Sähkö

Ulkona paukkuu – 35 asteen pakkanen ja sisällä on +25 °C lämpöä. Lämpötilaero ulkoilmaan on 60 astetta. Se tuntuu paljolta, se on suuri määrä energiaa, joka asuntojen lämmitykseen käytetään.

Koivupuu palaa takassa räiskymättä. Mustasta kivestä muurattu takka lämpenee. Ensin hitaasti, mutta sitten sen kylki on polttavan kuuma. Kiveen varastoituvat koivun kilowatit, josta ajan kanssa energia vapautuu lämpönä huoneilmaan. Suuri osa huoneistoiden lämmöstä tuotetaan sähköllä, mutta tarvitaanko muitakin energiamuotoja? Ainakin mahdolliseen sähkökatkoon pitäisi varautua. Olemme niin riippuvaisia sähköstä, että mitähän siitäkin seuraisi, jos olisimme viikon ilman virtaa, jos sitä ei olisi, ei kerta kaikkiaan. Mikään sähkölamppu ei syttyisi, eikä mikään vastus lämpenisi, ei tietokonekaan toimiksi ja laajakaistakin loppusi.

Hukassa silloin olisimme, kun telkkarikin olisi vain laatikko ilman elämää, vesisänky kolkoksi kylmenisi. Muuttuisi siinä maailman meno, olisi arvot uudelleen asetettava. Pohjoinen maamme, arktinen asuinsijamme kolkoksi muuttuisi, vaikka eivät pakastimet silloin virtaa tarvitsisi. Mutta, mistä mikroon uudet aallot saisi, pihalla pakkasen paukkuissa.

Voisiko sähkökatkoon mitenkään varautua.
- Varmaan voisi, jos puuta varastoisi ja generaattori olisi johon bensaa tai löpöä saisi. Jotakin laitteita sillä toimisi, mutta sittenkin elämä olisi ankeaa. Vanhat konstit pian käyttöön saisi, ken niitä vielä osaisi.

Kyllä sähkö on niin tärkeää, että vaikka atomilla se tuotettaisiin, sittenkin sen hyväksymme.