MV tekniikkaa

Kamera

Tunnistatko tyypin?

Kesäaikaan

Huomenna on maaliskuun viimeinen sunnuntai ja silloin Suomi siirtyy taas kesäaikaan. Kelloja siirretään tunnilla tulevaa kesää kohden. Näin on tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lukien. Ei kai siitä kellojen ajantarkistuksesta hirveästi vaivaa ole, mutta aika turhalta se tuntuu. Henkilökohtaisesti en näe mitään hyötyä tuosta toimenpiteestä. Ei se minun aikaani lisää, jos ei vähennäkään, eikä se vaikuta omakotitalon lämmitysenergiaan mitenkään. Se vähennä eikä pidennä minun unentarvettani, eikä muuta elämänrytmiä.

En siirtäisi kelloja ollenkaan, mutta siitä voisi olla haittaa, jos minun aikani kulkisi tunnin muita jäljessä. Jos minä saisin asian päättää, lopettaisin tuommoisen toimenpiteen tästä paikasta, mutta jonkun muun se päätös on tehtävä. Minkälaisen vastauksen antaisi kansanäänestys, jos kansalaisilta kysyttäisiin haluavatko he palata takaisin normaaliakaan ilman tällaisia turhanaikaisia säätöjä?

Täysi kilo

Tämä Torujoen pullasorsien kuva on tämän blogin julkaisu numero 1000. Ihan sattumoisin huomasin tämän merkkipäivän. Tuhat on kilo, joten ensimmäinen blogikilo on koossa. Onhan näitä nyt sitten jo tullut. Tähän olisi helppo lopettaa, jos tavoitteena olisi juuri tämä 1000 julkaisua. Sellaista, eikä muutakaan tavoitetta ei ole, joten kuvia ja lyhyitä tekstejä on tulossa jatkossakin. Monesti on tuntunut hölmöltä tämä blogin pito, mutta kun siitä on tullut tapa ja tottumus, ei siitä ole helppo luopua. En myöskään koe tätä mitenkään rasitukseksi, sillä voin olla jonakin päivänä hiljaa, eikä mikään estä minua julkaisemasta jonakin päivänä useampiakin postauksia. Kävijöitä ei minun blogissani ihan hirveästi ole mutta joka päivä sentään on joitakin kymmeniä kävijöitä. Kiitokset lukijoille, ja tervetuloa myös alkavalle uudelle tuhatluvulle.

Päivänkuva

muistot kaikuvat loputtomina kuin
vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
itsensä kuviin,
ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira

Caj Westerbergin runo kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)

Jokainen valokuva on aina muisto vaikka siihen ei mitään symboliikkaa liitykään!

Talviunilta herättyä

Olkoon sitten vaikka tekosyy, mutta minusta pitkä pimeä ja kylmä talvi saivat taas minut laiskistumaan, ja selkeästi kunto on lepokauden aikana romahtanut. Aurinkoinen ja kirpeä keväinen pakkasää saa taas ihmisen nesteet virtaamaan ja mielen virkistymään. Aika nurinkurista tuo ”talviunen aika”. Jos laittaa auton talveksi seisomaan sille ei tarvitse ostaa polttoainetta, mutta kun ihminen aloittaa talvilevon ei ruokahalu lopukaan, vaan ruoka maistuu kuten ennenkin, mutta kulutus on minimissä. Ihroihinhan tulee silloin selkeästi lisää painoa. Minusta itsestäni kaikki on kiinni, niin liikunta kuin syömisenikin, joten ketään muuta en voi sormella osoittaa, kuin sitä joka sieltä peilistä apeana vatsaansa tuijottaa.

Tämä ei ole yksistään tämän kevään ongelma, vaan niin tuiki tuttu monilta vuosilta, mutta onneksi kevätaurinko saa kuitenkin heräämään talviunilta ja tarttumaan toimeen omaksi hyväkseen. Terveellinen ruoka ja oma hyvinvointi kiinnostavat taas minua, joten edes se on varma elämän merkki.

Kiertokulku

Liikettä niveliin

Ihmisen laiskuudesta kärsii koko kroppa, mutta on niin helppo tehdä elämänmuutos laiskistumisen suuntaan. Kumman nopeasti sohvalla löhöämiseen rutinoituu ja kaupassa käydessä tottuu etsimään parkkiruudun mahdollisimman läheltä marketin ovea. Jos pitää mennä johonkin paikkaan, jossa on hissi, niin sitä varmaan käytetään ja sadan metrin matka omalle postilaatikolle, onnistuu mukavasti autolla, jonkin muun matkan yhteydessä. Sitten, jos tulee lähdettyä kävellen jonnekin, pitää varoa, ettei ainakaan paita hikoa.

Tämä kaikki on erittäin vaarallista omalle terveydelle, mutta on se vain tässä iässä niin tavallista, ainakin minulle. Ihmekö sitten on jos paino nousee, kolesteroli arvot ovat pielessä ja veri kuin sokerivettä. Aikansa jos tämä meno jatkuu seuraa siitä hyvin pahoja ongelmia.

Liikunta on halpaa lääkettä ja se on myös miellyttävä tapa pitää itseään hyvässä vireessä. Pitkät paikallaan olot vaan tahtovat rampiinnuttaa. Muistan jostakin lukeneeni, että huono kunto tappaa, joten jos tässä vielä olisi aikomuksena jatkaa, pitää tehdä ainakin yksi, tai mieluummin useampia pieniä päätöksiä päivittäin.

Kevätsuunnitelmia

Kevättä ja kesää odotellessa mieleen palaa paksun hangen peittämä pihamaa. Lunta on nyt paljon ja harmittaa, kun se pitää lapioida pihapoluilta korkeiden kinosten päälle. Lumityöt ovat miellyttävää hyötyliikuntaa, mutta se alkaa käydä niin yksitoikkoiseksi. Monet talvet ovat olleet vähälumisia, ettei lumilinkoa ei ole tullut hankituksi, vaikka nyt sillä olisi ollut käyttöä. Tulisi kesä, sillä mieluummin työntäisin ruohonleikkuria tai kääntäisin savista kukkapenkkiä.

Kuuntelin tänään Bertalan Galambosin esitelmää, jossa hän sanoi jotenkin näin:

- Jos haluat nyt olla onnellinen ota pullo viiniä
- Jos haluat olla onnellinen kolme päivää teurasta sika
- Jos haluat olla onnellinen kolme kuukautta mene naimisiin
- Jos haluat olla onnellinen koko elämäsi ole puutarhuri

Lainaus ei ole sanatarkka, mutta näin se suunnilleen meni. Puutarhanhoito on onnellisen ihmisen puuhaa, siitä saa jatkuvaa iloa, siksi minäkin sitä harrastan. On niin mukavaa katsella miten luonto saa kasvua aikaan, lämpö, kosteus valo ja ravinteet apunaan. Ei se sato, lopputulos ole aina kaksinen, ei laadultaan eikä ainakaan taloudellisesti, mutta siinä on se jokin. Tässä harrastuksessa ei ole koskaan niin paljon tietoa, ettei lisä olisi tarpeen, mutta virheitä tekemällä oppii.

Kengät

Haaste

Enegiansäätöä

Kylmän talven vuoksi koivuklapia on kulunut lämmitykseen poikkeuksellisen paljon. Toivottavasti se sitten näkyy sähkölaskussa säästönä. Ei puukaan ole enää halpaa, ellei nyt jätepuuta jostakin ilmaiseksi saa. Puunpoltosta siunaantuu myös joitakin kustannuksia. Eräs tärkeä tehtävä on hormien nuohous. Perinteisesti se on tehty aina näin maaliskuussa, mutta nyt se siirtyy huhtikuun puolelle, sillä nuohoojalla oli pitkä tilauslista.

Muutama päivä sitten pari miestä kävi kauppaamassa lisäeristettä laipiolle. He tarjosivat 2500 € edestä puhallusvillaa, ja arvioivat sen säästävän lämmityskuluja noin 300€/v. Lisäeristeen takaisinsäästöaika olisi noin 8 vuotta. Ei meille syntynyt kauppaa, sillä samalla päättyisi ullakon romuvarasto käyttökin.

Energialaskua on kuitenkin pyrittävä alentamaan ja seuraavaksi tutkin ilmalämpöpumppu vaihtoehdon. Kolmea lämpöpumppukauppiasta olen jo alustavasti pyytänyt käymään, mutta antaa nyt ensinnä näiden lumien sulaa ja katsotaan sitten kevään tullen millaisia vaihtoehtoja he tarjoavat.

Muutosturva

Kukaan ei välttyä muutoksilta, joita tapahtuu kaiken aikaa, halusimme tai emme. Tänään ei mikään ole kuin eilen, eikä elämä ole huomenna samanlaista, kuin tänään. Lyhyellä aikavälillä muutoksia omassa naamassaan ei hevin huomaa, vaikka usein katsoisi pärstäänsä peilistä. Valokuva, vaikka vuoden välein otettu kertoo jo kaikenlaista.

Pelkästään ulkomuoto ei muutu vaan myös asenteet ja ajatukset muuttuvat, eikä mikään takaa että se muutos tapahtuisi jatkuvasti parempaan suuntaan. Sanotaan että ilmastokin on muuttumassa, mutta nyt lämpenemistä voi kyllä epäillä, sillä tämä talvi on muuttunut hyvin kylmäksi ja lunta on paksulti.

Toisaalta ihminen oli aikalailla samankaltainen jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Sotaisuus ja eripuraisuus ovat säilyneet, mutta vihanpidon tekniikka on muuttunut kaikenaikaa tuhoisammaksi.

Muutosta ei voi saada pysähtymään ja lakkotilanteessa puhutaan nyt päivittäin vaikeasti toteutettavasta muutosturvasta. Ei sitä voi mitenkään uskoa, että jotkut ammattiliitot saisivat aikaan todellista muutosturvaa, taikka sitten AKT saa lakkoilla ikuisuuden loppuun saakka.

Harja

159. haaste

Kasvihuone

teematiistai

Puutarha

Yöllä

Linkit:

Valotrilogia

Mustaa ja valkoista

Kevättä odotellessa

Luonto on vielä maaliskuun puolivälissä hyvin talvinen. Hanget eivät ole juurikaan sulaneet ei ole ollut sellaisia suojapäiviä, jotka olisivat tuottaneet yöpakkasen jälkeisen kantavan hangen. Ehkä tästä sitten koittaa kevät oikein ryminällä, kunhan alkuun pääsee. Varmaan niitä hankiakin on vielä tulossa.

Tämä sunnuntaipäivä on kulunut muutenkin odottelun merkeissä, sillä eräs henkilö lupasi tuoda minulle paketin. Koska asia on sovittu, en ole häntä soitolla häirinnyt, sillä en minä epäile, ettei toimitus tapahtuisi. Lupaus on kuitenkin pahempi kuin velka, näinhän sanoo kansanviisaus ja siltä se nyt minustakin tuntuu. Odottaessa on jotenkin passissa, eikä sitten osaa oikein vapaasti suunnitella muita menemisiään, kun vain odottaa sen luvatun tapahtumista. Ainakin itse otan taas opiksi, enkä omakohtaisesti voisi noin toimia, vaan ilmoittain välittömästi tarkennetun aikataulun, jos en pystyisi sovitussa aikataulussa pysymään. Kaikki tapahtuu aikanaan ja niin tulee kevätkin, kunhan kerkiää.

09

"Zero Nine - 09"

Entten tentten...

Hän on vuosikausia tottunut käyttämään kannettavaa tietokonetta, mutta harvemmin konetta on käytetty kodin ulkopuolella. Nyt hänellä on edessä koneen vaihto ja pähkäily kannettavan- ja pöytätietokoneen väliltä. Kone joka räätälöidään tilaajalle laadukkaista osista, on varmasti hyvä kone. Mielestäni pöytäkone on useimmiten hinta- laatusuhteeltaan parempi kuin kannettava, mutta niillä on erilainen käyttöfilosofia. Kannettavan koneen voi ottaa mukaansa, vaikka naapuriin tai maakuntamatkoille, mutta pöytäkone on ja pysyy kotona. Pöytäkoneen näyttö ja näppäimistö ovat yleensä paremmat, ja siihen voi helposti vaihtaa myöhemmin tehokkaampia osia.

Kysymys on hieman samankaltainen, jos olisi valittava teltan ja asuntovaunun väliltä. Joissakin tapauksissa on hyvä olla molemmat, siksi minä olen joskus ajatellut itsekin hankkivani halvan käytetyn ns. miniläppärin kakkoskoneeksi, mutta pelkkää (kallista) tehokasta kannettavaa, en varmaan tarvitse.

Omakohtaisesti en ole työajan jälkeen todella kaivannut kannettavaa tietokonetta, siksi suosin ehdoitta pöytäkonetta, mutta valinta on yksilöllinen asia, sillä tykkääminen ja tottumus ovat niin erilaisia.

Saunalamppu

158. Haaste

Lyseo

Valoshow

Onko elämä peliä

Elämä
Kukahan sen paremmin tietäisi, kuin ihminen itse, millainen hänen elämänsä on. Joskus se tuntuu pitkältä matkalta, jolloinkin mutkikkaalta polulta tai toisinaan viiletetään kuin kiskoilla bendoliinolla. Tosinaan voivat sitten ne kiskotkin olla jäässä. Joskus, ainakin taaksepäin katsoessa tuntuu, kuin ei olisi oikeita kortteja sattuneet käteensä, niin huonosti voi elämänpeli kulkea. Tätä peliä on pelattava joukkueena, mutta mistä sen joukkueen saa aikaiseksi, joka pelaa juuri minun pillini mukaan? Yksilölaji tämä elämä on! Minun ja Sinun se on itse kuljettava ja pelattava ja varmuudella tiedämme, pelin joskus päättyvän.

Kaikkeen ei voi vaikuttaa, vaikka haluaisi, sillä elämässä voi kohdata odottamattomia ongelmia, kavalia huolia ja sairautta. Kaikesta huolimatta päivät kuluvat ikääntyessä entistä vinhempaa vauhtia, eikä juuri mitään ehdi saada valmiiksi. Elämässä on hyvä pitää huolta kanssaihmisistä, mutta ei pidä itseäänkään unohtaa.

Viljelysuunnitelmia

Kevätaurinko vaikuttaa kummasti, sillä viherpeukaloa alkaa kutittaa. Vaimon oli eilen ihan pakko päästä puutarhakauppaan, eikä se minullekaan kovin vastenmielinen asia ollut. Ihan mielelläni sinne lähdin, mutta jos olisi ollut kyse rättikaupasta, olisin vain kylkeäni kääntänyt. Pelargonian pistokastaimia, siemeniä ym. siltä ostimme. Vanhan vitsin mukaan kotipuutarhuri ostaa ensinnä siemenet, sitten taimet ja lopuksi valmiit tuotteet. Ihan tuttu tilanne se on meilläkin, sillä joskus taimipolte tuhoaa kylvökset ja halla panee istutukset, lopulta syyspakkanen voi tuhota loput. Ei tässä kuitenkaan ole syytä pessi-missiksi muuntua, vaan yritettävä on. Puutarhaseuran jäsenmaksu, on maksamatta, mutta kyllä se raha on sinne budjetoitu. Jyväskylän Puutarhaseura on hyvin vanha yhdistys, sillä nyt sillä on menossa jo 114 toimintavuosi. Kuukauden päästä on Turussa Puutarhan kevätmessut, joille mekin saatamme lähteä, jos Puutarhaseuran bussissa on vielä varaamattomia paikkoja

Läpiampuva varjo

Mustaa ja Valkoista haasteen #14 aiheena on "VARJO".

Valinta on yksilöllinen oikeus

1234... Haaste

numerot (09.03)

Aamupalalla katsoin maitopurkin päiväystä ja sitä mitä tuotemerkkiä olen jääkaappiin ostanut. Haluan pitää itselläni sataprosenttisen oikeuden valita sen mitä syön. Kauppa ei voi tähän minun omaan päätökseeni mitenkään vaikuttaa. Mikäli hyllyssä ei ole haluamaani tuotemerkkiä, menen varmuudella sellaiseen kauppaan, jossa on haluamani tuote saatavissa. Olisi todella kummaa, jos sallisimme kaupan tehdä puolestamme pieniä tai suuria päätöksiä.

Valinnanvapaudessa

Yltäkylläisessä maailmassa on kaikkea riittävästi, ehkä vähän liikakin, mutta silti olemme tyytymättömiä. Televisio-ohjelmia surffatessa, on vaikeus päättää mitä kanavaa suosii. Edelleenkin tarjonta kasvaa ja ohjelmia voi tallentaa mahdottoman määrän, joista varmaan monet jäävät katsomatta. Elintarvikekauppa tarjoaa ruokaa, jokaiseen makuun ja ruokaohjeita on vaikka miten paljon, silti ostamme entistä enemmän ns. roskaruokaa, tai annamme kaupan päättää mitä syömme.
Uusien- ja käytettyjen autojen kaupat ovat täynnä erihintaisia ja eri laatuisia autoja, on vain vaikeata päättää minkä niistä valitsee. Rahaakin meillä on, mutta joidenkin ryhmien suuri halua saada vielä enemmän panee koko Suomen valtion pasmat sekaisin.

Yltäkylläisyys ei taida sittenkään olla avain onnelliseen elämään, mutta ei tästä oravanpyörästä helpolla pois pääse. Liian suuri valinnan mahdollisuus, taitaa aiheuttaa masennusta helpommin kuin pieni niukkuus. Harmittavinta on, että tässä suuressa valtataloudessa voi tehdä jatkuvasti vääriä valintoja. Sitten sitä tavaraa, joutuu käyttökuntoisena kaatopaikoille, koska on aika taas vaihtaa uuteen ja muodikkaaseen. Kunpa osaisin valita kestävästi siten, ettei hetimiten joutuisi uuden valintatilanteen eteen.

Haisuli ja sen vasikka

Ei ollut esitystä, vain tyhjä seinä

Kävin tänään illalla katsomassa Jyväskylän lyseon pimeää seinää kello kahdeksalta. Mikähän se on oikeastaan se Valotrilogiaesitys? Ainakaan kahdeksalta ei seinälle ilmestynyt mitään kuvioita, eikä valoja.
Jyväskylä tänään nettisivun mukaan jotakin muuta sillä olisi pitänyt näkyä, kuin pelkkä seinä. Onkohan sitä esitystä ollut kertaakaan?

Valotrilogia, Energia (klo 20, 21 ja 22)
• 03.03.2010  Klo: 20.00
• Paikka: Jyväskylän Lyseon julkisivu
• Osoite: Asemakatu - Yliopistonkatu
• Kunta: Jyväskylä

Olisihan se esitys ollut mukava nähdä, kun vartavasten menin sitä katsomaan! Laitoin kaupugille ja viestin ja sain siihen myös vastauksen.

.....

Kiitos viestistä.

Olen pahoillani pettymyksestänne. Esitys perustuu tiedotetekniikkaan ja nyt siinä on ollut ongelmia. Olen tyytyväinen että kerrotte tapahtuneesta. Asia on korjattu ja esitykset toteutuvat suunnitellusti.


Terveisin,
Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori

Jyväskylän kaupunki

Kaikki on suhteellista

Niin vain alkoi kevät ja suojasää heti maaliskuun alussa. Pakkaskausi jouti jo loppua. Sopivasti sain autonkin hankittua, kun nyt vielä noita järjettömiä lakkoja pukkaa. On sentään oma kulkuneuvo ja tankki täynnä polttoainetta. Olisikohan vähän hamstrattavakin menovettä pahanpäivän varalle. Tässä tilanteessa, missä Suomen talous nyt on, ei kenenkään pidä lakkoilla, vaan pyrkiä vaikka laihaankin sopuun. Lakossa häviävät kaikki, näin ainakin uskon, vaikka oman työurani aikana en ole ollut päivääkään lakossa.

Tässä autollisessa elämässä on taas omia haittojaankin, sillä ainakin rahameno lisääntyy monilla tavoin. Kun olin pääasiassa kotona, säästyivät rahat eikä kulunut bensiiniä. Nyt sitä kuluu, ja aina kun johonkin kauppaan menee, ei sieltä selviä ostamatta. Kävimme tänään Tikkakosken Kasinhännässä, joka on aika edullinen kauppa. Ostin sieltä nahkakäsineet ja mustaa espanjalaista kenkälankkia. Yhteishinta neljä euroa, joka ei ole minusta ollenkaan paha. Sitten, kun pitäisi laskea ne matkan autokulut, niin ei se niin halpaa tainnutkaan olla. Kaikki on suhteellista.

Toivottavasti lumi sulaa ilmojen lämmetessä itsestään, ettei sen hävittämiseen tarvitse energiaa tuhlata. Viime yönä tosin oli satanut reilu kymmensenttinen kerros märkää lunta, ja sen lapiointi oli eräs talven raskaimpia hommia. On se vain niin erilaista siivota kulkuväyliä pakkaslumesta, kuin tuollaisesta märästä loskasta.

Kokemuksia käytetyn auton ostosta

Pidin lyhyen autottoman kauden, joka sattui sopivasti noiden kovien pakkasten ajaksi. Viime viikolla perehdyin nopeasti Jyväskylän käytettyjen autojen tarjontaan. Tuntuu, että niitä on ihan liikaa, mikä aiheuttaa valinnan vaikeutta. Aika monta automyyjää ehdin jututtaa, mutta vain kahta autoa koeajoin, joista toisen ostin.


Aikaisemmin pelkästään uusia autoja ostaneena, käytettyjen kauppa poikkeaa siitä, kuin yö päivästä. Ehkä se johtuu uusien autojen korkeasta katteesta, että asiakas tuntee itseään palveltavan kuin kuningasta. Minäkin, joka olen ostanut peräti 5 uutta autoa, samalta luottomyyjältä, joka on nyt eläkeläinen hänkin.

Käytetyn auton kaupassa lähes kaikki on ostajan omalla vastuulla, jos ei ole tarkka, voi syyttää vain itseään. Kaikkien vakiovarusteidenkaan mukana olo ei tuntunut olevan itsestään selvää. Vaikka auto on kuntotestattu, sittenkään ei mikään korvaa omaa korvaa ja silmiä. Onko kaikkia virheitä edes mahdollista huomata, se selviää aikanaan. Parhaat tiedot ostamastani autosta sain soittamalla sen entiselle omistajalle, joka myös toimittaa minulle autosta puuttuvia varusteita. Puhumalla asiat selviävät, joten uskon saaneeni molempia osapuolia, niin maahantuojan edustajaa, kuin myös minua tyydyttävän autokaupan.

Ainakin sen tästä opin, että kylmimmän talvikauden voin olla ilman autoa, mutta pysyvänä olotilana en autottomuutta jaksa kestää. Hyvä oli myös huomata, miten hyvin paikallisliikenne toimii, vastaisuudessa tulen käyttämään enemmän bussia, vaikka on omakin auto.