Auringonpaisteen alla

 Auringonpaiste,

Suomen liput saloissa,

äänet kohoaa.

Yhdessä me tuemme,

demokratian voimaa.

 – tanka-runo demokratian voimasta

Aloitin oman päiväni kirjoittamalla vaalipäivään sopivan tanka-runon. Se on lyhyt ja ytimekäs runouden muoto, jolla voi vangita hetken tunnelman ja tiivistäen sen syvemmän merkityksen. Tämän runon kuvaama aamuinen auringonpaiste, ja saloissa liehuvat liput ja alue- kuntavaalien äänestys luovat vahvan mielikuvan yhteisöllisyydestä ja kansallisesta ylpeydestä. Mutta runon ydin voi olla sen viimeisessä rivissä: "yhdessä me tuemme, demokratian voimaa."

Auringonpaiste symboloi tänäänkin toivoa ja uutta alkua. Se valaisee maata, korostaen sen kauneutta ja ainutlaatuisuutta. Suomen liput saloissa ovat perinteinen näky juhlapäivinä, muistuttaen meitä yhteisestä historiasta ja arvoistamme. Ne ovat merkki yhtenäisyydestä ja siitä, että kuulumme johonkin suurempaan.

Äänten kohoaminen viittaa ihmisten ääniin, jotka nousevat ilmoille yhteisissä tapahtumissa. Se on demokratian ääni, joka kuuluu ja vaikuttaa. Yhdessä tuemme tätä ääntä, tätä voimaa, joka muokkaa yhteiskuntaamme.

Pyrin runolla muistuttamaan meitä siitä, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista meiltä kaikilta. Yhdessä voimme varmistaa, että tämä voima säilyy ja vahvistuu, ja että auringonpaiste valaisee maamme myös tulevaisuudessa.

Toivon että tanka-runo herättää pohtimaan demokratian merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää on vaalia yhteisiä arvojamme. Se on muistutus siitä, että jokaisella äänellä on merkitystä ja että yhdessä voimme vaikuttaa.

Valveunia

 Sulje silmäsi.

Ajatus alkaa lentää

unen maailmaan.

Kaikki on mahdollista,

todellisuus katoaa.

Oletko koskaan kokenut, miten arkiset paineet voivat lannistaa? Kuinka silmät painuvat ja ajatukset harhailevat, etsien pakotietä todellisuudesta? Me kaikki kaipaamme välillä irtiottoa, hetkeen, missä voimme unohtaa velvollisuudet ja sukeltaa unien maailmaan, jossa kaikki on mahdollista.

Kerron sinulle, että on olemassa tapa, jolla voi saavuttaa tämän unenomaisen tilan myös valveilla ollessasi? Että voit avata oven mielikuvituksen rajattomaan maailmaan, missä luovuus kukoistaa ja arjen rajoitukset katoavat?

Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa voit olla täysin vapaa. Paikkaan, jossa voit luoda omia todellisuuksia, kokea seikkailuja ja löytää uusia ulottuvuuksia itsestäsi. Tällainen paikka on olemassa, ja se odottaa sinua.

Älä anna arjen kahleiden estää sinua kokemasta tätä vapautta. Anna mielikuvitukselle siivet ja lähetä itsesi  tälle matkalle. Avaa mielen portit ja anna unenomaisen maailman vallata itsesi. Voit aloittaa pienin askelin, vaikkapa kirjoittamalla runon, maalaamalla kuvan tai uppoutumalla rauhallisen musiikin maailmaan. Anna luovuutesi virrata vapaasti ja koe, kuinka todellisuus alkaa taipua mielikuvituksesi edessä.

Uutta potkua

kommentteihin

Kritiikki on moniulotteinen ilmiö, joka herättää niin monenlaisia tunteita. Joskus se tuntuu kuin veitseniskulta sydämeen, toisinaan taas kuin lempeältä tuulahdukselta, joka johdattaa meitä oikeaan suuntaan. Mutta miten meidän tulisi suhtautua kommenttiin? 

Entä jos negatiivisen kritiikin korvaa myönteisellä palautteella? Sen sijaan, että keskittyisi virheisiin, voisimme poimia esiin onnistumiset ja vahvuudet. 

Miten voisimme yhdistää erilaisia näkökulmia ja kokemuksia, jotta saisimme kokonaisvaltaisen kuvan itsestämme ja toiminnastamme? Ehkä voisimme pyytää palautetta eri ihmisiltä, joilla on erilaisia taustoja ja näkemyksiä.

Voimmeko soveltaa kritiikkiä uusissa tilanteissa ja ympäristöissä? Ehkä voimme käyttää saamaamme palautetta hyväksi kehittäessämme uusia ideoita tai projekteja.

Miten voisimme muokata kritiikkiä niin, että se olisi toimille rakentavaa ja hyödyllistä? Ehkä voisimme pyytää perusteluita tai ehdotuksia siitä, miten voisimme parantaa toimintaa.

Voimmeko hyödyntää kritiikkiä uusilla tavoilla? Ehkä voimme käyttää sitä inspiraation lähteenä tai motivaationa kehittyä paremmaksi.

Onko olemassa sellaista palautetta, jonka voi suosiolla jättää huomiotta? Ehkä meidän ei tarvitse ottaa vakavasti sellaista palautetta, joka on epäreilua, asiatonta tai perusteetonta.

Entä jos kääntäisimme kritiikin päälaelleen ja alkaisimme itse antaa palautetta muille? Ehkä voisimme oppia paljon siitä, miten toiset ihmiset reagoivat kritiikkiin ja miten voimme antaa palautetta rakentavalla tavalla.

Kritiikin viisi kultaista sääntöä

1. Jos se ei ole totta, jätä se huomiotta: Älä anna valheellisen tai perusteettoman kritiikin lannistaa itseäsi.
2. Jos se on epäreilua, älä ärsyynny: Yritä ymmärtää, mistä kritiikki kumpuaa, ja älä ota sitä henkilökohtaisesti.
3. Jos se on asiatonta, hymyile: Älä anna negatiivisen palautteen vaikuttaa mielialaasi.
4. Jos se on oikeutettua, opi siitä: Käytä kritiikkiä hyväksesi kehittyäksesi paremmaksi.
5. Jos se on kannustavaa, käytä sitä hyväksesi: Ota vastaan myönteinen palaute ja käytä sitä motivaationa.

Palaute on hyödyllistä
Kritiikki voi olla arvokas oppimiskokemus, joka auttaa meitä kasvamaan ja kehittymään. Älä pelkää kritiikkiä, vaan ota se vastaan avoimin mielin.

Toimintatapaa voi halutessa muuttaa
Jos tunnet, että nykyinen tapasi suhtautua palautteeseen toimii huonosti, älä epäröi muuttaa sitä. Kokeile erilaisia lähestymistapoja ja löydä se, joka sopii sinulle parhaiten.
......................................

Voiko taivas on pudota päähän

Katsoin tätä kliivian kuvaa ja mietin, kuvaako se eilisen päivääni. Tai ehkä koko tämän viikon tunnelmaa. Taivas on kirjaimellisesti pudonnut päälle, ja olen vain yrittänyt pysyä pinnalla.

Ensin hyvä kynä meni rikki. Sitten tietokone päätti toimia oudosti juuri kun olin lähettämässä sähköpostia. Ja illalla, kun vihdoin luulin saavani hetken rauhaa, piti katsoa Voice of finlandia ja sen ohjaajien "minun mielestäni vääriä" valintoja.

Tässä kuvassa clivia näyttää yllättävän rauhalliselta. Ehkä se on löytänyt sisäisen rauhan kaaoksen keskellä. Tai ehkä se vain odottaa, että lumi sulaa ja taivas selkenee. Minäkin odotan. Toivottavasti se tapahtuu pian, ennen kuin aloitan laulamisen omassa voicessa.

Taivas itkee nyt,
lehdillä pisaroita,
kliivia kukkii.
Ukrainassa taistelut
maan vapauden puolesta.

Huhtikuun harmaus

 ja toivon pilkahdus

Huhtikuu, on oikukas kuukausi, joka jälleen kerran on näyttänyt meille pohjoisen luontonsa monimuotoisuuden. Vaikka kalenterissa lukee kevät, ulkona vallitsee talvisen tuntuinen sää: lunta tupruttaa ja yöpakkaset jatkuvat. Aamuisin maa on kuuran tai lumen peitossa ja maisema näyttää kuin suoraan talven ihmemaasta.

Tämä sää voi tuntua masentavalta, erityisesti kun odottaa jo innolla kevään lämpöä ja valoa. Mutta tankarunon sanat muistuttavat meitä toivosta: "Kesä lohduttaa, toivoa mieli täynnä, aikaan parempaan vienee!"

Vaikka huhtikuu koettelee meitä, tiedämme, että kesä on tulossa. Päivät pitenevät vähitellen ja aurinko alkaa lämmittää maata sulattaen roudan. Puiden silmut puhkeavat ja linnut palaavat pesimään. Luonto herää eloon ja täyttää mielemme toivolla.

Tämä aika vuodesta on kuin odotuksen ja valmistautumisen aikaa. Meidän on odotettava vielä hetki lämpöä, koska tiedämme, että valo ja lämpö ovat jo lähellä. Voimme käyttää tämän ajan hyödyksi: suunnitella kesän retkiä, kylvää siemeniä ja unelmoida tulevista lämpimistä päivistä.

Huhtikuun sää muistuttaa meitä myös siitä, että elämässä  ja myös politiikassa on aina ylä- ja alamäkiä. On aikoja, jolloin tuntuu, että mikään ei muutu paremmaksi, mutta on myös aikoja, jolloin kaikki kääntyy hyväksi. Meidän on vain oltava kärsivällisiä ja luotettava siihen, että "aikaan parempaan vienee". Käykää huomenna äänestämässä, ellette ole sitä ennakkoon tehneet.

Liikuntaa,

 joka kantaa läpi elämän

Tuntuuko kehosi jäykältä ja mieli väsyneeltä? Haluatko tuntea olosi energiseksi ja elinvoimaiseksi?

Liikunta ei ole vain nuorten juttu. Se on elintärkeää kaikenikäisille, erityisesti meille ikääntyville. Säännöllinen liikunta ylläpitää kehon notkeutta, parantaa tasapainoa ja vahvistaa lihaksia, mikä vähentää kaatumisriskiä ja edistää itsenäistä elämää. Sydän- ja verenkiertoelimistö hyötyy reippaasta liikunnasta, ja kevyt arkiliikunta pitää aineenvaihdunnan vilkkaana. Tauot paikallaanolossa virkistävät mieltä ja kehoa. Kevät on hyvä aika aloittaa...

Kuvittele miltä tuntuisi herätä joka aamu hyvin levänneenä ja energisenä. Miltä tuntuisi nauttia ulkoilusta ilman pelkoa kaatumisesta? Miltä tuntuisi jaksaa leikkiä lastenlasten kanssa tai harrastaa rakasta harrastusta vielä vuosienkin päästä? Säännöllinen liikunta mahdollistaa tämän kaiken ja paljon muuta. Se parantaa unen laatua, vähentää stressiä ja lisää elämäniloa.

Aloita pienin askelin. Lisää arkiliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä tai puutarhatöitä. Käy kuntosalilla tai osta kotiin kahvakuula tai kaksi eri painoista, etsi YouTubesta ohjeita, siellä on tarjolla ikääntyville sopivia harjoituksia. Muista venytellä säännöllisesti, joogaa, jotta kehosi pysyy notkeana. Tärkeintä on löytää itselle mieluisa tapa liikkua ja tehdä siitä osa arkea. Pienilläkin muutoksilla on suuri vaikutus hyvinvointiin.

Linkki:UKK-instituutti

Kevät kävelyä

pohjois tuulta ja Trumpin kauppapolitiikkaa 

Tänään keskiviikkona oli taas yksi niistä päivistä, jolloin ulkona ei voinut olla huomaamatta voimakasta pohjoistuulta. Liput liehuivat navakasti, ja pöly sekä roskat pyörteilivät tienvarsilla. Tänään on Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä. Kevät ei nyt hymyillyt, vaan tuuli teki säästä hyvin epämiellyttävän. Mutta kun ei ollut kuntosalipäivä, piti kävelylle silti lähteä, sillä kaikista päivistä pitää tulla liikuntapäiviä!

– Herää kiinnostus!
Kävelyreissulla oli myös tarkoitus, sillä Citymarketin noutopisteessä odotti Temun paketti. Kiinalaisesta verkkokaupasta oli tullut tilaamani kamerakahva ja muutama muukin "tarpeellinen" heräteostos. Onkohan näillä pika huuma ostoksilla oikeasti pitkäaikaista jatkumoa? Varsinkin, kun koko maailman kauppapolitiikka näyttää olevan uhattuna – presidentti Trump haluaa hallita globaalia kauppaa, ja kuka tietää, miten se vaikuttaa meidän kulutus huumaan.

– Halua lisää!
Olisi kiva uskoa, että halpojen ostosten riemu jatkuu, mutta todellisuus on karu: säästöt sulavat kuin jää kevätauringossa. Eikä pelkästään meidän tavallisten tallustelijoiden, vaan jopa miljardööri Trumpin oma varallisuus horjuu muiden mukana. Ehkä minun olisi viisaampaa keskittyä kävelyyn ja nauttia luonnosta – vaikka tuuli repisi lippiksen päästä!

– Joten ensi kerralla, kun tuuli ulvoo ja politiikka ahdistaa, ehkä paras ratkaisu on vain panna kunnon kengät jalkaan ja lähteä metsälenkille. Ostoksia voi tehdä myöhemminkin – jos Trump antaa siihen mahdollisuuden. Mutta liikunta ja iloinen mieli eivät ole keneltäkään pois!

Miten sinä kohtaat tuulisen kevätpäivän? Jätä kommentti! 🚶‍♂️

Elämisen iloa

 – ilman jalkoihin tallomista

Hei sinä, elämästä nauttiva ihminen! Tiedätkö sen tunteen, kun kaikki tuntuu loksahtavan paikalleen? Aurinko paistaa, kahvi tuoksuu ja nauru raikaa. Mutta hetkinen...

Onko nautintosi toisen kustannuksella? Häiritseekö ilosi naapurin yöunta tai puolisosi keskittymistä? Elämä on ihanaa, mutta se on vielä ihanampaa, kun kaikki saavat nauttia siitä yhdessä.

Kuvittele maailma, jossa jokainen saa kokea elämän parhaat puolet. Maailma, jossa ilo ei ole kilpailu, eikä oma etu ole ensimmäinen tavoite, vaan yhteinen kokemus. Maailma, jossa naapurin grillijuhlat eivät ole meluhaitta, vaan kutsu yhteiseen illanviettoon.

Aloitetaan pienistä teoista. Hymyile tuntemattomalle, kuuntele muita, anna tilaa toisille. Muistetaan, että jokaisella on oikeus nauttia elämästä omalla tavallaan – kunhan se ei riistä tätä oikeutta keneltäkään muulta. Tehdään yhdessä maailmasta paikka, jossa ilo tarttuu ja jaettu ilo on moninkertainen ilo!

Mutta, ajatteleeko Hän, joka kuvittelee olevansa "minä ite!
" koko maailman napa näin?  

Katukuvien tarinat:

 —kuinka kaapatut hetket luovat tarinoita

Hei kaikki valokuvauksen ystävät ja tarinankertojat!

Oletko koskaan pysähtynyt kadunkulmassa ja huomannut hetken, joka kertoo tarinan ilman sanoja? Katukuvan tehtävä on napata nämä poikkeukselliset hetket – ne tuokiot elämästä, jotka ovat täynnä tunnelmaa, tunteita ja yksityiskohtia. Tänään kirjoitan vinkkejä, kuinka voit kehittää katukuvauksen taitojasi ja kertoa tarinoita kameran takaa.

Seuraa tapahtumia 
Kuvittele vilkas aamuruuhka: kahvikuppi kädessä kulkeva mies, Nuori nainen hymyilee katsellen vain puhelintaan, tai kesällä katusoittaja keskittyen musiikin pariin. Nämä ovat hetkiä, jotka herättävät tunteita ja myös kuvaajan kiinnostuksen. Katukuvausta on usein juuri luonnollisuudessa, sillä aidot tunteet tekevät kuvista unohtumattomia.

Mitä jos kertoisit tarinan yhden kuvan avulla? Kuvittele esimerkiksi sateen jälkeinen katu, jossa heijastuu liikennevalot ja jalankulkijoiden varjot. Tällaiset yksityiskohdat luovat syvyyttä ja vievät katsojan mukaan tarinaan. Kaikki sellaiset tilaisuudet, joissa on joukoittain ihmisiä ovat hyviä kuvaajan kannalta, kuten toritapahtumat, ulkona olevat kirpputorit ja huutokaupat.

Kuvaajan kiinnostus herää  
Katukuvaaja on sekä tarkkailija että osallistuja, joka ei häiritse ketään. Kuvaajan tehtävä on nähdä se, mitä muut eivät ehkä huomaa – värien leikki, valon ja varjon tanssi tai ihmisten väliset vuorovaikutukset.

• Valo on paras työkalusi: Aamun ja illan kultaiset tunnit antavat pehmeän valon, kun taas keskipäivän kirkas valo luo voimakkaita kontrasteja.
• Katukuvausta ei tarvitse tehdä salaa. Hymyile, keskustele ja kerro, miksi haluat kuvata – usein ihmiset rentoutuvat ja antavat luonnollisen ilmeen.
• Etsi kerronnallisia yksityiskohtia: Kengännauhat, joita ei ole sidottu, unohtunut lelu tai rapistuva juliste – nämä kertovat tarinoita ilman sanoja.

Synnytä halu 
Miltä tuntuisi luoda kuvasarja, joka vie katsojan matkalle marketin ovelle? Tai kokoa slideshow, jossa jokainen kuva on kuin romaanin sivu?

• Katukuvausta ei ole vain kuvien ottamista – se on taitoa nähdä maailma eri tavalla. Harjoita mielikuvitusta luomalla kuvatarinoita, joista voisi koota vaikka oman "Ifolor" -kirjan.
• Mustavalkokuvat korostavat muotoja, tekstuureja ja tunnelmaa.
• Käytä kännykkää tai erilaisia objektiiveja SRL kamerassa. Laajakulma syventää maisemaa, kun taas kiinteä polttoväli (35 mm tai 50 mm) pakottaa liikkumaan ja rajaamaan tarkemmin. 
• Riko sääntöjä: Vino horisontti tai epätavallinen rajaus voi tehdä kuvasta muistettavan.

Toiminta 
Nyt on Sinun vuorosi tarttua kameraan ja lähteä tutkimaan! Aloita pienestä, mutta miksi ei jo tänään:

• Valitse yksi aihe (esimerkiksi " kansa käy antamassa ennakko äänien kunnallisvaaleissa").
• Kävele hitaasti ja tarkkaile – älä mieti liikaa, vaan luota vaistoon.
• Jos joku kieltää sinua kuvaamasta, älä kuvaa ainakaan häntä.
  
• Ota kuvia, analysoi niitä ja kysy itseltäsi: Mikä tekee tästä kuvasta erityisen? Kerroinko tarinan?
• Jaa kuvasi somessa tai aloita oma blogi – jokainen kuva on mahdollisuus inspiroida muita.

Muista, että katukuva ei ole täydellinen, mutta se voi kertoa aidon tarinan. Oletko valmis ottamaan seuraavan unohtumattoman kuvasi? 🚶‍♂️📸

Paperiton Kuvalehti?

– Paperilehden tilauksen pohdintaa digiaikana

Olen vuosia ollut Suomen Kuvalehden uskollinen paperilehden tilaaja, mutta nyt alan pohtia: tarvitsenko oikeasti tuota fyysistä lehteä? Digiversio houkuttelee niin monella tapaa, että painettu lehti jää usein pöydälle keräämään pölyä.

Miksi digi on hyvä?

• Lehti luettavissa jo torstaisin – Ei tarvetta odotella postia!
• Kaikki sisällöt käden ulottuvilla – Uutiset, analyysit ja jopa yli 100 vuoden arkisto löytyvät napin painalluksella.
• Mukava lukea missä vain – Sovellus tai nettiselain riittää, ja lisäksi lehden voi kuunnella äänenä.
• Uutiskirje kertoo parhaat palat – Ei tarvetta selata, kun tiivistelmä tulee suoraan sähköpostiin.

+ Nykyisin voi kuunnella myös kuukausittain vaihtuvan äänikirjan.

Paperilehti on alkanut tuntua olevan enemmän rasite, kuin tuovan iloa – se vie tilaa, ja usein sisältö on jo luettu verkossa ennen paperilehden tuloa. Nykyinen tilaukseni päättyy marraskuussa, ja silloin jätän paperiversion pois. Digi saa riittää!

Kokeilisitko sinä? Vai onko paperilehden tuoksu ja perinne korvaamaton osa lukukokemusta? Kerro kommenteissa! 

Myönteinen tulevaisuus

– onko se vain kaukainen haave?

Maailma tuntuu tällä hetkellä sekavalta paikalta. Uutiset täyttyvät tarinoista oudoilla tavoin toimivista  valtion johtajista, sotien uhasta ja talouden epävarmuudesta. On helppo tuntea itsensä avuttomaksi ja miettiä, onko myönteinen tulevaisuus vain kaukainen haave.

Yksi valtionpäämies voi todella saada aikaan suuria muutoksia, mutta hän ei ole yksin. Maailmassa on useita johtajia, joiden toiminta herättää kysymyksiä. Onko heidän tavoitteenaan todella kansansa etu, vai ajavatko he vain omia päämääriään? Pörssikurssit heittelevät, kauppasodat uhkaavat ja sotilaalliset konfliktit jatkuvat. Tuntuu kuin maailma olisi kääntynyt päälaelleen.

Ukrainan sota ja Lähi-idässä jatkuvat levottomuudet muistuttavat meitä siitä, kuinka hauras rauha on. Onko rauha edes mahdollista, vai olemmeko matkalla kohti uutta suurta sotaa? Tulevaisuuden näkymät voivat tuntua synkiltä, mutta on tärkeää muistaa, että toivoa on aina.

Vaikka yksittäisten valtionjohtajien toiminta voi vaikuttaa oudolta jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Demokratiassa voimme äänestää, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tehdä omia valintoja, jotka edistävät kestävää kehitystä ja rauhaa. Voimme myös tukea järjestöjä, jotka tekevät työtä paremman maailman puolesta.

On tärkeää muistaa, että maailma ei ole vain valtionjohtajien käsissä. Meillä jokaisella on vastuu omasta toiminnastamme ja mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Voimme valita toivon, emmekä lannistu synkistä näkymistä. Voimme uskoa, että myönteinen tulevaisuus on mahdollinen, jos teemme yhdessä töitä sen eteen.

Mitä voimme tehdä?

•  Seuraa uutisia ja osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun.
• Suosi paikallisia tuotteita, vähennä kulutusta ja kierrätä.
• Lahjoita tai osallistu vapaaehtoistyöhön järjestöissä, jotka edistävät rauhaa ja kestävää kehitystä.
• Kerro omille läheisillesi, että myönteinen tulevaisuus on mahdollinen.

Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä epävarmalta, meillä on mahdollisuus rakentaa parempi tulevaisuus. Yhdessä voimme luoda maailman, jossa rauha, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys ovat mahdollisia.

Maailman nykytila herättää paljon kysymyksiä ja huolenaiheita, mutta on tärkeää muistaa, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Meillä on edelleen mahdollisuus vaikuttaa siihen suuntaan, johon maailma kehittyy.

Yksi keskeinen kysymys on, miten voimme rakentaa kestävämmän ja rauhanomaisemman maailman. Tämä vaatii sekä yksilöiden että yhteiskuntien tasolla tehtäviä muutoksia.

Yksilötasolla 
On tärkeää kehittää kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa, jotta voimme erottaa luotettavan tiedon harhaanjohtavasta propagandasta.

• Voimme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, äänestää ja tukea järjestöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa ja kestävää kehitystä.
• Voimme tehdä tietoisia kulutusvalintoja, jotka tukevat eettisiä ja ympäristöystävällisiä yrityksiä.
• Voimme vahvistaa yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta, jotta voimme auttaa toisiamme vaikeina aikoina.

Yhteiskunnallisella tasolla
Tarvitsemme vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta voimme ratkaista globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, köyhyyttä ja aseellisia konflikteja.

• Hallitusten on otettava käyttöön politiikka, joka edistää kestävää kehitystä, uusiutuvaa energiaa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.
• On investoitava rauhanrakentamiseen, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja aseistariisuntaan.
• Tarvitsemme oikeudenmukaisempaa talousjärjestelmää, joka vähentää eriarvoisuutta ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
• Tulevaisuuden rakentaminen vaatii meiltä kaikilta sitoutumista ja yhteistyötä. On tärkeää, että emme anna periksi synkille näkymille, vaan uskomme mahdollisuuteen paremmasta maailmasta.
• Teknologia voi olla sekä uhka että mahdollisuus. On tärkeää, että kehitämme ja käytämme teknologiaa vastuullisesti ja eettisesti.
• Koulutus on avainasemassa, kun rakennamme kestävää ja rauhanomaista tulevaisuutta. Meidän on varmistettava, että kaikilla on pääsy laadukkaaseen koulutukseen.
• Meidän on pidettävä kiinni toivosta, että voimme luoda paremman maailman tuleville sukupolville.

Jokaisella meistä on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa. Pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys. Meidän on toimittava yhdessä, jotta voimme rakentaa myönteisen tulevaisuuden.

Leskenlehti

 – kevään ensimmäinen lupaus

Kevät on vihdoin täällä, ja sen ensimmäisenä airuena loistaa leskenlehti. Tämä pieni, sitkeä kasvi on aina yhtä ihastuttava näky, kun se työntyy karusta ja vielä routaisesta maasta lumen alta. Leskenlehti, tuo Tussilago farfara, on todellinen selviytyjä, joka ei pelkää kylmää tai pimeää. Sen kirkkaan keltaiset kukat tuovat valoa ja toivoa pitkän talven jälkeen.

Leskenlehti on,
Tussilago farfara,
kevään airut tuo.
Keltaiset kukat loistaa,
tuo talven jälkeen toivon.

Leskenlehti on enemmän kuin pelkkä kaunis kukka. Se on myös tärkeä osa luonnon kiertokulkua. Leskenlehden kukat tarjoavat ravintoa ensimmäisille herääville hyönteisille, ja sen myöhemmin avautuvat lehdet suojaavat maaperää eroosiolta. Tämä pieni kasvi muistuttaa meitä siitä, että luonto on täynnä ihmeitä, ja että jokaisella elävällä olennolla on oma tärkeä tehtävänsä.

Leskenlehti on myös symboli toivosta ja uudesta alusta. Se muistuttaa meitä siitä, että pimeimmänkin talven jälkeen aurinko nousee aina uudelleen, ja että elämä jatkuu. Leskenlehti on kuin pieni valonpilkahdus, joka kertoo meille, että paremmat ajat ovat tulossa.

Kun näet ensimmäisen kukkivan leskenlehden, pysähdy hetkeksi ja ihaile sen kauneutta. Anna sen kirkkaan keltaisten terälehtien täyttää sydämesi toivolla ja ilolla. Leskenlehti on lahja luonnolta, ja se muistuttaa meitä siitä, että elämä on arvokasta ja kaunista.

Kamerakahva

 – huomaamaton sankari kädessä

 Kun puhutaan valokuvaus varusteista, usein mieli karkaa kameroiden teknisiin ominaisuuksiin, objektiivien laatuihin tai ehkä salamavaloihin. Mutta sitten, jossain niiden kaikkien kamojen joukossa, lymyilee kamerakahva. Tuon pieni ja vaatimaton kapistus, joka voi parhaimmillaan olla kuvauksen todellinen pelastaja.

Kuvitellaanpa tilanne: olet kuvaamassa luonto maisemaa, yrität napata täydellistä kuvaa käsivaralta, ja juuri kun olet saanut täydellisen rajauksen, kätesi alkaa väristä. Tuloksena? Epätarkka kuva ja turhautunut kuvaaja. Tähän ongelmaan kamerakahva on kuin ystävä, joka tarttuu kanssasi kameraan ja sanoo: "Otetaanpa tämä homma yhdessä haltuun."

Kamerakahva ei pelkästään lisää vakautta vaan antaa myös mukavuutta. Kuvassa näkyvä puinen kahva, jossa on mustat metalliosat ja useita kiinnityspisteitä, on kuin MacGyverin monitoimityökalu valokuvaajalle. Kiinnityspisteet mahdollistavat esimerkiksi mikrofonin tai valon lisäämisen – kaikki kuvaajan käden ulottuvilla. Ja entäs tuntuma? Puinen kahva tuo mukavuutta käsiin, erityisesti pitkiä kuvauksia ajatellen. Se on kuin kodikas nojatuoli kameralle.

Tärkeää on myös se, että kamerakahva antaa itsevarmuutta. Kun ote kamerasta on tukevampi, kuvien laatu paranee kuin huomaamatta. Tämä ei ole pelkkä ammattilaisten etuoikeus – myös me arjen valokuvaajat voimme hyötyä tästä lisävarusteesta. Kamerakahva tekee kuvaamisesta paitsi tehokkaampaa myös mukavampaa.

Joten ensi kerralla, kun lähden kuvaus reissulle, annan kahvalle mahdollisuuden. Se on pieni investointi, jonka tuoma lisäarvo on kuvanlaadun ja kuvaamis kokemuksen kannalta yllättävän suuri. Ja mikä parasta, kahva ei koskaan valita, vaikka joutuisi raatamaan photowalk reissulla tuntitolkulla. Se on hiljainen sankari, joka tekee tehtävän nöyrästi ja vakaasti. Ja me tiedämme, että ilman sitä monesta otoksesta voisi jäädä pelkkä haave.

Pitäisikö siis lisätä kamerakahva lisävarustelistaan? Vastaus on yksinkertainen: ehdottomasti kyllä!

Jokainen saa itsensä liikkeelle

 – vaikka sohvannurkka kutsuu

1. Laske rimaa alaspäin
Liikkumisen ei tarvitse olla täydellistä tai pitkäkestoista ollakseen hyödyllistä. Jos tunnin salitreeni tuntuu mahdottomalta, tee ½ tuntia. Jos 15 minuuttia on liikaa, kokeile 10 minuutin kotona tehtävää kahvakuulatreeniä. Pienet askelet ovat parempia kuin ei mitään – ja usein ne johtavat isompiin.

2. Yhdistä treeni mielihyvään
Liikunta ei ole pakkopullaa, jos siihen liittää jotain kivaa. Kuuntele suosikki podcastia lenkillä, katso tv-sarjaa kuntopyörää polkiessa kotona tai kutsu kaverisi mukaan photowalk kävelylle. Kun treeniin yhdistää nautinnon, sitä ei jää niin helposti väliin.

3. Muokkaa ajatusmallia

Sisäinen puhe on tärkeää. Korvaa lausahdukset kuten "En jaksa" tai "Ei tästä ole hyötyä" voimaannuttavilla fraaseilla:

• "Treenistä on aina hyötyä."
• "Keho jaksaa enemmän kuin luulet."
• "Teen tämän itseni vuoksi."

Pienet mantra-ajatukset voivat muuttaa koko suhtautumisesi liikuntaan.

4. Lopeta vertailu muihin
Treeni on aina henkilökohtaista, joten turha verrata itseään muihin. Joku juoksee maratoneja, toinen nostaa painoja ja kolmas sauvakävelee. Tärkeintä on se, mikä toimii sinulle. Vertailu syö motivaatiota –keskittyminen omaan etenemiseen kasvattaa sitä.

5. Kokeile haastetta 
Pieni haaste saa aivot innostumaan. Kokeile jotain yksinkertaista, kuten:

• Muutamia punnerruksia päivässä viikon ajan
• 5 minuuttia jooga venyttelyä aamuisin
• 1 km reipas kävely joka päivä kuukauden ajan

Kun haaste on konkreettinen ja saavutettavissa, sitä on helpompi aloittaa – ja ylpeys lopputuloksesta pitää motivaation yllä.

Liikunta on terveyden ja hyvinvoinnin lähde
Kumoa muistamme, että liikunnan hyödyt eivät näy pelkästään vaa'alla. Terävämpi ajattelu, parempi mieli, vahvemmat luut ja pienemmät sairastumisriskit ovat kaikki syitä nostaa itsesi sohvalta – vaikka vain muutamaksi minuutiksi.

Mikä on sinun konstisi motivaation löytämiseksi? Kerro se kommenteissa! 💪😊

Pilvien taulut ja linnunpöntöt

 – toivoa horisontissa

Taivaan näkymä on aina sama, mutta silti alati muuttuva. Pilvien taulu, nuo sinisessä avaruudessa purjehtivat kummalliset kuviot, herättävät meissä ihmetystä ja pysäyttävät hetkeen. Oletko koskaan pysähtynyt katselemaan taivaalle, antanut ajatusten lipua pilvien mukana?

Tänä keväänä taivaan lisäksi katseeni on kiinnittynyt myös piha puutarhan puihin. Asennan muutaman uuden linnunpöntön, sillä tiedän, että pienet siivekkäät naapurit tarvitsevat apua. Linnunpöntöt eivät ole vain käytännöllisiä pesäpaikkoja, vaan myös symboli toivosta ja välittämisestä. Ne ovat pieni, mutta merkityksellinen ele luonnon hyväksi.

Kuvittele, kuinka pikkulinnut löytävät uuden, turvallisen kodin, siipisuojan. Kuuntele, kuinka niiden iloinen viserrys täyttää pihan. Linnunpöntöt eivät ole vain laastari omaan ympäristö ahdistukseen, vaan ne tuovat konkreettista apua luonnolle. Ne muistuttavat siitä, että jokaisella pienelläkin teolla on merkitystä. Haluaisitko sinäkin tarjota linnuille turvallisen pesäpaikan ja samalla tuoda iloa omaan ympäristöösi?

Tee se itse tai osta kaupasta, mutta asenna sinäkin linnunpönttö pihalle tai parvekkeelle. Voit myös tukea paikallisia luonnonsuojelujärjestöjä tai osallistua talkoisiin. Jokainen teko on tärkeä, kun rakennamme parempaa tulevaisuutta luonnolle. Muistetaan, että luonto tarvitsee hyviä päätöksiä, ja me voimme vaikuttaa niihin omilla valinnoilla.

Photowalk

 Mitä, ja mikä se on? 

Kuvittele itsesi kävelemässä kaupungilla, kamera kädessä. Mutta et ole yksin – sinulla voi olla seurassasi joukko muita kuvaamisesta innostuneita ihmisiä. Pysähdytte silloin tällöin, kuin koiran ulkoiluttaja tutkimaan ympäristöä uusista näkökulmista ja kuvaat. Tätä kutsutaan Photowalkiksi, eli valokuvakävelyksi.

Photowalk on siis parhaimmillaan sosiaalinen tapahtuma, jossa valo- videokuvaajat kokoontuvat yhteen tutkimaan tiettyä aluetta ottavat valokuvia tai videoklippejä. Se on loistava tilaisuus oppia toisilta, vaihtaa ideoita ja kehittää omia kuvaustaitoja.

Photowalkin aikana osallistujat voivat löytää piilotettuja helmiä, ainutlaatuisia näkökulmia ja mielenkiintoisia kohteita, joita he eivät ehkä olisi huomanneet yksin kulkiessaan. Se on mahdollisuus ulkoilla ja nähdä maailma toisin silmin ja saada inspiraatiota muilta.

Photowalkin yhteisöllinen luonne kannustaa luovuuteen ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta valokuvaajien keskuudessa.

Muutamia Photowalk hyötyjä:

1. Uusien kuvallisten kohteiden löytäminen: Photowalk tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusiin ja mielenkiintoisiin paikkoihin, joita ei ehkä muuten löytäisi.
2. Valokuvaustaitojen kehittäminen: Photowalk voi oppia uusia tekniikoita ja saada vinkkejä muilta kuvaajilta.
3. Sosiaalinen kanssakäyminen: Photowalk ovat loistava tapa tavata uusia ihmisiä, joilla on sama intohimo valokuvaukseen.
4. Luovuuden inspiroiminen: Toisten valokuvaajien töiden näkeminen voi inspiroida uusia ideoita ja lähestymistapoja omaan valokuvaukseen.
5. Yhteisöllisyys: Photowalk luovat yhteisöllisyyden tunnetta kuvaajien keskuudessa.

Photowalk voi olla monen muotoinen. Niitä voisi jär
jestetää tietyn teeman ympärille, kuten kaupunkimaisemien, luontokuvauksen tai katukuvauksen. Toiset taas ovat vapaamuotoisempia, jolloin osallistujat voivat kuvata mitä tahansa, mikä heitä kiinnostaa.

Photowalk voi olla myös osa laajempaa projektia, kuten esimerkiksi tietyn alueen kohteiden kuvaus tai luonnon herääminen keväällä

Klikkaa: Linkki:

Oli Photowalkin muoto mikä tahansa, se on aina hauska ja antoisa tapa viettää aikaa ulkona kameroiden kanssa.

Muisti pätkii

  – mutta niin pätkii muillakin! 

Onko sinulla koskaan käynyt niin, että marssit päättäväisesti keittiöön, pysähdyt jääkaapin eteen ja tuijotat sen ovea kuin odottaen sen kertovan, miksi tulit? Tämä on vasta alkusoittoa unohduksen oopperassa.

Aloitetaan tutuista tilanteista. Tapaat tuntemattoman ihmisen. Hän esittelee itsensä ja sinä nyökkäät hymyillen. Kaksi minuuttia myöhemmin yrität epätoivoisesti kaivaa hänen nimensä muistista. Tuloksetta. Muistat kyllä hänen paitansa värin, mutta nimi? Teemu Tyhjiö!

Sitten ovat ne mystiset katoamiset. Avaimet, kännykkä, lompakko, salasanat – kaikki ne tuntuvat elävän omaa elämäänsä. Avaimia etsiessäsi löytyy vaikka mitä muuta: vanha otsalamppu, kadonneeksi luullut käsineet... heh, keittiösakset! Mutta avaimet? Ei tietenkään.

Tapaamiset. Tässä on todellinen unohduksen akrobaatti. Ensin unohtuu hammaslääkäri aika. Sitten sovit päällekkäin jotakin muuta. Ja kun kaikki tämä selviää, tunnet olosi taikuriksi, joka on taikonut oman kalenterinsa sekasotkuksi.

Entäpä keskustelut? Kuulostat aivan siltä vanhalta levyltä, joka jää kiinni samaan kohtaan. "Joko minä kerroin tästä?" – kyllä, sinä kerroit jo kolmannen kerran. Toiset nauravat hyväntahtoisesti. Tai ainakin toivot niin.

Loppuhuipennuksena on informaatiotulva. Kaikki tehtävät, askareet ja velvollisuudet kasaantuvat päällekkäin. Tunnet olevasi Titanic, ja tässä on näkymätön jäävuori.

Mutta älä huoli! Jos sinä tunnistat itsesi näistä, et ole yksin. Olemme kaikki jossain vaiheessa unohtamisen sankareita. Ehkä tämä ei ole unohduksen tragedia, vaan arkipäivän komedia – ja me kaikki ikääntyneet olemme sen pääosassa.

Toivottavasti tämä pakina osui oikeaan ja sai sinut hymyilemään!  😊

Elämä ei ole,

 kuin vanha LP-levy

On sanottu, että "menneen elämän tarkastelu tyytyväisenä on kuin eläisi kahdesti". Ajatus on kaunis, mutta valitettavasti vain ajatus. Inkarnaatio, tuo sielun vaellus ruumiista toiseen, on edelleen mysteeri, jota tiede ei ole vahvistanut. Vaikka kuinka toivoisimme, emme voi toistaa elämäämme,  kuin vanhaa LP-levyä. Kuvitelkaa, kuinka kätevää olisikaan, jos voisimme elää elämämme uudelleen. Tekisimme toisin, korjaamme virheemme ja nautimme niistä hetkistä, jotka menivät ohi liian nopeasti. Elämä olisi kuin vanha, kulunut LP-levy, joka rahisee ja ritisee, mutta on silti aina yhtä mielenkiintoinen. Voisimme kuunnella sitä yhä uudelleen, löytää uusia sävyjä ja tulkintoja. Mutta elämä ei ole LP-levy, vaan se on ainutkertainen matka, jota emme voi toistaa. Jokainen hetki on arvokas, jokainen virhe opettavainen. Sen sijaan, että haikailen menneen perään, meidän tulisi keskittyä nykyhetkeen ja rakentaa tulevaisuutta, jota voimme tarkastella tyytyväisenä.

Vaikka emme voi elää kahdesti, voimme elää täysillä. Voimme nauttia jokaisesta hetkestä, oppia virheistä ja rakastaa niitä, jotka ovat lähellämme. Elämä on kuin musiikkikappale, joka soi vain kerran. Tehdään siitä kaunis sointuisa sävellys.

Keihäsanopinkieli

– huonekasvien selviytyjä

Oletko koskaan miettinyt, mikä huonekasvi selviytyisi ydintuhosta? No, ainakin melkein! Täältä tulee keihäsanopinkieli, vihreä ihme, joka kestää melkein mitä tahansa. Virallisesti tunnetaan nimellä Dracaena trifasciata, mutta me kaikki tunnemme sen keihäsanopinkielenä.

Mikä tekee tästä kasvista niin kestävän?
Ensinnäkin se on kotoisin Länsi-Afrikasta, jossa se on tottunut kuumuuteen ja kuivuuteen. Tämä tarkoittaa, että sinun ei tarvitse olla viherpeukalo pitääksesi sen hengissä. Voit unohtaa kastella sen viikkoja, ja se vain kestää sen. No, ei varmasti kuole.

Valo vai varjo?
Snake Plant ei ole nirso valolle. Se viihtyy kirkkaassa epäsuorassa valossa, mutta voi selviytyä myös varjoisemmassa. Jos kuitenkin haluat sen kasvavan nopeasti ja pysyvän eloisan vihreänä, anna sille hieman enemmän valoa. Varo vain paahtavan kesäaurinkoa, sillä tämä kova sankari ei pidä siitä.

Harva kastelu - vähemmän on enemmän!
Tässä on avainasia: Snake Plant vihaa liiallista kastelua. Anna maan kuivua kastelujen välillä. Talvella sitä voi kastella vain kerran kuukaudessa, kesällä ehkä kerran viikossa. Ja muista, että liian paljon vettä on varma tapa tappaa tämä kasvi.

Ruukku ja multa 
Käytä hyvin läpäisevää multaa, kuten kaktus- tai mehikasville tarkoitettuja sekoituksia. Ja varmista, että ruukun pohjassa on tyhjennysreikä, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Liian suuri ruukku säilyttää liikaa kosteutta, joten valitse oikea koko. Minä vaihdoin isompaan "Paulina" altakasteluruukkuun ja jaoin osan mukuloista toiseen ruukkuun. Altakastelua ei käytetä tälle sankarille, mutta ruukku on tyhjän vesitilan vuoksi ilmava, siis hyvä sille.

Lannoitus ja muu hoito
Ei se tarvitse paljon lannoitusta. Keväästä syksyyn voit antaa sille laimennettua mehikasvi lannoitetta. Talvella ei lannoiteta.

Myrkyllisyys ja muut vinkit 
Keihäsanopinkieli on myrkyllinen koirille ja kissoille, joten pidä se poissa niiden ulottuvilta. Ja tässä tulee vielä yksi fakta: se on CAM-kasvi, mikä tarkoittaa, että se muuntaa hiilidioksidia hapeksi yöllä. Täydellinen makuuhuoneeseen siis!

Keihäsanopinkieli on täydellinen kasvi niille, jotka haluavat vihreää kotiin, mutta eivät halua nähdä siihen aikaa. Se on sitkeä, helppohoitoinen ja kauniskin se on? Ja mikä parasta, se voi elää vuosikymmeniä, jos pidät siitä huolta. Eli unohda kastelu välillä, mutta älä liioittele, ja nauti tästä vihreästä ihmeestä!

Lisää: tietoa 

Olemme mielikuvien mestareita

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuinka vahvasti mielikuvat ohjaavat elämäämme? Ne toimivat kuin näkymättömät langat, yhdistäen ajatuksemme, tunteemme ja kokemuksemme saumattomiksi kudelmiksi. Ajattele hetkeä, jolloin katsoit auringonlaskua järvellä – se hiljaisuus, se syvä rauha. Tai unta, joka tuntui hyvin todelliselta, että se jäi elämään mielesi syövereihin kuin kaiku.

Mielikuvat eivät ole vain satunnaisia välähdyksiä. Ne ovat voimallisia työkaluja, jotka muokkaavat sitä, miten näemme itsemme ja maailman. Ne voivat inspiroida luomaan, avata uusia näkökulmia ja johdattaa syvempien totuuksien äärelle. Mielikuvat toimivat kuin portteina sisimpäämme – reitteinä, joita pitkin voimme matkustaa tuntemattomiin paikkoihin ja ymmärtää sellaista, mitä emme ennen tienneet tietävämme. Ne eivät ole vain taiteilijoiden, kirjailijoiden ja runoilijoiden erityisalue, vaan arvokas voimavara meille kenelle tahansa, joka haluaa rikastuttaa kokemusten maailmaansa. Valokuvaajana tiedän, että parhaat hetket syntyvät, kun mielikuvitus ja kameran linssi tekevät yhteistyötä.

Mutta mitä jos voisimme aktiivisesti hallita mielikuvia – ohjata ja käyttää niitä tietoisesti hyödyksemme? Kuvittele mielikuvat stressin lievittäjänä, ongelmanratkaisun työkaluna tai syvän rentoutumisen välineenä. Mielikuvat ovat kuin sisäinen elokuvateatteri, ja sinä olet ohjaaja, joka toteuttaa käsikirjoituksen. Ehkäpä Mind Map-tekniikka voisi olla konkreettinen tapa hyödyntää mielikuvia: keino, joka auttaa muuntamaan ideat käytännön toimenpiteiksi.

Seuraavalla kerralla, kun suljet silmäsi, anna mielikuvien virrata vapaasti. Älä rajoita niitä, vaan anna niiden johdattaa matkalle, joka voi yllättää ja inspiroida sinua. Ehkä löydät jotain uutta ja arvokasta – unohdetun muiston, rohkean haaveen tai yllättävän oivalluksen, joka luo tilaa uusille ideoille. Mielikuvamatka voi olla yhtä aikaa syvää itsetutkiskelua ja nautinnollinen irtiotto hetkestä. Ehkä se on jopa sukua hypnoosille?

Mikä kuva nousee mieleesi tänään? Pienen järven rannalla metsän taakse laskeva hohtava aurinko? Lapsuuden leikin kirkas onnenhetki? Vai jotain sellaista, mitä et vielä osaa pukea sanoiksi? Anna mielikuvien johdattaa pois kiireestä ja kuljettaa poluille, jotka odottavat löytämistään.

TEESI

 kiinnitettynä jääkaapin oveen:

Kävelen usein kuntosalille ja kaikkialle muuallekin. Saatan päästä perille nopeammin kuin autolla ja voin säästää myös kuluissa. Autolla mennessäni pysäköin kauemmaksi ovesta ja kävelen viimeiset kymmenet- sadat metrit. Parkkipaikan löytäminen on myös helpompaa. Kuljen lähes aina portaita hissin käyttämisen sijaan. Tällä tavalla saan helposti lisää askeleita. En soita tai lähetä sähköpostia, vaan käyn henkilökohtaisesti, kun minun on puhuttava jonkun lähellä asuvan kanssa. Usein on helpompaa selvittää asiat kasvokkain ja saa taas enemmän askelia. 

Nousen seisomaan, kun puhun puhelimessa tai kuuntelen podcastia tai  äänikirjaa. Käytän ulkona langattomia aurinkolasi kuulokkeita, jotta voin kävellä kädet vapaina. Keskustelut voivat jopa sujua paremmin liikkuessa. Pyrin pysyttelemään liikkeellä lähes koko päivän, toisinaan kävelen hieman kauemmaksi jopa kauppaan. Käymme puolisoni kanssa kolmena päivänä viikossa vähintään tunnin kävelyllä. Aina ei tarvitse istua alas juttelemaan kahvin ääressä. Voi pakata termospulloon teetä tai vettä ja suunnata sauvakävelylle vaikkapa läheiseen metsään. 

TV vie helposti jopa yli kaksi tuntia päivässä. Voin käyttää siitä osan-aikaa aktiivisemmin. Vähennän television katselua noin ½ tunnilla, joogaa, kävelyä tai kahvakuulatreeniä varten.
Kesällä en edes huomaa askeleiden lisääntymistä tehdessäsi pihatöitä. Samalla saa raitista ilmaa ja uni tulee helpommin illalla. 

Pidän mielessäni, kuinka onnekas olen, että voin kävellä. Aktiivisuusmittarilla seuraan, miten kävelen enemmän päivittäin. Minulla on Polar Ignite 2.

Joskus asiat menevät pieleen

-älä sinä mene niiden mukaan. 

Elämässä tapahtuu jokaiselle virheitä, epäonnistumisia ja yllätyksiä, jotka saattavat tuntua kiusallisilta. Mutta mitä jos kääntäisimme nämä tilanteet mahdollisuuksiksi, tarkastelemalla asioita uusista näkökulmista. Käytetään sitä pohdittaessa ajatusta: Joskus asiat menevät pieleen, mutta älä sinä mene niiden mukaan.

Miten voisit korvata tapahtuman, jossa asiat menevät pieleen? Esimerkiksi, voitko korvata turhautumisen uteliaisuudella? Sen sijaan, että murehdit virhettä, kysy itseltäsi: Mitä voin oppia tästä? Negatiiviset ajatukset voinee korvata mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä.

Yhdistä epäonnistuminen muihin kokemuksiin. Mieti, miten vastoinkäymiset ovat johtaneet tähän pisteeseen. Ehkä tämäkin tilanne on osa suurempaa kuviota, josta selviää vasta myöhemmin. Etsi myös tukea ystäviltä, perheeltä tai kollegoilta – et ole yksin.

Miten voit sopeutua tilanteeseen? Ehkä suunnitelmat menivät nyt pieleen, mutta voiko niistä tehdä  uuden toimintatavan? Sopeutumiskyky on voima, joka auttaa meitä löytämään ratkaisuja, vaikka olosuhteet olisivatkin haastavat.

Muokkaa tilannetta tai omaa näkökulmaasi. Sen sijaan, että näkisit epäonnistumisen pahana, muokkaa sitä mahdollisuudeksi nousta ja aloittaa uudelleen. Muokkaa myös odotuksiasi – elämä ei ole täydellistä, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mitä muuta voit tehdä tilanteessa, kun asiat menevät pieleen? Ehkä se voi olla tarina, jota jaat myöhemmin muille rohkaisuksi. Tai ehkä se on tilaisuus harjoitella myötätuntoa ja hyväksyä epätäydellisyys.

Mitä voit jättää pois, kun asiat menevät pieleen? Poista täydellisyyden tarve. Poista myös turha itsesyytös – virheet eivät määritä sinua. Keskitä energia siihen, mikä on tärkeää, ja jätä turha stressi taaksesi.

Käännä tilanne ylösalaisin. Sen sijaan, että näkisit epäonnistumisen esteenä, näe se mahdollisuutena. Mitä jos tämä olisikin juuri se tilanne, joka vie sinut uuteen suuntaan? Joskus elämän käänteet ovat alku jollekin uudelle ja jännittävälle. Tästä se taas jatkuu...

Näin sen voi nähdä

Elämässä asiat menevät välillä pieleen, muillakin kuin herra Trumpilla, mutta se ei tarkoita, että sinun pitäisi mennä niiden mukana. Voimme löytää uusia tapoja käsitellä haasteita ja nähdä ne osana matkaa. Muista: epäonnistuminen ei ole vastakohta menestykselle – se on osa sitä. Joten seuraavan kerran, kun asiat menevät pieleen, pysähdy, hengitä ja kysy itseltäsi: Miten voin kääntää tämän tilanteen edukseni? Muistetaan, että vaikka asiat menevätkin pieleen, meillä on aina valinta, miten reagoimme. 

Muinainen tapa

Hiljainen voima,
kirjat elävät jälleen,
ääneen lukiessa.
Muut ajatukset kaikkoo
sanojen vuon viedessä.

Oletko koskaan tuntenut, kuinka kirjan tarina herää eloon, kun luet sen ääneen? Äänikirjojen suosion myötä yhä useampi on löytänyt uudelleen myös omalla äänellä lukemisen taian. Tämä muinainen tapa, jossa sanat saavat uuden ulottuvuuden, kutsuu meitä pysähtymään ja kuuntelemaan omaa ääntä.

Ääneen lukeminen ei ole vain sanojen ääntämistä. Se on syvällinen sukellus tarinan maailmaan, jossa äänesi luo hahmoille kasvot ja maisemille muodot. Kun luet ääneen, muut ajatukset kaikkoavat ja jäljelle jää vain tarinan virta. Tämä kokemus voi olla yllättävän voimakas ja mukaansa tempaava.

Kuvittele, kuinka voit tuoda kirjan hahmot eloon omalla äänelläsi. Tunne, kun sanat täyttävät huoneen ja tarina herää henkiin ympärilläsi. Ääneen lukeminen on kuin teatteriesitys, jossa olet sekä näyttelijä että yleisö. Se on mahdollisuus kokea tarina uudella, henkilökohtaisella tavalla.

Ota kirja käteen ja kokeile lukea ääneen. Valitse kohta, joka koskettaa sinua, ja anna äänesi viedä sinut mukanaan. Huomaat, kuinka sanat saavat uuden merkityksen ja tarina syvenee. Ääneen lukeminen on matka, joka kannattaa kokea.

Ääneen lukeminen on hiljainen voima, joka herättää kirjat eloon. Se on tapa uppoutua tarinoihin täysin siemauksin ja kokea sanojen kauneus omalla äänellä. Anna siis äänesi viedä sinut seikkailuun!

Kevättä kohden

Kevät tuo mukanaan paljon valoa ja viihdymme enemmän ulkona. Nyt kameravarusteet esiin ja lähdetään ulos. Tässä on neljä vinkkiä kevät kuvien ottamiseen.

1. Hyödynnä vastavalo
Kevään myötä monet haluavat nauttia auringon lämmöstä ulkona. Voit kuvata ihmisvilinää vastavalossa, jolloin saat lämpimät sävyt mukaan kuvaan. Kevät tuo mukanaan paljon valoa ja viihdymme enemmän ulkona. Ota siis kameravarusteet esiin ja lähde ulos. Tässä on neljä vinkkiä kevät kuvien ottamiseen.

Histogrammin käyttö: Avaa se napsauttamalla info-painiketta tai nuolinäppäimiä, kun kuva on näkyvissä kameran näytöllä.

Valitse valotus, joka on aivan palaneiden huippuvalokohtien reunoilla. Histogrammin pylväiden tulee siis sijaita enimmäkseen oikeassa reunassa ja koskettaa juuri ja juuri reunaa.  Kun käytät tätä valotus tapaa niin myös kuvan tummilla alueilla näkyy enemmän yksityiskohtia.

Valovoimaisella objektiivilla voi kuvata myös illalla. Kuvatessa täydellä aukolla saat kuviin myös minimaalisen syväterävyyden. Siten voit esimerkiksi eristää yksittäiset auringon valaisemat kasvot kuvan keskellä, jolloin kuvasta tulee rauhallisempi.

Kun kuvaat kukkivia kasveja vastavaloon, voit luoda unenomaisen ja pehmeän ilmeen etualalla oleville kukille.

2. Vältä heijastuksia lisävarusteiden avulla
Kasvikuvia valokuvattaessa kannattaa valita yksinkertaisia väriyhdistelmiä ja toisiaan täydentäviä värejä, kuten keltaista ja sinistä tai punaista ja vihreää. Käytä vastavalosuojaa välttyäksesi häikäisyltä. Häikäisy on auringonvaloa, joka osuu objektiiviin ja leviää linssin elementtien läpi vähentäen kontrastia ja värikylläisyyttä. Valo voi myös luoda kuviin suuria valopilkkuja.
Käytä tarvittaessa polarisaatiosuodinta, sillä se voi poistaa haitalliset heijastukset ja lisätä värien kylläisyyttä. Suodatus himmentää kuvaa noin puolentoista aukkoaskeleen verran.
Auringonsäteet näkyvät puiden läpi joten luo lähes yliluonnollista valoa sisältäviä luontokuvia.

3. Auringonsäteet esiin
Valoilmiön löytäminen saattaa vaatia etsimistä, mutta kauniit auringon säteet voivat näyttää todella upeilta. Valonmittaus on tällöin todella tärkeää, sillä tämänkaltaiset kuvat alivalottuvat helposti voimakkaan vastavalon takia. Siksi valo kannattaa mitata keskisävyistä, jotta vältetään sekä yli- että alivalottuminen. Valon mittaaminen harmaakortista on lähes takuuvarma konsti.

Valitse kamerasta keskipainotettu valonmittaus. Suuntaa kamera alueelle, joka ei ole varjossa eikä auringonvalossa. Paina valotuksen lukitus painiketta, sommittele kuva ja laukaise. Monasti manuaalinen valotus onnistuu paremmin.

4. Sumuinen järvi
Salaperäinen sumu on upea kohde kaikille maisemakuvaajille. Valoa vasten kuvattaessa on kuitenkin vaarana, että kuvaan muodostuu voimakkaita kontrasteja. Voit välttää valoisien alueiden puhkipalamisen käyttämällä kameran histogrammia.

Avaa histogrammi napsauttamalla info-painiketta tai nuolinäppäimiä, kun kuva on näkyvissä kameran näytöllä. Valitse valotus, joka on aivan palaneiden huippuvalokohtien reunoilla. Histogrammin pylväiden tulee siis sijaita enimmäkseen oikeassa reunassa ja koskettaa juuri ja juuri reunaa. Jos käytät tätä valotusmenetelmää, myös kuvan tummilla alueilla näkyy enemmän yksityiskohtia.

Valovoimaisella objektiivilla voi kuvata myös illalla. Kuvatessasi täydellä aukolla saat kuviin myös minimaalisen syväterävyyden. Siten voit esimerkiksi eristää yksittäiset auringon valaisemat kasvot kuvan keskellä, jolloin kuvasta tulee rauhallisempi.

Kevät tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia valokuvaajalle. Lähde siis ulos, kokeile rohkeasti ja nauti luonnon heräämisestä! 

PS. Älä unohda muistivihkoa!

Tankan kauneus:

 Niinkuin valokuvaaja käsittelee digikuvia, voimme jokainen käsitellä tavallisia arjen tosiasioita. Muistissa oleva tietovarasto on kuin valokuvien kokoelma, joka on hyvä pitää järjestyksessä. 

- joka tuo rauhan arkeen

Muistin poluilla,

järjestystä rakentain,

on rauha arjen.

Kokoelma hetkiä,

kätkee ajan helmiä

Kuinka usein pysähdyt ihailemaan arjen pieniä hetkiä? Tanka on perinteinen japanilainen runomuoto, joka tarjoaa hyvän tavan tarttua näihin hetkiin ja tuoda niistä esiin ajatusten kauneuden. Yllä oleva tanka on kuin pieni valokuva, joka sieppaa hetken ja säilyttää sen ajan helmenä. Mutta miten tämä liittyy arkemme rauhaan? Lue lisää, ja saatat löytää uuden tavan nähdä maailman ympärilläsi.

Tanka on lyhyt, mutta voimakas runomuoto, joka koostuu vain viidestä rivistä. Se ei vaadi monimutkaista kieltä tai pitkiä selityksiä; sen tehtävä on tarttua hetkeen ja tuoda esiin sen tunteet ja kauneus. Yllä olevassa tankassa muistelen polkujani, miten rakentaa järjestystä ja löytää rauhan arjesta. Se on kuin pieni hetkien kokoelma, joka kätkee ajan helmiä – arjen pienet, kuitenkin merkitykselliset hetket.

Tankan kauneus on sen yksinkertaisuudessa ja syvyydessä. Se muistuttaa meitä siitä, että rauhaa ja yksinkertaista kauneutta löytyy usein arjen hetkistä, joita emme aina edes huomaa. Se on kutsu hidastaa vauhtia ja nähdä maailma uudella tavalla.

Miltä tuntuisi, jos voisit tarttua näihin hetkiin ja säilyttää niitä ? Tankan avulla voit tehdä juuri niin. Se ei vaadi erityistä lahjakkuutta tai runsaasti aikaa – vain tarkkaavaisuutta ja halu nähdä ympäröivä maailma. Kun opit arvostamaan näitä pieniä hetkiä, saatat huomata, että arki voi muuttua rauhallisemmaksi. 

Tanka on myös erinomainen tapa ilmaista itseäsi ja jakaa omia kokemuksiasi. Se tarjoaa tilaa peilata  ja jakaa omia tunteita ja ajatuksia lyhyesti, mutta syvällisesti. Se on kuin pieni henkilökohtainen päiväkirja, joka säilyttää arjen helmiä.

Miksi et kokeilisi itse tankan kirjoittamista? Seuraavan kerran, kun huomaat näkeväsi kauniita hetkiä – olipa se auringonlasku, lehtien kahina tai rauhallinen hetki kahvin äärellä – yritä tarttua siihen hetkeen tankan muodossa. Kirjoita vain viisi riviä, jotka sieppaavat hetken olemuksen.

Kokeile itse! Voit jakaa tankan ystävien kanssa, julkaista sen somessa tai pitää sen henkilökohtaisena muistona. Tankan kirjoittaminen voi tuoda uudenlaista rauhaa ja iloa arkeen.

Kevään tuuli,
roskien tanssi hangella,
mieli rauhoittuu.
Hetken aika pysähtyy,
rauha löytyy arjesta.

Tanka on enemmän kuin vain runomuoto – se on tapa elää tietoisesti ja nähdä ympäröivä maailma, jonka keskellä olemme. Se muistuttaa meitä siitä, että rauha ja kauneus löytyvät usein pienistä, hetkistä. Joten seuraavan kerran, kun kävelet poluilla tai rakennat järjestystä päivään, pysähdy hetkeksi ja nauti siitä. Kuka tiedä, ehkä inspiraatio iskee, ja kirjoitat oman tankan, joka säilyttää ajan helmen ikuisesti.

Linkki: Editori

Olenko Temu-koukussa?

-ehkä, mutta ei se haittaa

Kuvittele tällaista tilannetta: istut sohvalla, puhelin kädessä, ja selailet Temun valikoimaa. Aluksi tarkoituksena oli vain katsoa, mitä uutta ja mielenkiintoista sieltä löytyy. Mutta ennen kuin huomaatkaan, ostoskori on täynnä tuotteita, joita et tiennyt tarvitsevasi – ja joita et nyt voi jättää ostamatta. Tilaat, odotat innolla pakettia, ja kun se saapuu, olet tyytyväinen. Tuotteet ovat laadukkaita, käyttökelpoisia ja ennen kaikkea todella edullisia. Ja niin alkaa uusi kierros: selailua, ostamista, odottamista ja nauttimista. Olenko siis ajautunut Temu-koukkuun?

Tässä pakinassa pohdin, miksi Temu on saanut minut koukkuun, vaikka olen jopa vannonut, etten enää tilaisi mitään. Onko tässä jotain kummallista, vai olenko vain löytänyt uuden tavan säästää ja nauttia shoppailusta?

Temun houkutus: laatu ja edullisuus

Ensinnäkin, Temun valikoima on valtava. Sieltä löytyy kaikkea kodinkoneista ja vaatteista työkaluihin ja sisustustavaroihin. Ja parasta on, että hinnat ovat usein niin alhaiset, että tulee mietittyä, miten tämä on edes mahdollista. Olen tilannut muun muassa valokuvaustarvikkeita, elektroniikkaa ja koriste-esineitä, ja suurin osa tuotteista on yllättänyt positiivisesti. Laatu on ollut odotettua parempi, ja tuotteet ovat olleet minusta käyttökelpoisia ja kestäviä.

Tilaan usein asioita, joita en välttämättä olisi löytänyt paikallisista kaupoista, tai joita en olisi halunnut ostaa korkeaan hintaan. Temun kautta shoppailu on antanut minulle mahdollisuuden kokeilla uusia juttuja ilman, että tarvitsee tuhlata paljon rahaa, kun pakettien toimitus tapahtuu kuluitta. Onko siis väärin nauttia halvasta shoppailusta, kun se tuo iloa ja hyötyä arkeen?

Epäeettistä vaiko fiksua säästämistä?

Jotkut pitävät Temua epäeettisenä valintana, koska halvat hinnat saattavat liittyä alhaisiin tuotantokustannuksiin ja työvoimaan. Tämä on tärkeä pointti, ja se saa minutkin miettimään omia ostopäätöksiä. Onko oikein tukea halpatuotantoa, vaikka se tarkoittaisi yksilönä säästöjä? Vai voisiko siitä muodostua jonkinlaisen "ystävä", joka auttaa säästämään rahaa ja löytämään käytännöllisiä tuotteita, kunhan ostaa tietoisesti ja kohtuudella?

Olen pyrkinyt tasapainottamaan ostoksiani. En osta turhaan, vaan valitsen tuotteita, joita tiedän käyttäväni. Lisäksi olen huomannut, että monet Temun tuotteet ovat korvanneet kalliimpia vastineita, joita olisin muuten ostanut muualta. Tämä on auttanut minua säästämään rahaa, mikä on tärkeää eläkeukkona.

Temu-koukku vai fiksua shoppailua?

Joten, olenko Temu-koukussa? Ehkä. Mutta ehkä se ei ole niin paha asia kuin miltä se kuulostaa. Jos shoppailen tietoisesti ja valitsen tuotteita, joista tiedän saavani hyötyä, en näe ongelmaa nauttia Temun tarjoamista eduista. Tärkeintä on pitää mielessä, että ostokset eivät määrää elämää, vaan ne ovat pieniä apuvälineitä, jotka tekevät arjesta mukavampaa.

Jos joskus tunnen, että olen menettämässä otteeni, muistutan itseäni, että ostaminen ei korvaa onnellisuutta. Mutta toistaiseksi nautin Temun tarjoamista mahdollisuuksista – ja kyllä, myönnän, että seuraava tilaus on jo tulossa. Ehkä tämä onkin vain uusi tapa shoppailla fiksusti ja säästää samalla. Entäpä sinä? Oletko löytänyt Temun kaltaisen "ystävän", vai pidätkö halpaa shoppailua epäeettisenä?

Tervetuloa kommentoimaan – ja jos olet samassa veneessä, jaa omia kokemuksiasi! 😊

Lyijykynällä

- terävää jälkeä 

Törmäsin muutamaan lyijykynään vanhassa laatikossa, ja heti iski ajatus - otan nyt nämä käyttöön. Tuleeko sinulle koskaan tunne, että haluat vangita hetken, mutta et vain tiedä mistä aloittaa? No, nyt minulla on yksinkertainen lyijykynä kädessä ja tyhjä paperi odottamassa tarinoita.

Kynä on kuin taikasauva - se antaa vapauden kirjoittaa, piirtää ja korjata virheitä pelkäämättä. Se on hiljainen kumppani, joka kuuntelee ajatuksiasi ja tunteitasi. Se on aina valmis, kun sitä pitää mukana taskussa tai laukussa minne ikinä menetkin. Ehkä jossain vaiheessa otan kuvia näistä kirjoituksista, koska ne tekstit voisi olla mahdollista muuntaa biteiksi OCR-:llä tai jollain muulla tekoäly ohjelmalla.

Kuvittele kuinka nostalgista on palata tähän samaan päiväkirjaan vuosien kuluttua ja lukea nuo kynällä kirjoitetut rivit. Ne ovat kuin aikakapseli, joka säilyttää muistot ja kokemukset täsmälleen sellaisina kuin ne olivat kirjoittaessasi niitä. Haluatko luoda jotain, joka kestää ajan kokeen?

Tartu kynään, avaa oma päiväkirja ja aloita kirjoittaminen. Älä huolehdi täydellisyydestä - kirjoita vain. Jokainen kynän veto on askel kohti omaa tarinaasi, joka odottaa kirjoittamista. Mitä sinä odotat? Aloita jo tänään!

Onko kirjojen lukeminen

Kirpparilla!

 salatiedettä vai löytöretki?

Oletko koskaan pohtinut, että kirjan/äänikirjan valinta on kuin sian ostaisi säkissä – etkä ole edes varma, onko säkissä yhtään mitään? Kirjakaupan hyllyjä katsellessa tuntuu toisinaan, että kansikuvan ja takakannen teksti ovat ainoat majakat, jotka yrittävät johdattaa oikeaan suuntaan. Mutta entä jos kansikuva on harhaanjohtava tai takakannen teksti liian houkutteleva?

Kirjainto syntyy usein aivan omista, yksilöllisistä syistä, mutta eräitä salaisuuksia voi silti paljastaa. Vahvat hahmot saavat lukijan tuntemaan ja samaistumaan, kun taas koukuttava juoni vangitsee tarinan ääreen. Kaunis kirjoitustyyli hivelee kieli tajua, ja tunteisiin vetoaminen – oli se sitten sydäntäsärkevää tai vatsaa kourivan naurettavaa – tuo lukukokemukseen syvyyttä. Joskus haluamme matkustaa kirjassa uuteen maailmaan tai tarkastella arkisia tietokirjoja yllättävästä kulmasta.

Mutta mikä sitten tekee kirjasta sen oikean juuri sinulle? Joskus jännitys pitää valppaana, toisinaan huumori tuo ajatuksia. Onko miljöön viehätys ratkaisevaa, vai onko kirjailijan ääni se, joka resonoi sisälläsi?

Ja kun löytöretki alkaa, miten oikeastaan pitäisi edetä? Vinkkini on: anna intuition johdattaa ja pidä mielenkiinto avoimena. Selaile rohkeasti eri kirjallisuuslajeja – kuka tietää, ehkä löydät uuden suosikin aivan yllättävästä genrestä. Lue arvosteluja, kysy suosituksia kavereilta tai suuntaa kirjastoon seikkailemaan. 

Jos tunnet itsesi erityisen uteliaaksi, voit kokeilla photoreading-tekniikkaa – vilauttaa kirjaa silmiesi edessä kuin etsisit sieltä salaisia viestejä. Ei, et tule oppimaan kirjaa ulkoa hetkessä, mutta se saattaa antaa hyvin riittävän ensivaikutelman.

Seuraavalla kerralla, kun olet kirjakaupassa, kirjastossa, antikvariaatissa tai kirpputorilla, käytä hetki siihen, että poimit muutaman kirjan käsiisi. Istu ja selaa niitä kuin ne olisivat aarteita, sillä joskus juuri niistä oudolta vaikuttavista valinnoista löytyy todelliset helmet. Älä pelkää hypätä tuntemattomaan – kirjamaailmassa yllätykset ovat usein parhaita. Kirpparilta näitä helmiä voi löytää jopa 1€/kpl.

Tietoisen syöminen

ruokien maailma on avoin

Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuisi, jos vaihtaisimme ruokailutottumukset päälaelleen? Ei, en tarkoita, että söisimme aina jälkiruokaa ennen pääruokaa (vaikka sekin olisi kokeilemisen arvoista), vaan että todella keskittymistä siihen, mitä laitamme suuhun.

Vaihdetaan perinteinen "syö ja juokse" -tyyli "syö ja pysähdy" -tyyliin. Kuvittele, että jokainen ateria olisi kuin pieni meditaatiohetki. Ei enää ahmimista telkkarin ääressä, vaan rauhallista nautiskelua kynttilänvalossa.

Yhdistetään ruokailu ja aistiharjoitus. Sulje silmäsi ja tunnustele ruoan rakennetta. Kuuntele, kuinka porkkana rouskuu hampaissa. Tutki yrttejä, jotka tuoksuvat lautasella. Kokeile ruokajuomana raikasta vettä. Tuntuu hassulta? Ehkä vähän, mutta ainakin se on erilaista ja siihen voi tottua!

Sovitetaan tietoinen syöminen arkeen. Syödään pieniä annoksia riittävän usein, ja nälkä ei pääse yllättämään. Otetaan mukaan pieniä tietoisen syömisen hetkiä, vain yksi suupala kerrallaan. 

Muokataan ruokailuympäristöä. Syödään vähemmän hälyisissä paikoissa, kenties jopa japanilaiseen tyyliin lattialla istuen. Käytetään hienoja astioita ja asetellaan ruoka huolella lautaselle. Pienet muutokset voivat tehdä suuren eron.

Mitä jos käyttäisimme tietoista syömistä stressin lievitykseen? Sen sijaan, että turvaudumme suklaapatukkaan, kun tunnemme stressiä, pysähdymme ja nautimme pienestä palasta tummaa (70%) suklaata hitaasti, tietoisesti nauttien samalla kupin teetä.

Poistetaan kaikki häiriötekijät ruokailun aikana. Ei puhelinta, ei televisiota, ei edes lehtiä. Vain sinä ja ruoka. Kuulostaa yksinäiseltä? Ehkä, mutta ainakin voi todella keskittyä nauttimaan ateriasta.

Käännetään perinteinen ruokailujärjestys. Aloitetaan ateria pienellä salaatilla tai keitolla, jotta nälkä ei olisi liian kova pääruoan saapuessa. Tai syödään jälkiruoka ensin, jos siltä tuntuu! Miksi ei?

Tietoinen syöminen ei ole vain ajan trendi, se on tapa nauttia elämästä täysillä. Ruokamatka, joka alkaa pienistä askeleista joka voisi johtaa suurempiin oivalluksiin. Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä me kaikki syömme kuin pienet, tietoiset meditaatio mestarit.

Hiljaisuuden taika:

Huuma katoaa,
kun se on saavutettu.
Jaettu ilo, 
kasvaa, vahvistuu, elää
ikuisesti mielissä.

tarinat kehittyvät seuraajien mielessä

Tarina ei ole pelkkää sanojen virtaa, vaan elävä olento, joka hengittää kuulijan mielessä. Täydellinen tarina ei välttämättä olekaan se, joka kertoo kaiken, vaan se, joka jättää tilaa mielikuvitukselle, arvoituksille ja hiljaisuudelle. Kun tarinan lankoja ei kudota tiukasti yhteen, kuulija pääsee itse tarttumaan niihin ja luomaan oman tulkintansa.

Ajatellaanpa kertomusta, joka alkaa polulla, joka katoaa metsän siimekseen. Kertojalle riittää kun kuvailen polun alkua, ensimmäisiä askeleita ja ehkäpä lumen painaman oksan katkeaminen tuulessa. Mutta mitä polun päässä odottaa? Minne se vie? Kertojan hiljaisuus kutsuu kuulijan astumaan polulle, tutkimaan sen salaisuuksia ja luomaan oman matkansa.

Tällainen tarina ei ole valmis paketti, vaan avoin kutsu. Kuulija tai lukija ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen osallistuja. Hän poimii tarinan palasia, yhdistää ne omiin kokemuksiinsa ja luo uusia merkityksiä. Tarina ei rajoitu kertojan sanoihin, vaan laajenee kuulijan mielessä, kasvaa ja muuttuu jokaisen tulkinnan myötä. 

Hiljaisuus on kerronnan voimakas työkalu. Se ei ole tyhjyyttä, vaan täynnä mahdollisuuksia. Hiljaisuus antaa tilaa ajatuksille, tunteille ja oivalluksille. Se kutsuu kuulijan pysähtymään, kuuntelemaan ja tuntemaan. Elokuvien tarinat eivät kerro kaikkea, vaan vihjaa, viittaa ja jättää auki.

Kun tarinassa on aukkoja, kuulija täyttää ne omilla kuvitelmilla. Hän piirtää mielensä maisemaan puuttuvat puut, täyttää hiljaisuuden omilla äänillä ja antaa hahmoille omat kasvot. Tarina ei ole enää kertojan oma, vaan yhteinen luomus, jossa jokainen kuulija jättää oman jälkensä.

Tällainen kerronta muistuttaa ehkä enemmänkin musiikkia, maalausta tai valokuvaa, kuin perinteistä kerrontaa. Se ei pyri selittämään kaikkea, vaan luomaan tunnelman, herättämään tunteita ja jättämään jäljen. Se on kuin arvoitus, jonka ratkaiseminen on osa tarinan viehätystä.

Kesken jäänyt tarina, ei välttämättä ole puutteellinen, vaan juuri siksi täydellinen. Se jättää kuulijalle vapauden jatkaa matkaa, luoda oman loppunsa ja antaa tarinan elää omassa mielessään. Tarina ei ole koskaan valmis, vaan jatkuvassa liikkeessä, virraten ja muuttuen jokaisen kuulijan myötä. 

Eräänä esimerkkinä voi olla uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Joka päivä siitä kerrotaan mediassa,  mutta kukaan ei tiedä mitä huominen voi tuoda tullessaan. Jospa Trump saa toimillaan aikaan rauhan, ei yksistään Ukrainan ja Venäjän välille vaan myös Lähi-Itään ehkä koko globaaliin maailmaan, silloin hän on Nobelinsa ansainnut.
...........................................................................

Valokuvaaja:

 Oon valokuvaaja, vanha ja virkeä,

kuvaan vain sitä, mikä mua ilahduttaa.

En muotokuvia tee,

vaan puita ja naavaa,

ne saa sydämen riemusta hyppimään.

 Luonnon lumoissa

Kamera kädessä kuljen, kuvia poimin, luonnon ihmeistä iloa ammennan. Kokemusta on kertynyt, ja mieli on virkeä. Mikään ei ole niin palkitsevaa kuin vangita hetket,  mitkä sydäntä ilahduttaa. Toiset kuvaavat ihmisiä, kasvoja ja ilmeitä, mutta minä kuvaan eniten sitä, mikä kasvaa ja kukoistaa omassa tahdissaan.

En piirtele poseerauksia, enkä metsästä muotokuvia. Sen sijaan annan huomioni puille ja naavalle, kiville ja kannoille, kaikille niille pienille luonnon yksityiskohdille, jotka kertovat tarinoita ajasta ja elämän ihmeistä. Kuvatessani puuta, katson sen uurteista kaarnaa, sen ajan merkkejä ja muotojen kauneutta. Naava, tuo vanha ja sitkeä kasvi, koristaa oksia kuin ikivanha taideteos, joka herättää mielikuvituksen henkiin.

Valokuvaus on minulle enemmän kuin vain harrastus; se on tapa nähdä maailma uusin silmin. Se on hiljainen keskustelu luonnon kanssa, vuoropuhelu, joka muistuttaa minua siitä, kuinka ihmeellinen maailma onkaan. Kun astun lumien lähdettyä metsän poluille kameran kanssa, astun samalla mielikuvitusmatkalle, jossa jokainen paikka, jokainen oksa ja jokainen pilkahdus valoa kertoo oman tarinansa.

Kaikki luonnon yksityiskohdat ovat kuin pieni pala satua, joka muistuttaa meitä siitä, että kauneus löytyy kaikkialta, kunhan vain päättää katsoa. Ehkä tässä piilee myös elämän viisaus: oppia näkemään ja arvostamaan arjen pieniä ihmeitä, jotka saavat sydämen riemusta hyppimään.

Joten olkaa rohkeita, tarttukaa kameraan ja antakaa luonnon johdattaa teidät omille seikkailuille. Ehkä löydätte myös omat puunne ja naavanne, ne pienet yksityiskohdat, jotka tekevät elämästä niin erikoisen ja kauniin.

Päivän pienistä hetkistä

Tallenna ylös
päivän pienetkin hetket.
Muistoja keräät.
Näet oman itsesi,
ajan hiljaa kulkiessa.

Elämän mosaiikkia

Elämä on täynnä, ja se muodostuu pienistä hetkistä. Ne ovat niitä arkisia sattumia ja ohikiitäviä tapahtumia, jotka usein jäävät huomaamatta muun keskellä. Mutta entä jos ottaisimme hetken aikaa pysähtyen ja tallentaen nuo pienet hetket? Mitä jos kirjoittaisimme muistiin, miltä aamuauringon ensimmäinen säde tuntui kasvoilla tai mitä ajatuksia heräsi ohikulkijan kohtaamisesta?

Päiväkirjan tai pienen muistikirjan pitäminen ei ole vain nostalgian keräämistä – se on tapa nähdä oman elämänsä kirkkaammin. Huomaat, kuinka paljon kauneutta, iloa ja merkitystä piilee arjen pienissä sirpaleissa. Samalla tunnet löytäväsi paremmin itsesi vuosien hiljaa kulkiessa.

Joten tartu kynään, avaa muistikirja tai näppäile hetki ylös puhelimeen. tai kerää puhelimeen lyhyitä äänitallenteita, jotka voi sieltä viedä vaikka kerran kuukaudessa uuteen varmempaan tallennuspaikkaan pois puhelimen muistia viemästä. Tulevaisuuden Sinä kiittää, kun voit palata muistoihin ja huomata, kuinka rikas elämäsi on ollut. Jokainen hetki on osa tarinaasi – ja juuri se tekee siitä ainutlaatuisen.

Miltä tällainen lähestymistapa kuulostaa? Tässä olisi pohja ajatuksia, johon voit lisätä omaa sävyä ja henkilökohtaista näkökulmaa!

Ajatuksia

 Uuden aloittaminen alkaa yleensä tarpeesta. Tarve voi olla suuri tai pieni, kuten päivittäinen aamukahvi.

Kuten vanha sanonta kuuluu: olemme siellä, missä ajatuksemme ovat, ja ajatuksemme vievät meidät minne ne haluavat mennä. Tämä on sekä voimaannuttavaa että pelottavaa, riippuen siitä, miten asiaa katsot.

Ajatuksen voima

Ajatuksilla on valtava voima. Ne muokkaavat jokapäiväistä todellisuutta, vaikuttavat tunteisiimme ja ohjaavat toimintaamme. Jos keskitymme jatkuvasti tiedotusvälineissä kuulemiimme/lukemiimme negatiivisiin asioihin, alamme nähdä maailman synkässä valossa. Toisaalta, jos vaalimme positiivisia ajatuksia, löydämme ympäriltä enemmän iloa ja mahdollisuuksia.

Mihin ajatuksemme vievät meidät?

Ajatukset eivät vaikuta vain nykyhetkeen, vaan ne luovat myös polun tulevaisuuteen. Unelmat, tavoitteet, toiveet ja pyrkimykset syntyvät ajatuksista. Ne antavat ohjausta ja motivaatiota toimia. Jos emme anna ajatuksille tilaa kasvaa ja kehittyä, saatamme pysyä paikallaan. Kannattaa viljellä ajatuksia, antaa niille uusia virikkeitä ja joskus jopa haastaa ne.

Mielen hallintaa

On tärkeää ymmärtää, että meillä on kyky hallita ajatuksiamme. Emme ole täysin niiden armoilla. Tietoisen läsnäolon, meditaation ja positiivisen ajattelun avulla voimme ohjata ajatuksemme haluttuun suuntaan. Myös kirjallisuuden ja ystävyyssuhteiden voima on merkittävä. Voimme tehdä omia valintojamme ja siirtyä haluttuun suuntaan.

Kuinka käyttää tätä tietoa?

1. Tunnista ajatusmallit: Kiinnitä huomiota toistuviin negatiivisiin ajatuksiin ja yritä korvata ne muilla ajatuksilla.
2. Aseta selkeät tavoitteet: Mieti, minne haluat mennä, ja luo siitä mielikuva.
3. Visualisoi menestys: Kuvittele itsesi saavuttavasi tavoitteesi, tämä vahvistaa uskoa kykyihisi.
4. Ole läsnä hetkessä: Harjoittele keskittymistä nykyhetkeen, jotta ajatukset eivät vie sinua pois.
5. Viljele positiivista ympäristöä: Ympäröi itsesi ihmisillä ja asioilla, jotka ruokkivat positiivisuutta.

Ajatukset ovat kuin kompassi, joka ohjaa kulkua päivästä päivään. On tärkeää varmistaa, että kompassi on suunnattu oikeaan suuntaan. Käytetään siis ajatuksiamme viisaasti ja ohjataan ne kohti haluttua tulevaisuutta.