Syksy ja ruska-aika

Luin jostain lehdestä, jossa kerrottiin, ettei tänä syksynä saada värikästä ruskaa. Taisi ennuste mennä pieleen, sillä kyllä luonnossa on värejä. Pysähtyessäni katselemaan niitä, ne vangitsevat het­keksi kaiken tarkkaavaisuuden ja vievät ajatukset muusta pois.

Luonto tarjoaa jatkuvasti uusia ilonaiheita, niistä voi nauttia, katsella, kuunnella ja haistella. Ilo on elämälle aikamoinen mauste, jota ilman kaikki maistuisi karvaalle. Tuleeko näistä sitten se asenne, jota me tarvitsemme pystyäksemme nauttimaan elämänlaadusta?

Oman pihan hoito ei ole sidoksissa aikaan, eikä suuriin kustannuksiin, vaan lähes kokonaan omaan työhön ja pieneen puuhasteluun. Voiko parempaa hyötyliikuntaa ollakaan, kuin syksyn lehtien haravointi. Niistä muodostuu ajan kanssa, sopivasti höystäen mainiota lehtimultaa. Kaikki vuodenajat, mutta ennen kaikkea syksy, ovat otollista aikaa tallentaa omaa pihaa valokuvin. Ehkä ne eivät ole heti oikein mitään, mutta selattaessa vanhoja kuvia, palautuvat menneet vuodet mieleen. Voiko sitä uskoa miten kituvasta taimesta on kasvanut 20 vuodessa vehreä ja vahva puu, tai mitä kasvaa nyt tuonkin kukkapenkin paikalla?

Puutarhassa tehty työ kasvaa sananmukaisesti hedelmää, joka korjataan syksyisin talteen talven varalle. Nyt kun päivän pituus lyhenee, on aika suunnitella jo tulevaa kesää ja uusia istutuksia.