Tässä viikonvaihteessa pelataan Moskovassa mitaliotteluita jääkiekon maailmanmestaruudesta ja Helsingissä valitaan uusi euroviisu, Lordin voittaneen "Rok Hallelujah" kappaleen tilalle. Näiden lisäksi moni suomalainen menestyjä on jatkuvasti tapetilla. Huipulle nousevat menestyvät ihmiset ovat kansakunnan idoleita, joita on vain vähän.
Tavallisen ihmisen elämä on monesti liian totista, mutta tarvitseeko niin olla? Miksi annamme muiden ihmisten toiveiden sanella käyttäytymisemme normit? — Tekevätkö sen vanhemmat vai koulu, ympäristö, vai kaikki yhdessä.
Lapsuudessa meillä jokaisella oli monia haaveita, kun leikimme Äidin opastamana, isän tekemällä pajupillillä, purossa pyörivällä vesimyllyllä ja kaarnalaivoilla, tai rakensimme pakkilaatikosta oman auton. Jokaisella lapsella on paljon haaveita, joista voisi tulla totta.
Menettävätkö aikuiset lapsenmielensä, eivätkä osaa enää haaveilla ja pyrkiä haaveiden toteuttamiseen. Liittyykö haaveisiin aina toive suuresta rikkaudesta tai voisiko menestyminen ja hyvä elämä olla jotakin muutakin, kuin rahan tuomaa ulkoista vaurautta? Ovatko mallimme menestyjistä rikkauksia keränneitä ammattiurheilijoita, jääkiekkoilijoita ralli- tai formulakuskeja tai Vesa Keskisen tai Hjallis Harkimon kaltaisia supermiehiä.
Ehkä sittenkin on hyväksi säilyttää lapsenmieli läpi koko ihmiselämän, pitäen yllä kykyä unelmoida. Pitää yllä läheisiä ihmissuhteita ja vältellä olemasta tarpeettoman järkevä. Lapsuus on korvaamaton aika, jota pitää vaalia läpi elämän.
Toivotan Hyvää Äitienpäivää, kaikille Äideille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!