Miesten

Vuodenaika on pimeä ja ulkona ei ole kiva viihtyä, mutta sisällä on lämmintä kehitellä vaikka uutta lapsellisen tuntuista harrastusta skräppäystä. En tiedä siitä mitään, mutta on se niin mukavaa ehkä juuri siksi.

Otan vanhan lehden josta leikkelen kuvia ja tekstejä liimaten niitä A4 kartongille. Tietenkin tavoitteena voisi olla jonkinlainen ajatus tai sitten ei. Jos, sen ajatuksen voi keksiä myöhemmin.

Elämä tapahtuu aina juuri tässä ajassa, ei menneessä, eikä myöskään tulevaisuudessa. Menneisyydestä meillä on muistikuvat ja muistiin perustuu myös tulevaisuuden kuvittelu, sillä odotamme että tuleva Joulu on kopio aikaisemmista Jouluista. Ei se niin mene vaan jokainen uusi päivä on erilainen.

Miesten maailma on sitä, että minkään ei tahtoisi muuttuvan, mutta kun maailma vaan muuttuu. Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on mahdottoman suuri muutos, jota ainakaan ei voi kuvitelle. Siitä on vain poisopittava. Miten nopeasti kaikki unohtuukaan mielestä, ja miten nopeasti se työ, jota olet tehnyt vuosikymmenet, unohdetaan? Vastaan tulee paljon ihmisiä jotka olet tuntenut työaikaan, mutta eivät he enää muista sinua. Kasvot ja ryhti muuttuvat, ehkä he muistavat sen nuoren miehen, mutta eivät eläkeikäistä. Omaa ulkonäön muutosta kukaan ei itse huomaa, mutta ulkopuolinen sen näkee.

Jokaisena päivänä on hyvä löytää jotakin oivalluksia, vaikka apuna olisi sitten vanhat lehdet ja niistä skräppääminen.