Valokuvia on kaikkialla, joten pikemmin voisi kysyä missä niitä ei olisi. Elämme todellisen kuvatulvan keskellä. Kuvien ottaminen on helppoa ja varmaan lähes jokaisella on jonkinlainen kamera, jos ei muuta niin kännykässä. Otamme rajattoman määrän kuvia, joista suurin osa jää tietokoneen levylle ja unohtuu todella nopeasti. Tuskin monikaan viitsii selata vuosia sitten ottamiaan digikuvia. Tulostaminen omalla mustesuihkarilla tulee kalliiksi ja valokuvien tilaaminen tuntuu vaivalloiselta, vaikka ne ovat hyvin edullisia. Omista valokuvista saa vaikka kauniin kuvakirjan, mutta ei se ainakaan vielä taida olla kovin suosittua. Tulevaisuudessa varmaan nuo kuvakirjat korvaavat kuvien liimaamisen albumeihin.
Miksi harrastaja ottaa valokuvan, en minä sitä tiedä, mutta olen sitä joskus ajatellut, enkä aina ymmärrä itsekään miksi jonkun näkymän olen tallentanut. Kuvaamisesta nautin, koska uskon kameran kanssa kulkiessani huomioivani paremmin ympäristöni, sen pienet erityisominaisuudet. Myös tämä blogi- ja muu sosiaalinen media antaa mahdollisuuden julkistaa joitakin kuvia, joten se on sitten katsojan vastuulla haluaako satunnaisia näkymiä katsella. Tämän kuvan pääaihe on lumi!
Lumenharjalla ollaan
VastaaPoistaTosi on. Sinne ne hautuvat tietokoneen uumeniin nuo kuvat. Jospa siis netissä joitakin mukavia kertomuksia. Kiitos tuosta jutustasi ja lumikuvasta myös.
VastaaPoistaMinä olen alkanut katsoa maailmaa kameran silmin, ja sieltä näkyy toisenlainen todellisuus. Kiva kun voi näissä haasteissa näyttää muillekin kuviaan.
VastaaPoistaMinä taidan sitten olla poikkeus, sillä selailen kyllä vanhojakin kuviani ja hyödynnän niitä "taide"töissäni. :)
VastaaPoistaSinun lumikuvasi on kaunis ja avara.