Olen alkuviikosta ollut parina päivänä vapaaehtoisesti koulutuksessa, eli antanut toisten ohjata vapaasti itseäni. Kokonaan ajattelematta en ole ollut, vaan olen jopa vastaan väittänyt, kertomalla pieniä tositarinoita, joita elämänkokemus minulle on antanut. Tästä joukosta olen pisimpään kokemusta kartuttanut, siis vanhin, mutta teoriaopillisesti aivan noviisi.
Ilo on päästä mukaan itseään viisaampaan ryhmään. Tarkoitan sitä todella, koska nuoremmat tietävät paljon sellaista, josta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta hyvän motivaation ansiosta olen sisäistänyt paljon uutta minäkin. Kummastuttaa vain, miten opetetaan tekemään helpot asiat hyvin vaivalloiseksi, tututkin toimet. Käytäntö on opettanut oikomaan mutkia. Eniten minua yllättää, miksi nuoremmatkin suhtautuvat penseästi tietotekniikan hyödyksikäyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!