—Ilmojen edellä

Kylläpä vain nopea ilmanalan muutos vaikuttaa ihmisen toimintaan. Vapun jälkeinen hellekausi päättyi lyhyeen ja nyt saattaa sataa, jopa lumista räntää. Ainakin tuulee kylmästi vaikka sadetta ei juuri vielä ole saatu. Tuo suuri koko maailman ilmastonmuutos ei ole onneksi näin nopea, joten siihen sopeutumiseen jää enemmän aikaa, kuin näihin nopeisiin säätilan vaihteluihin.

Ilmastonmuutos puhuttaa, sillä tiedotusvälineet ovat aktiivisesti lisäämässä tietotasoamme siitä. Ovatko tiedemiesten ennusteet sen varmempia, kuin muutkaan maailmanlopun profetiat? Moni meistä ei tähän suureen muutokseen usko, mutta jotkut saattavat jopa pelätä tulevaisuutta. Minä kuulun siihen ryhmään, joka pitää muutoksen mahdollisuutta hyvin uskottavana.

Maailman väkiluku on noussut viimeisen sadan vuoden aikana niin julmasti, että saman kehityksen jatkuminen on melko varma tie saasteiden lisääntymiseen niin ilmakehässä, maalla kuin merissäkin. Tarvitsemme entistä enemmän halpaa energiaa ja paljon lisää ruoantuotantoa. Perunoita suomalainen kuluttaa reilun kilon viikossa. Toki meille ravintoa riittää, mutta miten on globaalin maailman kanssa, jos riisiviljelmille vesi nousee yli polvenkorkeuden?


Suomalaisena sukakuluttajan pitää omalta osaltaan ajatella hieman enemmän kulutustottumuksiaan. On järkevää suosia lähellä tuotettua ruokaa paistaen itse perunansa rypsiöljyssä, eikä ostaa valmiiksi palmuöljyssä paistettuja tuotteita. Suomalainen naudan- ja porsaanliha uhkaa sademetsiä ja ilmastoamme vähemmän, kuin pääasiassa soijalla tuotettu tuontiliha.