VALOKUVATORSTAI: Haaste 108
Alkuviikosta tontin kulmalle tulivat vesilaitoksen miehet ja kaivinkone. Ensinnä katkesi vahingossa vesijohto. Se korjautui nopeasti, mutta hanoista tuli vain mustaa vettä. Mustuus ilmeisesti johtui putkista irronneesta mangaanista. Sitten katkesivat sähköt, virta tuli takaisin muutaman tunnin kuluttua, mutta nettiyhteys oli poikki myös, koska siitäkin kaapelista puuttui kauhan rouhaisema noin metrin pituinen pätkä. Puhelinkaapelin korjausta kesti odottaa toista vuorokautta. Tie ja viemärikin olivat jonkinaikaa pois käytöstä. Nyt taas yhteydet toimivat kaikkialle.
Tuli jo mieleen, että pitää varmaankin hankkia langaton kotiverkko tai edes ”mokkula” kaiken varalta, mutta kun mitään ongelmia ole aikaisemmin ollut. Kaivutyöt ovat nyt ohitse, joten ei ole kovin suurta riskiä tulevaisuudessakaan. Sen tässä sain huomata miten haavoittuvainen huusholli on, jos siitä katkeaa, vesi, sähkö ja tie, eikä edes tietokoneella saa yhteyttä ulkomaailmaan.
Siinä oli jopa pienet lelut vaarassa joutua vähän suurempien alle! Totta, että nyky-yhteiskunta on ihan liian riippuvainen sellaisista hyödykkeistä, jotka voivat milloin tahansa loppua tai ainakin lakkoilla.
VastaaPoistaSepä se haavoittuvaa on tämä nykyinen elämämme.
VastaaPoistaKaivinkoneita on pelottava katsella läheltä. Aiheeseen sopiva tutkielma esineestä joka tapauksesta. Kiva, että lopulta kaikki on kuitenkin hyvin!
VastaaPoistaNo jopas on sattunut vahinkoja. Onneksi kaikki on taas kunnossa.
VastaaPoistaOn se kyllä vaikeata tulla toimeen yllättäen ilman vettä ja/tai sähköä.
Niiiii-in, joutuu syömään kotona, tekemään ruuan kotona ja asumaan kotona.
VastaaPoistaJos lähtee johonkin on loikittava kun tie on poikki. Sähkö poikki. Vesi poikki. Kaikki on poikki.
Mutta kamera vaan toimii ja sait hyvän sarjan tänne.
HÖH,niin tavallista.
VastaaPoistaMiten ne putket onkin niin
helppo rikkoa.