Positiivisuusviikon pakollinen hymy ja syksyn värit
Kesän kevyen ja helteisen olemuksen jälkeen pimenevä syksy luo luonnollisesti hieman melankolisen tunnelman. Ja juuri tähän väliin iskee... Positiivisuusviikko.
Ja sitten se iski. Aivan yllättäen, kuin pakollinen juhlapäivä. Pimeän ja kostean syysillan keskelle julistettiin kansallinen Positiivisuusviikko. Koko kansakunnan pitäisi ottaa kerralla selfie, jossa hymy on leveämpi kuin edellisenä päivänä on lämmintä ja aurinko paistaa koko viikon."
Pakollinen positiivisuus.
Kuka sitä vaatii? Millaisia tekoja se positiivisuus edellyttää? Voit kuvitella hassuja tilanteita.
"Viikko tarkoittaa sitä, että on hyvä hymyillä kaupan kassalle, on kehuttava naapurin uutta polkupyörää ja on huudettava 'mahtavaa!' ainakin viisi kertaa päivässä. Kuten eräs tuttu totes. Minusta tuntuu, että meitä valvotaan jossain Positiivisuusviikko-komiteassa ja jos hymy on vinossa, saa miinuspisteitä."
Luonnon kauneuteen alkava ruska tuo oman lisänsä. Tein tänään valokuvista koostetun videon, jossa oli kauniita alkusyksyn kuvia ja selostus.
Mutta todellinen positiivisuus ei synny kalenterimerkinnästä. Se syntyy, kun huomaa aamukävelyllä, miten ruskan värit hehkuvat aamun sumuisessa valossa. Kasteen raikas tuoksu, kun sen voi tuntea ikkunan läpi. Kätkeytynyt onnellisuus, kun voi vain olla ja nauttia. Tässä on se aito positiivisuusviikko. Sellainen, joka ei vaadi mitään. Sitä voi nauttia ilman katseita."
Positiivisuusviikko on hyvä muistutus, mutta todellista iloa ei voi pakottaa. Se löytyy yllättävistä, pienistä hetkistä.
"Ehkä tämä Positiivisuusviikko sittenkin on hyvä asia. Se muistuttaa meitä siitä, että joskus paras positiivisuus on vain olla. Nauttia siitä, että luonto antaa oman show’nsa, ja sinä saat katsoa sitä ilman paineita. Ilman hymyä ja ilman huutoa, rauhassa ja tyytyväisenä. Ja siinä on tarpeeksi jokapojan positiivisuutta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!