ILOISENA UUTEENVUOTEEN

Vuosi on vain 365 sivun mittainen

Makeassa on vaaransa

Uudessa ”Yhteishyvä” lehdessä oli pikku tarina siitä miten meidän suomalaisten makea elämä aiheuttaa haittavaikutuksia. Hyvin monia meistä lehden mukaan:

• janottaa
• väsyttää
• pissattaa

Jos nuo asiat alkavat olemaan normaalista poikkeavia on syytä alkaa epäilemään noiden oireiden pohjalta kakkostyypin diabetestä.

Helppo testi löytyy lehden antamasta osoitteesta www.diabetes.fi. Kävin sivulla tekemässä tuon testin ja kas kummaa se kehottaa tarkkailemaan veren sokeria, lisäämään liikuntaa ja tarkkailemaan mitä syö. Siinä sitä onkin sopiva aihe Uudenvuoden lupaukseksi.

Sain testissä 7–14 pistettä:
Minun kannattaa pohtia liikunta- ja ruokatottumuksiasi ja kiinnittää huomiota painooni estääkseni diabeteksen kehittymistä.

Varmaan minun on luvattava itselleni elää vähemmän makeaa ja enemmän kuitupitoista elämää ja pitää käydä mittauttamassa veren sokeri heti tammikuussa.

Kasvussa

Vaikka en tavallisena maallikkona säätiloista mitään ymmärrä, silti en voi lakata ihmettelemästä, miten lämmintä meillä on. Tänäänkin ainakin auton mittarin mukaan oli Etelä- ja Keskisuomen alueella +7 - 8 asteen lämpötila. Näin vuoden lopun lämpötilaksi se on todella korkea. Ollaan lähellä, etteivät jotkut kasvit jatkaisi suojaisessa paikassa kasvuaan. Valoa on kuitenkin aika vähän, sillä sateisena ja paksupilvisenä päivänä valo on hyvin vähissä.
Näinhän se oli vuosi sittenkin, mutta vuodenvaihteen jälkeen saatiin lunta, joten toivottavasti tänä talvena päästään lumikolaa työntämään.

Riskialtista

Joulun tärkeimmät päivät Jouluaatto ja Joulupäivä on takana, ja huomenna on vuorossa Tapaninajelu. Onneksi nykyaikana on noita kumipyöriä jotka korvaavat jalakset, sillä nyt ei ole jalasten luistoa auttavaa lunta maassa. Myöskään vällyjä ei tarvita, sillä nykyaikaisissa autoissa on kehittyneet lämpölaitteet. Pikemminkin ilmastointilaite on avuksi poistamaan turhaa kosteutta lämpimän auton sisäilmasta.

Huonot uutiset erilaisten kotieläinten, sikojen mutta myös nautojen hoitamatta jättämisestä ihmetyttävät minua. Vaikuttaa siltä, että eläinsuojelurikoksien määrä on lisääntynyt 2000 luvulla. Syitä voi olla hyvin erilaisia, mutta ehkä oma osansa on myös EU:n suuriin yksiköihin ohjaavalla maatalouspolitiikalla. Kulujen kattamiseksi on tehtävä entistä suurempia yksiköitä, joten jokaiselle eläimellä ei olekaan enää omaa nimeä, vaan niitä joudutaan hoitamaan massana.

Huono kannattavuus panee lihatalonpojan myös todella tiukaan, sillä eläimiä on hoidettava vuoden jokaisena päivänä, eikä niiden valvontaa voida jättää tekemättä edes yöllä, jotteivät luvattomat "tarkastajat" vierailisi karjarakennuksissa.

Uskon jokaisen yrittäjän haluavan hoitaa tuotantoeläimiä todella hyvin, sillä vain hyvin hoidettu eläin on tuottava. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa tietty tulotaso, jotta eläimille voidaan taata kunnollinen hoito.
Eihän se ole sen kummempaa, kuin ikääntyvien ihmistenkään hoitaminen nyky-yhteiskunnassa.

Routa

Pienikin pakkanen routaannuttaa syvältä lumettoman märän maan.

Muurahaiskeko

Talven valoa, Joulukuun 20 päivä 2007.

Kirkasta Joulunvaloa

Olemme tottuneet, että Joulun aikaan ”Taas maas on hanki ja järvet jäässä ja silmä sammunut auringon”...

Ainakaan tänään tuon tutun Joululaulun sanat eivät osu kohdalleen, sillä aurinkoinen sää vaikuttaa kovin keväiseltä. On lämpöasteita ja aurinko paistaa. Järven jäätkään eivät ole kantavia. Jotakin on muuttunut tai sitten kaikki on selitettävissä vain normaali poikkeamalla.

Varmaa on , että Joulu on kuitenkin tulossa, joten toivotan tämän kuvan myötä Iloista Joulunaikaa.

Silakasta on Joulukalaksi

Liotus:
½ kg silakkafileitä
1 dl etikkaa
2 dl vettä
1 rkl suolaa
Liotetaan muutama tunti ja valutetaan

Marinadi:
1 dl hunajaviinietikkaa
1,5 dl rypsiöljyä
4 rkl sokeria

suolaa, valkopippuria, punasipulia, paprikaa punaista ja vihreää, rosepippuria, viherpippuria ja sinapinsiemeniä näitä maun mukaan!

Nautitaan Jouluaattona!

Männikössä

Tänään oli vähän ohkaisempi pilvipeite taivaalla, niin lähdin metsään samoilemaan. Kamera ja tukeva jalusta kantamuksena siellä kävelin. Sammalikko on mukavasti jäässä eivätkä kengät kastu kosteikoissakaan. Minusta kameran ulkoiluttaminen on oikein mukava tapa viettää parituntia luonnon helmassa. Kamera on sopiva lisäpaino kuntolu mielessä. Toinen etu siitä kamerasta on se, että huomio kiintyy moniin sellaisiin pikkuasioihin joita muuten ei metsässä huomaa. Naavat, kivet, kannot, kolot ja kuopat ym. Metsäluonto on rikas kuvattavien kohteiden aitta, ettei parempaa kaipaa.

Kuvasin tätä männyn tyveä kun luokseni käveli polulla kävellyt kyselemään mikä minulta on metsään hukkunut? Siinä sitten istuimme kivelle ja tarinoimme, kunnes lyhyen päivän valoisuus alkoi tehdä loppuaan.
Kiireettömiä eläkeläisiä olimme molemmat. Oli meillä paljon yhteisiä ajatuksia ja juttua olisi riittänyt pitempäänkin. Lähdimme kumpikin omia polkujamme taivaltamaan.
Ennen liikuin metsissä koiran kanssa, niin juttukumppaneita löytyi usein, etupäässä talutushihnasta kiinni pitäviä naisia, mautta kameraa ulkoiluttavan metsäkulkijan puheille naiset eivät juuri tule, vaikka monesti toivon saavani kuvata naiskauneutta metsäluonnossa.

Kameran kanssa

Ohjekirjat pitää lukea netistä, jopa ennen uuden kameran hankintaa ja sitten vain kertailla niitä kameran saatuaan. Vekotin on tunnettava, muuten sen järkevä käyttö on toivotonta. Valikoiden takaa löytyvät asiat on tunnettava. Hyvään kuvaan helpoin tie on tehdä kuvasta mahdollisimman valmis jo ennen sulkimen laukaisua. Diafilmikuvaajille se on tuttua.

Tietokoneella kuvaa voi säätää, mutta siinä kuluu oppineen kuvaajan aikaa hukkaan. Valokuvaamaan opitaan kuvaamalla ja kursseista saa paljon apua. Jos, en jaksa kunnolla paneutua kuvaamiseen pokkari on järjestelmää halvempi pitää hyllyllä pölyttymässä. Osaajalle pokkarit eivät yleensä riitä. Filmikalustoa kannattaa käyttää jos sellaisen omistaa, eikä malta sitä pois myydä tai lahjoittaa.

Kamera hankitaan kuvaamista varten, ei siksi että kuvaaja istuu kaiket vapaa-ajat korjailemassa huonosti ottamiaan kuvia tietokoneen äärellä.

Kiireetön

— Mitä se semmoinen kiire on!

Onneton on osaamaton

Pistää aina välillä miettimään tämä valokuvausharrastus. Miksi, miten, millä ja miten valokuvaan?

Kamerat ovat hienoja, monipuolisia ja kalliitakin laitteita. Hankinko uuden rungon, vai paremman objektiivin tähän jo vanhentuneeseen malliin? Jos, ostan uuden rungon, on taloudellinen pakko jatkaa vahojen rupuzoomien kanssa.

Tietenkin on myös miettimisen arvoinen asia: Onko sen kameran oltava ollenkaan järjestelmä?

Olen seuraillut monia tuttuja, jotka ovat hurahtaneet hankkimaan hienon Canonin tai Nikonin, mutta eivät jaksa lukea edes käyttömanuaalia lävitse. Sitten vain kuvataan automaattiasennolla, eikä hienoista mahdollisuuksista ole hajuakaan.

Lisäksi on vielä se kuvien kanssa vehtaaminen tietokoneella, kun ei edes Picasaa ostata käyttää, mutta Lightroom ja PhotoShop ostetaan.

Olisikohan kamerallekin oltava, jonninmoinen "ajotaitovaatimus", ennen ostoluvan saamista, no vaimot sentään aina jotain huomattelevat.

Tikusta asiaa

Vanhoja lehtiä on mukava selailla ajankuluksi ja ihmetellen miten nopeasti maailma muuttuu. Monissa asioissa hinnat nousevat kuten mm. jätteiden keräilyssä ja energiassa. Elektroniikassa hinnat laskevat varmaan edelleen.

Nyt niin tavallinen muistitikku oli uutuus viisi vuotta sitten ja sen hinta oli tämänpäivän hintoihin verrattuna todella hirveä, sillä tuossa Kameralehden uutisessa 1 GT tikun hinnaksi mainitaan 1450 euroa. Tämän päivän hinnat ovat yleisesti alle 10 euroa/gigatavu. Onneksi minulla ei ole viisi vuotta sitten ostettua muistitikkua, mutta monia muista vastaavia laitteita on.

Klikkaa kuvaa niin saat tekstin luettavaan kokoon.

Miesten

Vuodenaika on pimeä ja ulkona ei ole kiva viihtyä, mutta sisällä on lämmintä kehitellä vaikka uutta lapsellisen tuntuista harrastusta skräppäystä. En tiedä siitä mitään, mutta on se niin mukavaa ehkä juuri siksi.

Otan vanhan lehden josta leikkelen kuvia ja tekstejä liimaten niitä A4 kartongille. Tietenkin tavoitteena voisi olla jonkinlainen ajatus tai sitten ei. Jos, sen ajatuksen voi keksiä myöhemmin.

Elämä tapahtuu aina juuri tässä ajassa, ei menneessä, eikä myöskään tulevaisuudessa. Menneisyydestä meillä on muistikuvat ja muistiin perustuu myös tulevaisuuden kuvittelu, sillä odotamme että tuleva Joulu on kopio aikaisemmista Jouluista. Ei se niin mene vaan jokainen uusi päivä on erilainen.

Miesten maailma on sitä, että minkään ei tahtoisi muuttuvan, mutta kun maailma vaan muuttuu. Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on mahdottoman suuri muutos, jota ainakaan ei voi kuvitelle. Siitä on vain poisopittava. Miten nopeasti kaikki unohtuukaan mielestä, ja miten nopeasti se työ, jota olet tehnyt vuosikymmenet, unohdetaan? Vastaan tulee paljon ihmisiä jotka olet tuntenut työaikaan, mutta eivät he enää muista sinua. Kasvot ja ryhti muuttuvat, ehkä he muistavat sen nuoren miehen, mutta eivät eläkeikäistä. Omaa ulkonäön muutosta kukaan ei itse huomaa, mutta ulkopuolinen sen näkee.

Jokaisena päivänä on hyvä löytää jotakin oivalluksia, vaikka apuna olisi sitten vanhat lehdet ja niistä skräppääminen.

Pimeässä

Joulukuussa on pimeää, koska valoisuus vähenee päivän lyhentyessä. Toivottavasti myös kylmyys lisääntyisi, ainakin sen verran, että maahan tulisi heijastaen valaiseva lumikerros. Lumen pysyminen edellyttää maan jäätymistä ja vesisateen muuttumista lumipyryiksi. Järvien jäätyminen tuo turvallisuutta ainakin pilkkijöille, joiden pitää päästä jäälle, jo ensimmäisten riitteiden aikaan. Säätiedotuksen mukaan monet toiveeni ovat toteutumassa.

Ikkuna

Mieluummin haluaisin pystyä arvostamaan asioita
joita en voi saada, kuin omistaa asioita,

joita en pysty arvostamaan.

- Elbert Hubbard

Juhlava

Hyvä harrastus

Joulukuun seitsemäs ja aamulla lämmitä +7 °C. Pimeä hälvenee kymmeneltä ja uudelleen pimenee kello 14. Maassa ei ole juuri lunta, sillä vesisade on sen sulattanut pois. Jos ihminen olisi masentuvaista lajia, niin nyt sen tartunnan varmaan saisi.

Ajattelin käydä kaupassa, mutta ei ole mitään tarpeellista hankittavaa, kun ruokaakin kaapit pullollaan. Jokin aika sitten luin jonkun valituksen, kun lantut pakataan vain kilon ja kolmenkilon pusseihin. Minusta tuollainen on uusavuttomuutta, jos ei ostata tehdä juureksista ruokaa varastoon. Siitä vain lantut kattilaan ja kiehauttamisen jälkeen soseeksi tai kuutioiksi ja pakastimeen juuri niin pieniin pusseihin kuin haluaa. Saapa siitä edullista ruuan raaka-ainetta eikä tarvitse aina heti mennä kauppaan, kun aikoo tehdä ruokaa. Saman olemme vaimon kanssa tehneet punajuurille ja on pakastimessa vaikka kuinka moneen Borssikeittoon tai rosolliin tarpeet.

Suomalainen ruoka on todella hyvää, kun sen itse tekee puhtaista ja lisäaineettomista raaka-aineista. Pidän ruuanlaittoa eränä parhaista harrastuksistani, sillä se kuuluu siihen harrastusryhmään, josta kertyy ajan mittaan monenlaista hyötyä. Suurin osa muista harrastuksista kuluttaa aikaa ja rahaa.

Niin kävin kaupassa, Seppälän Kirpputorimarketissa, siellä oli kansainvaellus, sillä lähes kaikki mahdolliset ihonvärit olivat edustettuina. Parkkipaikkakin oli täysi, mutta kun rauhassa odottelin, sain sentään paikan. On siellä tavaraa, mutta onko se sitten tarpeen?