Kohopenkki

Tänään oli mainio päivä puutarhatöihin. Ei ollut liian lämmin, eikä liian tuulinenkaan, Juuri sopiva lapiotöihin ja kärräämiseen. Meillä on varastossa noin 2 vuoden risut, jotka nyt käytimme kohopenkin tekoon.

Ensinnä kaivoin maahan 600 x 120 x 30 cm kaukalon. Pohjalle ladoin vanhat oksat, ja niiden päälle ohuen turvekerroksen. Seuraava kerros on, kuten kuvassakin, lehtikompostia ja pihasta haravoitua kariketta. Sen päälle levitän valmista kompostimultaa ja päällimmäiseksi kerrokseksi pois kaivamani ruokamullan. Nyt ruokamulta on hieman märkää, joten annan sen tuultua muutaman päivä ennen levittämistä. Parannan ruokamultakerrosta tallilta haettavalla turvepitoisella hevosenlannalla. Mukaan ripaus kalkkia niin, jopa siinä kesäisen kasvuston pitäisi rehottaa. Meillä tämän penkin hyötypinta-ala tulee olemaan noin 10 m².
Tämä on vanha kiinalainen menetelmä, jolla saa muutaman neliön maa-alalla reilun sadon.
Idea kohopenkkiin ja kuva ovat Yhteishyvä 5/2007

Vältä sakot — aja oikein

Liikenneturvallisuus edellyttää valvontaa ja rikkeistä maksetaan sakkoa tulojen ja varallisuuden perusteella. Aina emme kuitenkaan muista, miten suuria riskit liikenteessä ovat. Vaaran aiheuttaminen ja sakotetuksi joutuminen ovat myös suuri taloudellinen riski, jota kannattaa välttää. On hyvä, että käytettävissä on sakkolaskuri, joka saattaa juuri sopivasti ehkäistä riskin ottamista. Klikkaamalla sinistä linkkiä pääset katsomaan poliisin sakkolaskuria.

Tanssii tähtien kanssa

Menikö tanssii tähtien kanssa voitto oikealle parille?

Varmaankin oikea pari voitti, jos tuomarit sitä mieltä olivat, eikä kansanäänestyskään muuttanut heidän päätöstään. Minä en nähnyt loppukamppailua sillä olin silloin matkoilla.

Pidin molempia loppukilpailupareja hyvinä tanssijoina, joten ei minun mielestäni ole juurikaan väliä kumpi voitti. Pidin kyllä Marikoa ennakkosuosikkina, jo semifinaali esityksen jälkeen.
Marikoa on kannattanut myös ex-kilpatanssija ja -valmentaja Aira Samulin. Hänestä: ”Marikolla on voimaa, rytmiä ja erittäin kauniit tanssiasennot”. On helppoa olla samaa mieltä Airan kanssa.

Jyväskylä 170 v.

Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun näyttely 14.- 29.4.2007 Kirkkopuiston Paraatiaukiolla
Kuvataidekoulu päätti muistaa 170-vuotiasta kotikaupunkiaan ulkoilmanäyttelyllä, jossa on esillä yli 200 muotokuvaa jyväskyläläisistä kautta aikojen: Rosenbröijeristä Matti Nykäseen ja Minna Canthista Markku Anderssoniin.
Kirkkopuiston Paraatiaukiolla on esillä 4-18-vuotiaiden oppilaiden tekemiä kuvia niin kaupungin merkkihenkilöistä kuin tavallisista kaupunkilaisista. Teokset täyttävät Kirkkopuiston Paraatiaukion 14.4. alkaen ja näyttely on esillä 29.4. asti.
Muotokuvat ovat taidehistorian tärkeimpiä ja tutuimpia aiheita. Ne ovat aiheena myös yksi haastavimmista: näköisyyden lisäksi maalauksen pitäisi tavoittaa jotain kohteensa persoonasta. Työ on ollut lapsille ja nuorille haastava, lopputulokset ovat tutustumisen arvoisia. Se, mikä joskus näköisyydessä menetetään, voitetaan tässä näyttelyssä kirkkaasti kuvan tekijän persoonallisella otteella, töiden ilmeikkyydellä ja raikkaudella. Jokainen meistä on muotokuvan arvoinen!
Lähde: Kaupungin tiedote

Pullot

Raivaussahaa käyttävä metsuri tarvitsee juotavaa etenkin, kun lämpötila on yli +20 °C. Kuitenkin odottaisi, että työmies jaksaisi viedä tyhjät pullot pois luonnosta, koska hän on ne sinnekin kantanut. Eräs vaihtoehto olisi tallata pullot, jonkun kiven alle, eikä jättää niitä polun varteen turhaa huomiota herättämään.

Kaikkihan me olemme ajattelemattomia, mutta yritetään aina ottaa oppia toisten virheistä.

Puhutaan politiikkaa

Eduskuntavaalit ovat jo vanhaa asiaa, joten niistä ei enää paljon puhuta, sillä hallituksen kokoaminen on nyt päällimmäinen asia. Ensi viikolla nimitetään maahan hallitus.

Monet kysymykset on ratkaistava neuvotellen ennen kuin salkut saadaan jakoon. Tietenkin kansa jo nyt veikkailee ministerin nimiä. Voittajilla alkaa vastuullinen aika, siitä miten maata johdetaan.

Käytiinköhän vaalien aikana vähän kuvaannollisestikin vieraissa, kun on puhuttu työväenpuolueista ja työväen presidentistä. Saattoipa olla että 100 vuotias SAK koki porvarien lähentelyn ja pyllylle taputtelun kiusallisena ja varoitti tunkeilevaa isäntä tekemällä mainoksen, jossa vallattomien halut palautettiin aisoihin. Vaikka ei mitään vastakkain asettelua olisikaan, eivät kaikki hyväksy sitä, että kaikki olisi yhteisiä.

Hallitus syntyy ja ministerisalkut jaetaan, ovatko kaikki tyytyväisiä, saavatko puolueet haluamansa salkut ja onko kansa lopputukokseen ja tulevien isäntien ääneen tyytyväinen sen näemme tulevaisuudessa. Oppositiollakin on oma sanansa sanottavana.

Digiaika

Vaikuttaa kummalliselta tämä nyt käynnistetty digi TV keskustelu sillä asiahan on päätetty ajat sitten. Turhaa jälkipeliä tällainen on.
—Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomessa siirrytään kokonaan digitaalisiin televisiolähetyksiin v. 2007 elokuun 31 päivä.
Bokseja on hankittu ja niitä hankitaan mikäli, olen oikein huomannut alan liikkeissä käydessäni. Ainakin omakotiasujan mieltä turha jahkailu hämmentää, sillä boksi on ollut telkun vieressä ihan siitä saakka, kun niitä kaupasta sai. Huonoja ne ainakin alussa olivat, sillä meillä on nyt menossa neljäs, vaikka vain yhden olen ostanut. Ne ensimmäiset vain lakkasivat toimimasta jonkin vian vuoksi. Laitteen toimimattomuus todettiin pikatestillä ja takuuseen sain uuden. Nyt tämä on viimein toiminut ilman mokia. Uudemmat versiot ovat kyllä aivan eri maailmaista, mutta en tuota vaihda ennen kuin se lakkaa toimimasta tai HDTV lähetysten vuoksi olisi uusi ostettava.
Ennen digiboksia meillä TV kuvassa oli haamuja ja varjoja, vaikka antenni oli kunnossa. Kaikista näistä häiriöistä päästiin heti kun boksi kytkettiin televisioon ja signaalin voimakkuus on hyvä.
Nämä nykyiset kirjoitukset ja TV-keskustelut koskevat lähinnä vain kaapelikoteja, eli vain pientä osaa TV:n käyttäjistä. Toisaalta hyvin ymmärrän sairaaloiden ja muiden laitosten tilanteen, niissä on järkevää hyödyntää mahdollinen jatkoaika.

Tuhlausta

Korkea elintaso tuo mukanaan myös tuhlaamisen. Tämän HS:n lehtiartikkelin mukaan moni suomalainen tuhlaa syömäkelpoista ruokaa jätteisiin heittäen. Uutisen mukaan, -lautaselle jäänyttä syömätöntä ruokaa ilmoittaa heittävänsä pois viikoittain 46 prosenttia talouksista. Ehkä vika ei olekaan kaupan luluttajapakkauspolitiikka, vaan ihan omassa taloudessa viljellyt tottumukset.

Biojätteen määrän vähentäminen on taloudellista sekä omalle taloudelle, että myös yhteiskunnalle. Suuresta biojätemäärästä voidaan energia ottaa talteen biokaasuksi, mutta suurin osa jätteen energiasta, voi mennä mädäntymisen seurauksena taivaan tuuliin..
Tällainen tutkimus on aivan turha, ellemme jokainen ota siitä opiksi ja vähennetä rahan tuhlaamista ja syntyvän jätteen määrää.

Tallenna tietoa

Vanhoista valokuvista näkee selkeästi miten maailma muuttuu kaikenaikaa. Ihmiset pukeutuvat nyt eri tavalla. Muoti ja vaatemateriaalit ovat muuttuneet. Kaupunkiympäristö muuttuu nopeasti, kun vanhaa rakennuskantaa puretaan ja uutta rakennetaan tilalle. Maaseudun vanhat maisemat häviävät, koska luontokin muuttuu, vaikka ihminen ei sille mitään tekisikään. Autot ja muut kulkuvälineet ovat erilaisia kuin esimerkiksi -60 luvulla. Jopa valokuvaus on muuttunut. Vanhoissa skannatuissa valokuvissa on haalistuneet värit. Poikkeuksena mustavalkokuvat, joiden sävyt säilyvät. Vanhoissa kuvissa on suuri viehätys etenkin sellaiselle, joka tuntee paikat ja muistaa ihmiset, Suuri ongelma onkin se, että me emme rekisteröi mitä kuvaamme. Ehkä se on täkein vinkki tämänkin jutun suhteen. Jokaisesta kuvasta tulisi jäädä myös tietoa mitä kuva esittää.

Sinivuokkoja Pääsiäisenä

Pääsiäistauolle

Pitkäperjantaina 6.4.2007 julkistetaan kansalisille uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta. Tuntuu, kuin asia otettaisiin nykyisellään hyvin vakavasti. Ruotsi tukee vähäpäästöistä autoilua voimakkain tukitoimin. Myös maalämpö on saa Ruotsissa valtion tukea.
Ilmasto lämpenee ja poikkeavat sääilmiöt lisääntyvät. Kesistä tulee nykyistä kuivempia, mutta talvet ovat runsassateisia. Metsille ja luonnon kasveille ja -eläimille sopeutuminen on vaikeampaa, kuin ihmiselle. Saattaa olla, että lajeja poistuu niin eläin, kuin kasvimaailmastakin. Ihmisille saattaa tulla myös entistä suurempia ongelmia etenkin köyhemmissä osissa maailmaa, kuten Afrikassa. Ilmeistä on, että skenaariot ovat sittenkin, vain varovaisia ja muutos voi tulla ennakoitua rajumpana. Ihmiskunta haluaa tehdä toimia asiantilan korjaamiseksi, mutta muutoksen pysäyttämiseenkin kuluu paljon aikaa. Katsellaan ja kuunnellaan millainen raportti tänään julkistetaan.

Huomautus: Säästä luontoa Mieliala: odottava

Uusilla ajatuksilla Pääsiäistauon jälkeen

"Pääsiäiskuusi"

Selkeää + 3 °C, länsituulta nopeudella 37 km/h. Kolealta tuntuu kun totuttiin jo kesäisiin ja aurinkoisiin päiviin. Tänään on tuuli tuivertanut hyytävästi, ehkä joitakin vahinkojakin aiheuttaen.
Mielenkiintoinen Pääsiäisyllätys oli, kun tuuli oli tuonut Joulukuusen Jyväskylän kadulle. Hyvin sukkaan pakattukin oli, eikä mukana ollut hintalappua eikä palautusosoitetta. Vaikka olinkin tämän kuusen löytäjä, en sitä itselleni evakuoinut, mutta siirsin sen roskapöntön viereen. Mene ja tiedä vaikka tuuli sen vielä siitäkin jonnekin kuljettaisi.

Kolme vuotta sitten

Jokaisella valokuvalla on oma kertomuksensa, joka palautuu mieleen kuvia katsoessa. Tämä ottamani kuva on tänään täyttänyt kolme vuotta. Kuva on otettu lähistöllä olevalla Tunturikerho Ovitsin mökillä Laukaassa. Silloin oli huhtikuun alussa täysi talvi. Lumen sulaminen ei ollut juurikaan alkanut ja jäät olivat vahvoja, hyvä kun jääkairan mitta riitti sen puhkaisemiseen. Nyt ei lunta juurikaan ole, eikä jäälle ole enää mitään asiaa, ei ainakaan turvallisesti.
Onkohan tämä on sitä ilmastonmuutosta, josta niin paljon puhutaan, tai ovatko vuodet todella näin erilaisia. Niin tai näin, mutta kevät tulee joka vuonna, ja aina se on jotenkin erilainen. Nyt jo totuimme maaliskuussa yli +10°C päivälämpötiloihin, nyt mittarin painuessa nollan tienoille puhutaan kylmästä takatalvesta.

Avantouintia vaatteissa

Aivan varmaa lienee, että jokainen ihminen kuolee elämänsä päätteeksi.

Luonnollinen poismeno koittaa aikanaan, mutta tuntuu jotenkin epäluonnolliselta, kun monet ovat taas tänäkin keväänä riskeeranneet elämänsä muutaman ahvensintin takia, tai kulkemalla muutoin vähintään ”vaaksan vaaraa”.

Jäihin pudonnut saattaa pelastua, mutta vain hyvällä onnella, jota ei näköjään kaikille riitä. Ainakin pienen lottovoiton todennäköisyyden se vaatii jos jäisestä avannosta selviää hengissä talvikamppeet päällä. "Siperia opettaa", mutta ehkä liian myöhään.

Heikoille jäille menijää "heikottaa päästä" ottaessaan elämänsä riskin. Miksi sinne pitää mennä, koska kevätjäät ovat petollisia? Jos järven tai joen yli on todella pakko päästä, niin silloin riski on minimoitava ja tilattava pelastusmiehistö jo valmiiksi rantaan.

Odotettavissa

Tämän aamun uutiset kertovat, miten poikkeuksellisen lämmin mennyt maaliskuu oli. Niinhän me jokainen sen havaitsimme liikkuessamme keväisessä luonnossa.

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava, esimerkiksi toimimalla kuten ilmanalat antavat myöden. Tästä esimerkkinä ovat Rymättylässä ja muuallakin Lounais-Suomessa toteutetut maaliskuiset perunanistutukset. Tosin läheskään kaikki ihmiset eivät elä tätä päivää, sillä useimmat odottavat parempaa säätä vasta huomiseksi. Aikainen kevät voivat tuoda jatkossa monia poikkeavia sääilmiöitä, kuten kuivuutta ja kovia tuulia, jopa myrskyjä.

Pitäisiköhän Matti Vanhasen uuteen hallitukseen nimittää oikein ”ilmastoministeri”, hoitamaan suomalaista ilmastopolitiikkaa, sillä suurista asioista päästöjä vähennettäessä ja sopeutumista tehostettaessa on tehtävä. Ilmaston vaikutus kansantalouteen on kiistaton, joskin odotettavissa on vähintäänkin kahdenlaisia vaikutuksia(+/-).

Tutkijoiden ennusteiden mukaan lämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä olisi noin 4 °C, joka on hyvin merkittävä.

Voi saasta

Onkohan ilmastonmuutos aprillia, ainakin moni sitä epäilee kansan huijaamiseksi. Toisaalta täytyy ymmärtää kehittyneen teknologian tuoma muutos kaikkeen ympärillä olevaan. Mennessämme ajatuksessa tuhansia vuosia taaksepäin, taitaa jätteiden määrän kasvu siitä olla hirvittävä. Eihän ennen ihmistä ollut saasteita. Jossain sattui joku tulivuori purkautua ja tuoda nokea ilmakehään. Ukkosen salama sytytti metsäpalon, mutta mitä muita saasteita silloin syntyi?

Ihmisiä oli vähän eivätkä he osanneet edes tulta tehdä. Ihmiskunta on saanut tämän saastumisen aikaan, elintasoa nostaessaan. Tuotamme kaikenlaista haitallista, josta suuri osa kulkeutuu vesistöihin tai nousee kaasuina tai hiukkasina ilmaan. Raskasmetallit ym. myrkyt saastuttavat maaperää.

Kaatopaikat täyttyvät kaikesta tarpeettomasta roinasta ja energiasta on pulaa tai se on kovin kallista. Palava materiaali voidaan muuttaa energiaksi, savutkin osataan puhdistaa jopa pestä. Hukkalämpökin on saastetta, ainakin sen joutuessa vesistöön sitä rehevöittäen. Jätteissä on paljon sellaista joka voidaan nykyistäkin tehokkaammin kierrättää ja samalla suojella yhteistä ilmakehää.

Jokin kumma asia on vain keksittävä, että jokainen suomalainen ja jokainen muukin maapalon asukas omaisi saman tietotason ja samanlaisen huolellisuuden yhteisten asioiden hoitamiseksi. Puhtaan ja terveellisen ympäristön puolesta toimimisen tulee olemaan meidän kaikkien omien etujen mukaista.