kertoi poimineensa mielestäni uskomattomia määriä mustikoita myyntiin. Hän on kehittänyt tehokkaan poimurin, jolla ennalta katsotusta paikasta kertyy marjoja suuria kantamuksia. Niin poiminta, kuin marjojen siivoaminen käyvät kätevästi, kun hänellä on siihen omat menetelmät.

Puolukkaa näyttäisi tulevan kohtuullisesti, jotta varmaan jo ensi viikolla pitää aloittaa niiden poiminta ja siinä sivussa katsella tatteja ja kantarellia.

Unikuva

15.8.10

Echinacea

Lopultakin taitavat helteet väistyä paremmin siedettäviksi, ja kesän lämpöennätykset ovat takanapäin. Jostain lehdestä luin, että peräti 17 maassa vahat lämpöennätykset ovat rikkoutuneet. Muutenkiin säässä on suuria pioikkeuksellisuuksuuksia, joten kirjataan vain nämä kaikki ilmaston muutoksen piikkiin.
Kesien pieneen lämpenemiseen voisi sopeutua, mutta myrskyt, tulvat ja säiden mukaan tuomat ruuantuotannon ongelmat ovat vaikeasti ohitettavia. Ilmaston muutokseen syypää on ihmiskunta, joka vain jatkaa lisääntymistä. Mitenkä maapallon kasvava väestö saa ruokansa, juomansa ja terveydenhoitonsa esimerkiksi sadan vuoden kuluttua? Ihminen ei tosin paljoakaan jaksa huolehtia noin kaukaisista asioista, koska oma etu ei sitä vaadi. Kuitenkaan vara-palloa ei taida löytyä, vaikka pian sille saattaisi olla tarvetta, jos tämä kehitys jatkuu.

14.8.10

Juuret maassa

On senverran juuret maassa, että omasta hyllystä löytyy 4H-viiri

13.8.10

Lahonnut

Hyvässä tervassa pidetty puuvene kestää pitkään, mutta lopulta senkin käyttöaika päättyy. Se unohtunut rantaan, johon se ajan myötä armeliaasti lahoaa. Kaikki vanhat veneet eivät päädy Juhannuskokkoon, johon tämäkin paatti olisi vielä kovaa kamaa. Yksinäisellä rannalla lojuvan lahon veneen omistajaa on vaikea selvittää, eikä siitä juuri kukaan ole kiinnostunut, ja miksi olisi koska luonto ja aika hoitavat asiansa.

12.8.10

Uutuus on ohimenevää

Viidenkymmenen viimeisen vuoden aikana tekniikka on edennyt harppauksia, puhutaan vaikka autosta. Perusasiat ovat lähes entisellään, sillä autossa on pyörät, kori, moottori ja voimansiirto. Rakenteissa käytetään entistä enemmän muovia ja elektroniikkaa. Mukavuus ajella hyvillä teillä on omaa luokkaansa, kun on ilmastoinnit ja vakionopeudensäätimet ja ABS-jarrut ym. Ei pitäisi olla valittamista, mutta tuo polttoaine, sitä kuluu edelleen ja verot vain nostavat kulkemisen hintaa.

Nykyauton huolto on hävyttömän hintaista, sillä jos jokin osa lakkaa toimimasta tilalle pannaan useimmiten iso paketti, eikä vain sitä pientä nippeliä, joka on harmin aiheuttanut. Autoissa on myös tyyppivikoja, jotka tulevat esiin vasta kun takuu on ohitse ja mittari toisella kierroksella. Kuluttajalla on maksajan paikka, minkäs teet kun kulkupeli on pidettävä kunnossa, sillä viallisella ei ole turvallista ajaa. Voi vain todeta, että paremmaksi kaikki muuttuu mutta autot eivät käytössä parane, ellei peräti päinvastoin.

11.8.10

10.8.10

7.8.10

Kamera ja koira

Tutussakin ympäristössä kameran kanssa kulkiessa näkee enemmän, kuin ilman kameraa. Onko se kaulalla kannettava samanlainen näkökyvyn parantaja, kuin silmälasit huononäköisellä? Sitä huomaa kauniita kukkia, eriskummallisia kiviä, joskus jopa ihmisiä. Kamera kaulalla kulkiessa saa jotenkin helpommin juttuseuraakin, samoin kuin koiraa taluttaessa.

Omaa koiraa meidän perheeseen ei nykyisin kuulu, mutta 23 vuotta oli taannoin koirallista aikaa, joten tuttu juttu on koiran taluttaminen. Joskus tulee nytkin mieleeni, jos olisi koira ja kamera yhdessä ulkoilutettavaksi. Ei ole mitenkään vastenmielinen ajatus koiranpennun ottaminen, jos vielä olisi jokin hoitopaikka nelijalkaiselle perheenjäsenelle. Semmoinen olisi hyvä, ettei ole aina pakko ottaa mukaan, kun on yön yli reissussa. Voisiko koiran saada opetettua, etsimään otollisia kuvauskohteita, voisi hyvinkin, sillä eivät ihmisen vaistot ole koskaan koiran tasolla. Semmoinen näppärän kokoinen sen pitäisi olla, edellinen oli bokseri, mutta nyt voisimme tyytyä pienempään. Jospa nyt lähdenkin ulkoiluttamaan meillä hoidossa olevaa tyttären perheen jackrussellinterrieriä.

Useita??

6.8.10

Valoilmiö

Tämä kuva ei ole helteisen ilman aiheuttama halo- eikä ufoilmiö, vaan se on Neste rallin päätteeksi taivaalle räiskäisty ilotulite. Täytyy sanoa, että ”kyllä rahalla saa”! Oli harvinaista herkkua katsella tuota ilotulitusta.

5.8.10

Syksyn satoa metsästä

Marjastaminen on mukavaa, mustikanpoiminta on kivaa ja voihan vattujakin kerätä ainakin suoraan suuhun. Marjojen poiminta on mukavaa, kun on mistä kerätä, mutta nyt marjoja on vain vähän ja helteisellä säällä on tuskaisaa rämpiä vattu pöheikössä. Olimme vaimon kanssa 2½ tuntia metsällä, ja todella hävettää, miten vähän minun sangossani oli vattuja, verrattuna vaimon poimimaan määrään.

Ei minun marjastajan kunniaa mikään muu pelastanut, mutta kävelin pahki sellaiseen keltaisena loistavaan notkelmaan. Siihen sitten asetuin kontalleni ja etenin laidasta järjestelmällisesti. Kantarellia ne olivat ja kookkaita, suuriakin joukossa. Kosteutta olivat saaneet siinä rinteen juuressa, sillä ei eilinen sade vielä voinut sieniä lihottaa. Sitten alkoi, kuin tilauksesta pieni iltapäiväkuuro ja löydettyäni aviosiippani märästä vatukosta, hänkin oli valmis palaaman kotiin. Lopputulokseen voimme olla ihan tyytyväisiä, sillä molemmilla oli sentään mukavasti metsän antimia kotiin tuotavana.

Minun mittaukseni mukaan eilen tällä paikalla satoi 58mm, joten herää toiveita, että pian metsään nousee monenlaisia sieniä, ehkä tatitkin vielä kasvavat sammalikosta.

4.8.10

Helteillä on hintansa

Helle niin on mukavaa, mutta kun se kestää toivottoman kauan se käy raskaaksi ja siitä joutuu joku maksamaan raskaan hinnan. Eihän täällä maailmassa saa mitään ilmaista, kun ilmaisia lounaitakaan ei kuulemma ole. Olisi se kuitenkin hienoa, jos voisi päivittäin käydä ilmaisella aterialla ja saada vaikka samalla pullon ohrajuomaa. Silloinkin olisi varottava, ettei se tietty promilleraja ylity. Minä olen kuitenkin aina ollut autonratissa vain vesiselvänä.


Kävin asuntomessuilla, menin sinne maanantaina, koska oletin siellä silloin olevan vähemmän väkeä. Ehkä olikin, mutta sittenkin ihmiset pakkautuivat noihin esiteltäviin asumuksiin, eikä niissä taatusti ilmastointi pelannut. Avoimista ikkunoista ja ovista sisään tulvi +28° ilmaa ja vaikka ilmastointi sitä viilensi niin hiki ja muut imelät tuoksut sekoittuivat suloisesti. Minulle messuilla ei juuri mitään mielenkiintoista ollut, sillä minä en ole rakentamassa, enkä sisustamassa, vain uteliaisuuttani piipahdin. Parasta antia oli parkkipaikalta messualueelle vievän bussikuskin Savon-kielinen jaaritus, sitä olisi kuunnellut pidemmänkin matkan.

Kuopioon ajellessani katselin auton ikkunasta Asta myrskyn tekemiä metsätuhoja, jotka olivat kaamea näky. Jos tuommoiset tuhot ovat heinäkuun helteiden hinta, niin kansantaloudellisesti ajatellen taitaaa helteillä olla turhan korkea hinta. Paljonko helteiden hinta vieläkin nousee, kun edelleen hellerajaa on rikottu.