Kesä on taittunut syyspuolelle

Olemme viettäneet kauniin, mutta sateisen, lämpimän ja viileän heinäkuun. Säät ovat olleet niin vaihtelevia, että voimme olla tyytyväisiä tai tyytymättömiä ihan miten haluamme. Säät voivat hallita minua ja pitää elämääni ohjaksissa, mutta annanko kaikki toimintani ilmojen hallittavaksi? En toki, vaikka säätila vaikuttaa fiilikseen ja tekemiseen, ehkä myös tekemättä jättämisiin.

Aamulla alkava uusi päivä on paras ystävä tai pahin viholliseni, ihan niin kuin itse haluan, mutta sittenkään en voi kaikkea hallita, en edes kaikkia ajatuksia tai tekemistä. Ympärillä velloo niin suuri kohina ja tietotarjonta, että huomaamatta ulkoinen johtaa päätösten tekoa. Niin ja tottumus on se paha, josta on vaikea oppia pois vaikka uuden tottumuksen opettelu olisi kuinka houkuttelevaa tahansa.
Toivottavasti heinäkuu opetti jotakin, ainakin sen, etten ole kokonaan vanhojen tottumusteni vallassa.

Rastaita

Rastaiden pesintäpuuhat antoivat keväällä mielenkiintoista seurattavaa. Emot ruokkivat poikasiaan ja kuuntelevat nurmikolla matojen ääniä päät kallellaan. sitten sen suuren kastemadon kiskominen irti ja kuljetus pesäpuussa odottaviin nälkäisiin suihin. Seuraavaksi katselin, pesästä hypänneiden poikasten avuttomuutta, ja niiden terhakkaa lentoharjoittelua. Pian nuoria räkättäjiä ei juuri erota vanhemmistaan.

Kehittyvien poikasten ruuan tarve on suuri, eikä niille riitä enää pelkät madot, mutta nyt onkin puutarhassa kypsiä mansikoita, ja viinimarjat punertuvat. Rastailla on onnen päivät, mutta keväämmällä rastaiden elämää seurannut luonnonystävä kiroilee. Mansikat ovat koloisia ja punaherukkapensaissa on kussakin ainakin kaksi perhekuntaa aterioimassa.

Tänä kesänä mustikkaa on luonnossa niukasti, mutta pihassa rastaille riittää ruokaa, mutta mitenkähän mehua riittää tulevana talvena omaan käyttöön?

Olympialaiset tulossa

Eräs Kiinassa alkavien olympialaisten mielenkiintoisia asioita varmaan tulee olemaan se miten monta maailmanennätystä ja doping käryä siellä syntyy. Tuskin nämäkään kisat menevät aivan puhtaasti. Miten aktiivisesti lääketehtaat sponsoroivat huippu-urheilua sitä minä en tiedä, mutta varmaan urheilijat ovat ainakin monien ravintolisien käyttäjiä.

Potenssilääke Viagra ainakin näyttää saavan tunnettuisuutta kisojen myötä. Ehkä tuollaisen sallitun reseptilääkkeen käyttö urheilusuorituksen parantamiseksi on vähän kuin ampuja ottaisi pienen ryypyn ennen kisan alkua. Nuoret ihmiset kun siellä kisakylässä muutenkin Viagroissaan puuhastelevat, saattaa pian syntyä uutta vireää urheilusukua.

Vaikka en ole urheilusta niin hirveän kiinnostunut, odotan jo nyt malttamattomana kisojen alkua ja varmaan tulen seuraamaan innolla niiden kulkua telkkarista.

Matkaopas hallintaan

Uudet elektroniset laitteet ovat aina haasteita. En etsi kaikkein helpointa vaihtoehtoa, sillä haluan monipuolisia ominaisuuksia. Viimeinen tällainen on Garminin nüvi 660FM ”henkilökohtainen matkaopas”. karttatoimintojen lisäksi siinä on paljon muita ominaisuuksia, joiden hallinta on antanut minulle puuhaa moneksi illaksi. Sähköisessä muodossa olevan käyttöohjeen halusin tulostaa paperille, vaikka ei se mikään ympäristöteko olekaan, mutta käyttöohje on hyvin nukuttavaa iltalukemista.

Ei tämän laajan manuaalin opiskeluun mikään pakko ole, sillä kyllä noita navigointiominaisuuksia osaisin muutenkin käyttää. Minä haluan tietää ja osata laitteeni kaikki hienoudet, joten harjoittelu ja toimintojen kertaaminen on tärkeää. Nyt osaan jo melko hyvin hallita toiminnot, mutta käsikirjaan tulen turvautumaan vielä lähes päivittäin.

Arvostan tämän laitteen muita ominaisuuksia enemmän, kuin sen perustarkoitusta matkaoppaana.

Uuraisilla

Kesäsunnuntait kyllästyvät monista tapahtumista, joista on joskus runsauden takia vaikea valita. Jyväskylän seudun tämän viikon merkkitapahtuma on Kuninkuusravit, mutta sittenkin päätin käydä Uuraisten kunnan 140 v. juhla toritapahtumassa.

Uuraisten torilla oli tarjolla kakkukahvit, -uuraislaisten yritysten esittelyä, ruokateltta, lentonäytös, verkkopelitapahtuma, viihde- yms. esityksiä, ja illalla olisi vielä tanssit.

Lentonäytös siirtyi teknisten syiden vuoksi 3½ tunnilla, mutta siinä se aika kului muita tapahtumia seuratessa. Katri Ylander oli tilaisuuden tähtiesiintyjä. Hän keräsi varmaankin lähes kaikki paikalla olleet juhlatelttaan seuraamaan tämän Idols kisasta pinnalle ponnahtaneen kauniin nuoren naisen esiintymistä. Huikea taitolentonäytös toteutui sitten toritapahtuman päätteeksi ja illalla olisi vielä tanssit, mutta sinne emme nyt pääse.

Kone kääntää

Varmaan Googlen käännöskone on raakile, jos sen odotetaan tekevän lähes virheetöntä Suomenkieltä. Onko sitä tarkoitettukaan tekemään ammattitaitoisten kielenkääntäjien töitä.

Olemattomine kielitaitoineen meikäläinen pitää tätä kääntäjää erittäin hienona ominaisuutena Googlessa, sillä nyt pystyy kuitenkin ymmärtämään jotakin vieraskielisestä tekstistä, nettikauppojen tarjouksista, jopa käyttöohjeista. Mikäli Google kääntäjä paranee tästä, se on erittäin miellyttävä asia, mutta jo tällaisenaankin siitä on enemmän hyötyä, kuin sanakirjasta.

Kamerasta on aina hyötyä

Tuomo Mannisen kolumni Taloussanomissa erilaisista kameran käyttövinkeistä on mielestäni lukemisen ja muistiin tallentamisen arvoinen.

Itselläni ei ole kamerapuhelinta, mutta jonkinlainen digikamera kulkee lähes aina mukana, joten ohjeet käyvät kyllä hyvin pokkarin tai miksi ei myös järkkärin käyttäjälle. Monet noista vinkeistä on minulle jo tuttuja, eli olen niitä käyttänyt. Varmaan tuohon 27 kohdan luetteloon jokainen keksii lisää omia sovellutuksiaan.

Minulla on tapana kuvata:

1. Pysäköintimittari tai parkkilappu
2. Kirjaston lukusalissa saatan napata kuvia lehdistä mielenkiintoisesta mainoksesta tai artikkelista
3. Kuukauden vaihteessa otan kuvan talon sähkö- ja vesimittarin lukemasta
4. Auton matkamittarin lukema ei häviä jos siitä on kuva
5. Joskus nappaan kuvia televisioruudusta
6. Varaosaliikkeestä löytyy oikea osa helposti, kun siitä on esittää kuva myyjälle

Tuntuu siltä, että pokkari on todella hyödyllinen pikkukapine.
Linkki: ”Noin 27 tapaa käyttää kamerapuhelinta”

Hevoskulkue

Jyväskylän puistokoulun kentälle oli kokoontunut yleisöä ihastelemaan hevosia. Uskaliaammat pääsivät rapsuttelemaan niitä ja saivat mukaansa aitoa hevosen tuoksua.

Puistokoululta hevoskulkue suunnisti poliisien johdolla kaupungin keskustaan, jossa suurempi kansanjoukko pääsi niitä ihastelemaan. Hevonen ei olekaan kovin yleisesti käytetty ajoneuvo Jyväskylässä. Tänään ja huomenna järjestettävän kulkueen, tavoite on herättää yleisön kiinnostusta perjantaina alkaviin viikonvaihteen jatkuviin kuninkuusraveihin .
Viiden suomenhevosen kulkue lähti Puistokoululta klo 14:00, josta hevoset jatkoivat Puistokatua Kävelykadulle, Kirkkopuiston kiertäen ne palasivat samaa reittiä takaisin lähtöpaikkaan. Mukana oli myös tämä topakka pikkuvarsa.

Suomi elää puujaloilla

Ulkomaankauppaministerillä on todellinen näytön paikka, sillä Suomen metsäteollisuudelle puutullin korotus on paha paikka. Pahimmassa tapauksessa monen paperimiehen verokirja on pian omassa kontrollissa, ellei Venäjän kanssa löydetä tullia alentavaa ratkaisua. Ei kai tätä puujupakka voi verrata talvisotaan, vaikka kinkkisistä asioista on kysymys.

Maanteitä ajellessa näkyy hakkuuaukkoja, joten suomalaiset metsänomistajat ovat mukana talkoissa. Ymmärrettävää on, että hekin haluavat saada jonkinlaisen kantohinnan korotuksen tärkeälle raaka-aineelle.

Koivukin on nyt arvossaan, vaikka muistan miten se roskapuuna pyrittiin hävittämään mahdollisimman vähiin 1950- 60 luvuilla. Haavasta saa arvokasta polttopuuta ainakin saunan pesään, ja pystyyn kaulattuna se kuivuu sateella. Ilmasto on muuttunut ja se muutos jatkuu. Meidän tulisi pystyä poisoppimaan monista piintyneistä ajatuksista, vaikka se onkin niin pahuksen vaikeaa.

Sienestys on hyötyliikuntaa

Viimevuosi ei ollut kovin hyvä kantarellivuosi, ei ainakaan tämän kesän veroinen. Nyt näitä herkkusieniä on notkelmat keltaisenaan. Eivät kaikki ole vielä täyskokoisia, mutta aion kerätä niitä nyt. Hyvä on aloittaa ennenkuin, joku toinen korjaa potin. Viime vuonna poimittuja on vielä kaapissa kuivattuna, mutta loputkin niistä joutavat ruuanlaittoon uuden sienisadon tieltä.

Ei kantarelliakaan ole hirveitä määriä hehtaarin alueella, mutta muutaman kilometrin tietöntä taivalta käveltyä kori kyllä täyttyy.

Tänään oli lämmin ilma, ja sienestäjälle nousi hiki pintaan. Ei se toki ollut paha asia, koska tavoitteena on yhdistää liikunta, sienestys ja luontokuvaus saaman pakettiin. Sienestys on tehokasta hyötyliikuntaa, koska sieniä etsiessä pitää yleensä kävellä enemmän, kuin marjastaessa.

Ajanvirtaa

Mikähän siihen on syynä, kun ei ole kiirettä, mutta aika kuluu niin kovin nopeasti? Monia pikkupuuhia on kesän aikana tehty, vaimoni ja minä, nyt viimeksi valmistui talon huoltomaalaus.

Asumme punaisessa tuvassa ja meillä on perunamaa, lähellä kaupungin keskustaa, melkein järven rannalla. Kesäpaikalla ei ole käyty montaakaan kertaa, kun ei ole keritty. Kesäämme kuuluu joitakin sukujuhlia, valmistujaisia ja häitä, pikku kierroksia kotomaassa.

Sateinen kesä on ollut piristävä asia, vaikka halla pani mustikat, niin sieniä on metsässä kori kaupalla. Ensi viikko meillä onkin kantarellien poimintaviikko, vaikka sataisi. Ensimmäinen kantarellikorillinen on poimittu ja ne sienet ovat tällä hetkellä Espanjassa, Barcelonasta 60 km rannikkoa etelän suuntaan Coma Rugassa. Ehkä Francisco juuri nyt paistaa niitä siellä.

Frank Schätzingin "Pedot"

Koski

Kaikki ulkotyöt eivät onnistu sateella, eräs sellainen puuha on talon ulkomaalaus. Eihän sitä ole pakko saadakaan tänään valmiiksi, sillä kyllä kesällä maalaussäitä piisaa.

Sadepäivänä lukeminen onnistuu todella mukavasti ja joutuisasti ja Frank Schätzingin ”Pedot” kirjassa piisaa sivuja, niitä on siinä yli 900. Ei sitä ole tarkoitus kerralla lukea, mutta tällainen ekologinen kirja vie minut mukanaan kauhujen maailmaan. Tuskin tuollainen ekovallankumous koskaan tapahtuu, mutta onhan sitä villimpääkin ennustettu ja jotakin ainakin Jules Vernen ym. tulevaisuusfantasioita on lähes toteutunut.

Lukeminen on mukavinta sopivassa lukuasennossa ja hyvässä valaistuksessa. Nyt meillä on uusi säädettävä sänky, jossa voi nauttia täysin siemauksin myös hyvästä lukemisasennosta. Tosin pitää olla juuri tuollainen kiinnostava kirja, jottei uni pääse yllättämään keskellä päivää.

Moottorisänky

Vesisänkykausi kesti meillä muutamia viikkoja vaille 21 vuotta. Se päättyi patjan loppumiseen ja muutenkin sängyn vaihtaminen tuntui ajankohtaiselta. Ongelmatilanne, eli pieni helposti paikattava tihkuva vuoto sattui joulun aikaan. Uuden sängyn hankintaan käytimme harkintaa peräti ½ vuotta. Ei ollut akuuttia kiirettä!

Uusi moottorisänky tilattiin 12.6, joten odotusaika oli pitkä kuukausi. Uusi vuoteemme saapui sopimuksen mukaisesti 15.7, eli eilen. Nyt on ensimmäinen yö nukuttu siinä. En ylistä, en kehu enkä moiti, sillä yksi yö on vasta lyhyt kokeilu.

Ihminen kuluttaa keskimäärin 1/3 elinajasta vuoteessa, joten vesisängyssä olen vaimoni kassa viettänyt ajallisesti noin 7 vuotta elämästämme. Se on ollut laatuaikaa. Säädettävä sänky laatupatjoineen, oletan sen olevan luxusta, mutta onko se parempi, kuin kelluminen vesipatjalla, siitä kertyy kyllä vuosien myötä kokemuksia.

Jotakin saattaa kiinnostaa, kuka on uuden sänkymme valmistaja, joten on se syytä paljastaa enempiä mainostamatta; se on ruotsalainen Lectus.

Garmin nüvi 660 FM

Taitaa jäädä meidän perheeltä tänä vuonna mansikat ostamatta, sillä investoin tänään tukun euroja otsikon mukaiseen navigaattoriin. Käytin paljon aikaa laitteen valintaan, ja lopputulos on hyvä, vaikka ei aivan se, mitä hurjimmissa aatoksissani kuvittelin. Lähinnä jouduin luopumaan kameran ja navigaattorin symbioosista.

Pienien kokeilujen jälkeen olen tyytyväinen, kun navigointiohjeet tulevat auton kaiuttimista. Laite toistaa ja siirtää autoradioon niin matkapuhelut, kuin SD kortille tallennetun musiikin ja äänikirjat. Navigaattoriin on asennettuna Euroopan kartat ja siihen saa ostettua myös maastokarttoja. Mikä parasta, ainakin esitteet lupaava akulle jopa 7h. kestoaikaa. Tärkeänä pidän myös mahdollisuutta esittää tällä monitoimilaitteella valokuvia.

Tärkein asia on paneutua nyt laitteen kaikkiin ominaisuuksien hyvään hallintaan, sillä monipuolinen laite antaa aina uusia haasteita.
Linkki: Maahantuojan sivulle

Sateella

Ei kaikkina päivinä paista aurinko pilvettömältä taivaalta, vaikka kuinka toivoisin. Kesä on ihmeellistä aikaa, jolloin kaikki tapahtuu toisin. Vesisade tulee odottamatta, ellen osaa ennakoida säätiedotuksesta tulevaa säätilaa. Ukkospilvet nousevat taivaan rannalta vartoamatta ja mukana saattaa tulla myrskyä, jopa sataa rakeita.

Kaunistakin on, sillä luonto on ilmoista riippumatta vehreä. Tärkeintä on vesi, mutta jos sitä sataa liiaksi, ei sekään ole hyväksi. Mitään muuta en voi muuttaa, kuin omia suunnitelmiani tai asennettani kesään. Helpompaa onkin, kun koetan sopeutua siihen, ettei kaikki tapahdu minun mieleni mukaan. Lähimmäisetkin toimivat omien halujensa ja tarpeidensa mukaan. Kuka meitä jaksaa ymmärtää? Tuskinpa lähimmäisemme ymmärtävät aina meidän villeimpiä ajatuksiamme.

Autonavigaattori vai mokkula

Navigaattori on kovin kiinnostava laite joka olisi oiva apuväline minullekin, joka kuljen maanteitä ja omia polkujani. Autoillessa GPS olisi kätevä, ja kuvaamisessa se olisi mukava lisävaruste?

Ongelmia on yhdistää kolme ominaisuutta yhteen laitteeseen, joka ei saisi maksaa ainakaan enempää, kuin 30 kiloa valmiiksi poimittua Suonenjoen mansikkaa, jopa halvempi se saisi olla.

Olen käynyt joidenkin myyjien luomana, jotka suosittelevat 100 – 200 euroa maksavaa autonavigaattoria, mutta kytkeytyykö se Nikonin ominaisuuksiin? Onko se kelvollinen, silloin kun liikun kilometrin etäisyydessä lähimmästä kylätiestä? Riittääkö virta päivän samoiluun? Retkeilyyn tarkoitetut GPS laitteet eivät ole autossa kaikkein mukavimpia.

Tiedän, että kameran osalta minulle riittäisi Sonyn mokkula, joka tallentaa "track logia", jossa on paikkatietojen lisäksi myös aikaleima. Sitä ei tarvitse kytkeä kameraan kalliilla johdolla, vaan kuvausreissulta tultua voi ohjelmallisesti yhdistää login ja siirtää paikkatiedot kuviin.
(Aikasemmin aiheesta)

Vaisu hymy

Arka hymy

Sunday Smile

Piesalan lampaat kesätöissä Jyväskylässä

Ilmoitustaulun kertomaa:
—Kuokkalassa, Jyväskylän kaupungin laitumella on uuhia eli naaraslampaita; pässit ja karitsat asustavat Petäjävedellä Piesalan tilalla. Nämä lampaat ovat rodultaan suomenlampaita, jotka ovat terveitä ja hyvin lisääntyviä. Ne tuottavat lihaa sekä villaa. Lampaat ovat hyviä kulttuurimaiseman hoitajia. Ne pitävät syömällä laidunalueen ruohon matalana ja napostelevat nuoren vesakon, kantoja jättämättä. Lampaat syövät kasvillisuutta vähitellen, tarkasti valikoiden, joten maisema pysyy avoimena ja vaihtelevana.

Maaperässä on rikas siemenpankki, josta siemenet lähtevät kehittymään kullekin kasvilajille otollisella hetkellä. Kun laiduneläimet tallaavat maan pinnan rikki, saattaa siihen tulevina vuosina putkahtaa kasveja, joita ei ole aikoihin alueella esiintynyt. Laidunalueen kasvilajisto monipuolistuu.

Lampaat ovat laumaeläimiä ja niillä on säännölliset ruokailu ja lepoajat. Jos lampaita ei näy, ne lepäilevät.

Autonavigaattori

Lähes kaikilla tutuilla on autossaan jo GPS, mutta minulla ei ole. Yleensä olen edelläkävijä tällaisten laitteiden kanssa, mutta tuota en ole vielä kokenut tarpeelliseksi. Olen ehkä väärässä!

1. Minulla ei ole kaikkia maantiekarttoja, tosin lähtiessäni käymään jossakin tuntemattomassa kohteessa, tulostan kartan ajo-ohjeineen mukaani. Hankalahan sellaista epäselvää tulostetta on seurata.
2. Vaimokin nurisee, sillä hänestä ei kartanluku ole miellyttävää puuhaa, joten GPS saattaisi parantaa ilmapiiriä matkalla.
3. Polttoaineiden hinnan noustessa ja GPS laitteiden tullessa entistäkin edullisemmiksi, laitteen hinta vastaa 1000 - 2000 kilometrin polttoainekustannusta.
4. Voisikohan siihen samaan laitteeseen saada myös maastokartan, josta olisi iloa syksyisillä sieniretkillä?

Pistäydyin tänään tutustumassa muutamassa myymälässä, mielenkiintoinen laite! Tutustumisen perusteella valitani voisi olla jokin Garmin malli, mutta en tarvitse sellaista "vieläkään"!
Vertailua

Muutokset ruokkivat

Itselleni on parhaaksi esittää toisinaan kysymyksiä. Eräs pohdittava tehtävä on: —Mikä ihmeen tyyppi minä oikein luulen olevani?

Ei sitä ole kovin helppo tietää, sillä lähimmäiseni näkevät minut eritavoin, kuin minä itse. Päivittäin saatan näyttää itsestäni erilaisia piirteitä, toisinaan saan kolhuja ja olen puolustusasemissa, sillä mielen haavoittumista ei kukaan halua. Usein tämä nykyhetki muistuttaa liiaksi huomisesta ja eilinen muistuttaa paljon nykyhetkeä.

Elämä jatkuu tasaista rataa, eikä huippuelämys satu jokaiselle päivälle. Toiset eivät meitä kykene muuttamaan, mutta jos itse etsin muutosta, enkä asetu niitä vastaan saatan kokea uudenlaista onnistumista. Vanhan auton moottorikin käy tasaisesti vain, jos tulpat ovat puhtaat ja kaikki neljä sylinteriä toimivat.

Kuuntelen CD-äänikirjoja ja pieni -soitin lakkasi toimimasta, joten oli hankittava uusi. Tässä uutukaisessa on myös USB-liitäntä tikulle ja muistikorttipaikka. Otin ne heti käyttöön. Tallensin nettiradiosta jatsia ym. rauhallista musaa. Voin kuunnella miellyttävää soitantaa, kirjoja lukiessani, tai halutessani nukahtaa. Niin on tässä monitoimivekottimessa se CD-soitin ja radiokin.