Hellepäivä

—Jo tämä riittäisi, sanoi rannalla tapaamani henkilö,

sillä en kestä sitä, jos ensi talvena tulisi kuukauden pakkasjakso

jolloin nurkat paukkuvat ja yötaivas loimuaa.

Kaikella hyvällä, jopa helteelläkin on rajansa,

tai mitä sanoisimme, jos ensi vuonna

koko heinäkuun sataisi vettä, tai tuulee ja myrskyää.

Nyt ei tarvitse hakea lämpöä Välimeren rannalta kun,

sopivampi sää on pimeässä perunakellarissa.

Asetelma

Sudenmarja

Mustaa ja valkoista

Jaakonpäivä

Suomen kesässä on minun mielestäni kaiken parasta normaalirajoissa tapahtuva säiden vaihtelu.

Heinäkuut eivät ole samanlaisia, en ainakaan muista aikaisemmista vuosista näin helteistä heinäkuuta. Kateeksi ei käy ainakaan niitä ihmisiä, jotka viettävät nyt helteistä heinäkuuta parvekkeettoman kerrostalon yksiössä. Kait sellaisiakin on, en tiedä. —Ei lämmin luita riko, mutta olo on tuskaistaa, jos hikivesi tippuu päässä ja koko kehosta.

Kesän vaihtelevat säät kruunaa odotettu sadekuuro, joka katkaisee välillä helteen, se virkistää luontoa, mutta myös ihmistä. Tänä aamuna oli mukava herätä kaukaa kuuluvaan ukkosen jylinään, koska se tavan mukaan toi mukanaan vesisateen. Sade ei kestänyt kovinkaan pitkää aikaa, vain 1½ tuntia. Pihan vesimittarin mukaan vettä tuli 15mm. Se oli luonnolle hyvä ja virkistävä, sillä kuumasta läkähdyksissä olleet pensaat elpyivät. Nurmikonkin voi leikataa heti amupäivällä pelkäämättä ruohon lakastuvan. Onneksi heinäkuun lopulla Jaakon jälkeen yöt ovat jo viileämpiä, vaikka säätietojen mukaan tällä viikolla rikottaneen helleraja vielä useampinakin päivinä.

Ohjenuorassa

En edes muista milloin olisi ollut sellainen päivä, etten olisi tarvinnut jotakin toiminta- tai käyttöohjetta. Tietokone, sen ohjelmat ja oheislaitteet ym. elektroniset laitteet ovat sellaisia, että ilman osviittoja olisi lähes mahdoton tulla toimeen. Joku on tosin sanonut, ettei tosimies ohjekirjaan tartu! En ole samaa miltä hänen kanssaan, sillä niin moni asia hoituisi kovin puutteellisesti ilman käyttöohjetta.

Ohjeet ovat sitten oma lukunsa, sillä yleensä ne on painettu pienellä fontilla ja laitteen mukana saattaa tulla kilokaupalla turhaa paperia, sillä monissa kojeissa ohjeet ovat ainakin viidellä eri kielellä. Miksi? Joissakin kojeissa perustoiminnot oppii jopa yhdellä lukukerralla, mutta monitoimisissa, esimerkiksi järjestelmäkameran ohjekirjaa tarvitaan toistamiseen.

Älypuhelinkin on niin älytön, ettei sitä hallitse pelkällä ohjeiden kerta vilkaisulla. Me olemme kiinni jonkinlaisessa ohjenuorassa koko elämän ajan. Minua ihmetyttää, ettei ohjeita tallenneta sähköisesti laitteen mukana tulevaan CD- tai DVD levylle. Jos haluaa paperiversion niin siitä voi tulostaa tärkeän sivun itselleen, ennen kaikkea fontin saisi omaa silmän näkökykyä suosivaan kokon. Näin ei myöskään tarvitsisi tuhlata paperia.

Voihan Itella

Normaalisti, siis aina posti kulkee Helsingistä Jyväskylään vuorokaudessa ja paketin kulkua voi seurata netistä Postin lähetysseurannan kautta. Nyt vain ei kirjautunutta tietoa, että 21.07 postiin jätetty lähetys olisi kulkenut minnekään Helsingin lajittelukeskuksesta.

Otin tänään iltapäivällä yhteyttä postin ”online” palveluun, joka palveli hyvin, mutta ei voinut auttaa minua, kuin pahoitellen paketin viipymistä. Päätin sitten kuitenkin olla antamatta periksi koska halusin pakettini ennen viikonloppua. Menin kello 16 jälkeen postiin johon paketin oli määrä tulla. Tyttö naputteli lähetysseurannan koneelle, josta näkyi kaikki juuri niin kuin minun tulostamassani lapussa oli. Olin itsepäinen ja vaadin tyttöä tarkistamaan hyllyssä olevat paketit. Rivi oli pitkä, mutta niin vain kävi, että siellä se minun pakettini oli. Jostain syystä (huolimattomuus) siitä ei ollut luettu viivakoodia, joten tietoja ei näkynyt lähetysseurannassa. Olinpa minä tyytyväinen ja kiittelin tyttöä, joka viitsi etsiä minulle kaipaamani lähetyksen. Varmaan se oli ollut siellä hyllyssä jo eilenkin, mutta hyvä näin.

Lehtokorte

Perunaruttoa

Ostin keväällä pari kymmenen kilon säkkiä siemenperunaa puutarhamyymälästä, joten rupi- ja ruttovapaata siemenen piti olla, mutta ei ole, sillä ensimmäiset ruskeat ruttolaikut ovat leviämässä varsistossa. Ei se niin suuri vahinko ole, mutta mukava olisi ollut saada kunnon perunoita. Voisin ruiskuttaa vielä varsiston torjunta-aineella, mutta ehkä annan senkin olla tekemättä. Tämäkin ongelma on laskettava kuuman ja kostean kesän aiheuttamaksi harmiksi.

Kävin tänään kiertämässä yhden ison kirpputorin myyntipöydät. Siellä oli lämmintä ja kosteaa, ja kirpputorien ominaishaju on mielenkiintoinen. Vanha tavara antaa oman tuoksunsa, joka lämpimässä ja kosteassa ilmassa vain tehostuu. En minä mitään ostanut, mutta kiinnostuin kyllä vanhasta vinyylilevysoittimesta, jossa harmiksi tai onneksi ei ollut hintalappua, eikä henkilökunta voinut minua auttaa, kun hänellä ei ollut myyjän puhelinnumeroa siihen hätään.

Sinitiainen

Mustaa ja valkoista

Pieni, mutta paha ongelma ratkesi

Joskus sitä ei vain älyä, miksi jokin asia ei toimi. Eilen epäilin, että autoni takaluukun lukko on rikki, sillä se ei mennyt lukkoon. Olin vielä sellaisessa kesäisessä kansanjuhlassa jossa parkkipaikka oli tupattu täyteen viimeistä paikkaa myöten. Minä en saanut auton ovia lukkoon ja siellä autossa oli kaikenlaista. Ei mieli antanut perään siellä olla, sillä olihan autossa paljon minulle tärkeää, joka nyt olisi vain otettavissa. Pois sieltä piti lähteä ja kotipihalla tarkastin lukon, voitelin ja puhdistin, mutta ei se vain tarttunut.

Istuin autoon ja opiskelin auton käsikirjasta kaiken mikä lukoista on sanottu. Hyvä kertaus se oli, mutta ei auttanut asiaan. Päätin jo, että maanantaina menen maahantuojan korjaamolle, eihän tässä enää muu auta. Katsoin vielä netistä onko muilla ollut vastaavaa ongelmaa. Olihan niitä lukko-ongelmia ja kertoivat uuden lukon maksavan reilut 200 euroa ja asennus päälle, jos ei itse sitä paikalleen saa. Sitten löytyi yksi säie keskustelussa, jossa kehotettiin vielä kokeilemaan avata luukku normaalista avausnapista, vaikka se auki onkin. Menin autolle ja lukosta kuului terve naksahdus. Paiskasin luukun kiinni ja kas vain kiinni veti, ja aukesi kaukosäätimestä. Lukossa  ei ollut mitään vikaa, oli vain käyttöhäiriö! Voin sanoa, että tuntui hyvältä, kun asia ratkesi noin helposti asiassa jossa aloin jo uskoa pelkästään ahnaan korjaamon apuun. Näyttää siltä, että elämässä voi moneen asiaan löytyä helppoja ratkaisuja.

Punaherukka

Kirsikka

Minusta tämä helle on mukavaa, mutta on siitä haittaakin, kun tuntuu jatkuvan pitkään. Puutarhan marjapensaat kärsivät kuivuudesta ja saattaa olla, että marjat jäisivät normaalia pienemmiksi, kun kypsyvät ennen aikojaan. Perunastakaan eivät oikein kehity poudan poroksi kuumentamassa maassa. Pahimmalta on kuitenkin selvitty, sen verran on taas yöllä satanut, että kukkien kasteluvettä on noin viikon varalle. Ilmalämpöpumppu tuottaa myös reilun ämpärillisen vettä vuorokaudessa, joka sekin on tullut istutusten hyödyksi talteen otetuksi. Minulle kyllä riittäisi jo nämä kesän helteet ja toivon ilmojen viilenemistä ja huomenna alkavan naistenviikon sateisia säitä.

Ovi

Muistan joskus sanotun, — mene siitä joutuin pihalle mistä on seitsemän hirttä poikki. Se on sitten sen oven korkeus, ja kyllä siitä sopii mies niin sisään, kuin uloskin. Ovi on varsin tärkeä osa rakennusta, sillä ilman kulkutietä se ei olisi kovin käytännöllinen, pikemmin käyttökelvoton. Ovia ja salpoja, lukkoja on kovin monenlaisia, ja vain tehdastekoiset standardin mukaiset ovet saattavat olla samanlaisia. Ovi aukea naristen ja menee kiinni kolahtaen, eivät ole ovien äänetkään samanlaisia. Ovi jättää taakseen oman maailmansa eikä aina sitä mitä oven takana on.

Nokian Ovi kartat vievät meidät minne haluamme ja näyttävät tien laveaan maailmaan. Näin se on muuttunut teknologia, eikä paperille painettua kartastoa juuri enää tarvita, kun ovat ovet auki maailmaan sähköisessä muodossa.

Huopaohdake

Aika usein tulee tilanne, ettei näihin blogipäivityksiin ole mitään aihetta, mutta haittaako tuo. Ilmoista riittää aina ihmettelemistä, joten eräs aihe on ilman muuta näin pitkään jatkunut helle. Ukkonenkaan ei ole sitä vielä katkaissut tällä paikkakunnalla. Ukkosesta ja salamoista ei niin väliä olekaan, mutta piha alkaa kulottua. Jopa luonnonkasvit kärsivät kuumuudesta ja veden puutteesta. Hanasta tulee sen verran arvokasta vettä, ettei sitä paljoa maahan tule juoksutettua.

Sadevesivaranto oli aika hyvä, mutta se on nyt melkein lopussa. Perinteisesti on totuttu uskomaan, että hädän ollessa suurin on apukin lähinnä. Odotan pienen kesäsateen tulevan, ilman sen kummempaa sadetanssia.

Huopaohdake osaa hyvin valita lehtomaisen kasvupaikan, jossa on tuoretta multaa juuriston ympärillä.

Vastakohtaisuutta

Vastakohtaisuuden aika ei lopu koskaan, emmekä me mitään voi vastakohdille. On aina olemassa länsi ja itä, yö ja päivä, kesä ja talvi, kylmä ja kuuma jne. Nyt tätä Suomen hellettä voi nimittää jo kuumaksi, jos sitä vertaa pakkastalvien -35° tulipalopakkaseen. Lämpötilavaihtelu äärilämpötilojen välillä on jopa 70°C. Vaaditaan siinä jotakin ihmisasumukselta, jonka on tarjottava miellyttävät olosuhteet myös ääritilanteissa.

Lämmitykseen, mutta myös asuin- ja työtilojen pitämiseen miellyttävissä lämpötiloissa kuluu energiaa, jonka hinta on edelleen nouseva. Pian alkavat Kuopiossa asuntomessut, jossa on esillä rakentamisen viimeistä tekniikkaa. Ihan vain mielenkiinnon vuoksi, aikomukseni on siellä käydä, koska sain messuille ilmaiset liput, vai olivatko ne ilmaiset, sillä kaipa ne eurot sisältyivät ostamani ilmalämpöpumpun hintaan. Enpä vain olisi uskonut sitä kauppaa tehdessäni miten hyvään saumaan tuo laite tuli asennetuksi, sillä nyt sen viilentäviä ominaisuuksia on todella tarvittu, vaikka lähinnä lämmön tuottajaksi tuon laitteen ajattelin.

Jos tämä lämminkausi vielä jatkuu niin helle porottaa maan kuivaksi, joka sitten kastuu ilmeisesti helteen perästä tulevan ukkossateen myötä. Vastakohtaisuus se on sekin, kuiva/märkä tai kaunis ilma/rajuilma.

Talot Jyväsjärven rannalla

MV-haastekuva

Tehottomuus on kallista

Hoidan yleensä asioita mahdollisimman paljon sähköpostitse, jolloin kysymyksestä ja vastauksesta jää itsellekin dokumentti eikä yhteysajasta tarvitse maksaa. Tänään kuitenkin ajattelin hoitaa pikkuasian vakuutusyhtiön kanssa soittamalla asiakaspalvelun numeroon. Jonoa siellä oli, kuinkas muuten, mutta kohtuullisen ajan kulutta virkailija vastasi. Kerroin asiani selkeästi ja hän täydensi joitakin tietokannasta puuttuvia yhteystietoja. Puhelu siirtyi seuraavalle henkilölle ja sain kuunnella huonosti toistuvaa musiikkia, minun mielestäni aika kauan. Tämän seuraavan virkailijan mielestä asiasta osaisi paremmin palvella joku toinen, jolle hän lähti siirtämään puheluani. Taas odotin vähintäänkin viisi minuuttia. Tämä henkilö ei tuntenut asiaa omakseen, ja kehotti soittamaan muualle, tai hän voisi vielä siirtää paremmalle asiantuntijalle. Silloin neuvoin häntä yrittämään selvittää asiaa ja soittaa minulle, kun on löytänyt vastauksen. Se ei tuntunut sopivan tälle asiakaspalvelijalle. Lopetimme puhelun naureskellen, miten pienen asian kanssa voi juuttua pitkäksi aikaa puhelimeen, tosin ei minulla ole kiirettä.

Seuraavaksi soitin tutulle myyntineuvottelijalle, joka sattumoisin istui palaverissa, eikä voinut puhua. Sovimme, että soitan hänelle ½ tunnin kuluttua, jolloin hän vapautuu. Tein niin, mutta asia ei vieläkään hoitunut ja hän jää viikonvaihteesta lomalle. Ennen lomaansa hän lupasi selvittää asiani ja ottaa yhteyttä huomenna minuun.

Mielestäni on hyvin turhauttavaa jonottaa ja odotella puhelimessa. Ensimmäinen asiakaspalvelija jo kuuli asiani ja siihen liittyvän kysymyksen, hän olisi voinut selvittää rauhassa vastauksen ja soittaa minulle takaisin tai vastata sähköpostitse. Ei ole mikään ihme, että asiakaspalvelu maksaa, kun se on näin tehotonta.

Kansalaista harmittaa

millainen tämä Suomen, ”jotain tarttis tehdä” mentaliteetti on. Meillä tapahtuu erilaisia vakavia rikoksia ja rötöksiä tuhkatiheään. Keskustellaan paljon miten aseiden saantia tulee vaikeuttaa ja aseiden määrää vähentää. Luvallista asetta harva todella tarvitsee, ja luvattoman saanti on rikolliselle ilmeisen helppoa. Onko oikein, että elinkautisvanki vapautuu nopeasti ja saa itselleen tappoaseen?

Telkkarista tulee iltaisin monilta kanavilta ohjelmia, jossa esitetään miten asetta käytetään rikollisesti. Herää kysymys onko viihteen oltava sitä aitoa amerikkalaista väkivaltaviihdettä tai sen eurooppalaista plagiointia? Eduskunta valvoo Yleisradiota ja säätää lakeja, mutta edustajamme eduskunnassa ja hallituksessa ajavat ilmeisesti tehokkaimmin omaa etuaan. Monikohan kansanedustaja tai ministeri voi todella nukkua hyvin, todeten ajaneensa koko työpanoksellaan kansan, meidän kaikkien etua ja turvallisuutta.

Ehkä pelkät lainmuutokset eivät riitä, mutta siitä olisi nopein tie aloittaa, koska tiedetään, mitä täytyisi tehdä, miksi sitten kuitenkin vitkutellaan?

Suomen suven ihanuus ja kurjuus

Suomi on meille suomalaisille rakas, miksi ei oma kotimaa olisi. Silti rauhallisessa Suomessa voi olla vaarallistakin. Liikenne on eräs vaaran paikka, ja kesällä sattuu useimmin onnettomuuksia, koska helteessä tarkkaavaisuus herpaantuu. Johtuukohan poikkeuksellisesta lämmöstä, ettemme säilytä samaa huolellisuutta liikenteessä, kuin kylminä vuoden aikoina. Sitten ihmiset tuhraantuvat, kimpaantuvat, ärsyyntyvät hyvin pienistä asioista ja seuraukset ovat katastrofaalisia.

Vesillä sattuu paljon vaaratilanteita, joissa on usein mukana alkoholi. On se vain kumma, miksi ihmisen janon sammuttamiseen pitää käyttää sellaista juomaa, joka sumentaa myös harkintakyvyn. Kaikilla meillä on tapamme ja tottumuksemme, eikä meistä kukaan ole oikea henkilö toista neuvomaan. Monasti hän joka niitä hyviä neuvoja antaa, voi joutua pahaan välikäteen. Liikenteessä usein neuvojalle näytetään keskisormea, joka sekin on jostain omaksuttu paha tapa.

Eräs hyvä tapa on kulkea ahon laitaa ilman paitaa, kuten Junnu on osuvasti hittinsä riimitellyt. Nyt on vain siinäkin varjopuolena, kun hyttyset hyökkäävät imemään verta hien pehmentämästä karvaisesta ihosta.

Suomen kesästä

Kylmä kolea, rankka vesisade tai kauan kestävä helle, mikään näistä ei ole minulle mieleen, mutta pidän kesästä ja sen vaihtelevista säistä.

Mietin mikä tässä Suomen kesässä olisi parasta? Ei se ole tämä helle eikä tietenkään pitkään kestävä sadekausi, sään koleudesta tuskin kukaan pitää, mutta mielestäni se on aivan kaikki tämä. Säiden vaihtelevaisuus tekee kesästä oikea kesän. Sadetta ja hellettä tarvitaan eikä lyhyestä koleudesta ja tuulestakaan ole haittaa. Onkohan tällaista säiden vaihtelua juuri missään muualla, kuin tällä pohjoisella leveysasteella. Meillä ei sentään ole juuri mitään säiden ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä tai muita pahoja rajuilmoja. Pieni ukkoskuurokin on niin mukavan raikastava.

Kuusikymmenluvulla Kalevi Keihänen innovoi suomalaiseen elämään etelänmatkat välimeren rannikolle. Nämä syksyn tai talven seuramatkat ovat mukavia yhden tai kahden viikon pyrähdyksiä erilaiseen ilmastoon. Omalla kohdalla en kuitenkaan ole kovin innostunut niistä, sillä monissa paikoissa on jo tullut käytyä. Kauniin sään ostaminen seuramatkan muodossa tuntuu minusta aika turhalta. Kotimaassa ajelu omalla autolla on vapaata lomailua, jota ei vielä edes polttoaineen hinta kovin suuresti rasita. Matkalla pärjää muuten aika pienellä budjetilla, etenkin jos kehtaa hyödyntää omaa sukulais- ja tuttavapiiriä.

Suomalaisilla on varmaan noin ½ miljoonaa kesämökkiä, joita on lähes jokaisessa nimessä ja notkelmassa, mutta mikähän on niiden käyttöaste? Monet hyvin varustellut mökit saattavat olla tyhjiltään suuren osan ajasta. Käyttöpäiville tulee hintaa, sen tiedän omasta kokemuksesta, vaikka omistan vain vaatimattoman mökkipahasen. Ehkä juuri siitä, ja isosta vakituisen asunnon tontista johtuu, että suuri osa kesäajastakin tulee vietettyä kotipahaa hoitaen. ja nyt lähden multaamaan perunavakoja.