Hyvää tuo perinneruoka on, kun sen syönnistä ei tule viikoittainen tapa, jos niin kävisi, tuntuisi, kuin olisi todellinen ”mämmikoura”.Pääsiäisenä tuli mieleeni, että ensi vuodeksi pitää kiskoa (kaadetusta) koivusta tuohta ja teen siitä muutamia mämmiropeita, joissa itse paistan tuon mustan puuron miedossa lämmössä. Ruokapöytään sitten veistän mäntypäreistä tikut, jolla herkku syödään.
Muistan miten näin meneteltiin vielä 1950 luvulla, josta mieleeni palautuu muistona, että mämmi olisi ollut silloin parempaa, kuin nykyinen teollinen mämmi, joka on säilytetty pakasteena ties miten monta kuukautta lieneekään.
Suomalaista mämmiä on kirjatietojen mukaan syöty jo 1700 luvulla, joten todellisesta perinneruuasta siinä on kysymys. On se vain ensi pääsiäiseksi pakko tehdä mämmiä aivan perinteisellä tavalla, sillä kaikkea tekee ihmisen mieli kokeilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!