Minulla oli vielä äsken suuri halu jättää tänään tämä blogi rauhaan, eli aioin olla kirjoittamatta tänään. Ei se vaan onnistunut, sillä tuli syyllisyyden tunne, ei siksi, että joku olisi pettynyt. Minä olisin närkästynyt itseeni, jos olisin tehtäväni laiminlyönyt, enkä mitään kirjoittanut. En usko että blogin pito aiheuttaisi mitään riippuvuutta, mutta kait se on jonkinlainen sopimus itsensä kanssa. Sama koskee lenkillä käyntiä, se tapahtuu päivittäin, tai sitten se päättyy pitemmäksi aikaa. Sellainen on ihminen, joten uskon että samankaltaisia velvollisuuden tuntemuksia on meillä jokaisella.
Paremman valokuvan puutteessa assosioin tuon kevättä kurkistavan puolukanvarvun. Se katsoo; eikö aurinko jo ala paistaa ja lämmittää maata, josta kasvukausi pääsi pikapuoliin alkamaan. Mikäli säätiedotuksiin on luottamista, niin aurinkoisia kelejä on luvassa, varmaan saamme Vapuksi jo kesäisiä ilmoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!