2.5.26

Minä kokkaan:


Kun idut ottavat vallan

Tiedättehän sen tunteen, kun vatsa kurnii kuin tyhjä tynnyri ja jääkaapin valo paljastaa vain karun totuuden? Siellä ne olivat: 300 grammaa lohta, joka katsoo minua syyttävästi, ja pussillinen mung-pavun ituja, jotka olivat päättäneet käyttää viikonlopun hyödykseen ja kasvattaa itselleen viidakon.

Nämä idut eivät ole enää mitään siroja salaatin koristajia. Ne ovat "ylikasvaneita" – suomeksi sanottuna ne ovat matkalla kohti murrosikää ja suunnittelivat todennäköisesti keittiön valtaamista.

Hyökkäys on paras puolustus.

Päätän turvautua klassiseen "mitä kaapista löytyy" -fuusioon. Pannu kuumaksi ja oliiviöljyä peliin. Sipuli silpuksi, perään tomaatti ja raastettua inkivääriä. Siinä vaiheessa, kun inkiväärin tuoksu täytti köökin, alkaa ukkokin uskoa projektiin. Inkivääri on siitä kiitollinen kaveri, että se saa epätoivoisimmankin virityksen tuoksumaan siltä, kuin kokilla olisi ollut jokin suunnitelma.

Sitten lohen palat pannulle. Lohi on reilu kala; se ei kysele turhia, vaan kypsyy kiltisti samalla kun pasta pulputtaa kattilassa.

Mutta ne idut. Ne tuijottivat minua sieltä pussin pohjalta pitkine varsineen. Päätin kohdella niitä kuin jotakin itsepäistä, silpuksi ja lyhyt lämmitys, äkkiä pois ennen kuin tilanne eskaloituu. Heitin ne lohen sekaan vain minuutiksi. Tarkoitus oli säilyttää rapsakkuus, ettei lopputulos muistuta ylikypsää kaalikeittoa.

Modernia taidetta lautasella.

Kun pasta ja lohiseos kohtasivat lautasella, lopputulos näyttää hämmästyttävän hienolta. Se ei ollut vain ruokaa, se oli selviytymistarina. Inkivääri antoi potkua, lohi toi arvokkuutta ja ne ylikasvaneet idut? Ne toivat annokseen sellaista rousketta, että hampaat luulivat olevansa hienommassakin bistrossa.

Opetus: Älä pelkää jääkaapin sisältöä, vaikka se yrittäisi kasvaa ulos pakkauksestaan. Loraus öljyä, pala inkivääriä ja ripaus itseluottamusta pelastavat kummasti.

Nyt vatsa on täynnä ja idut on taltutettu, uusia on kasvamassa. Seuraavaksi taidan valloittaa olohuoneen sohvan ja sitten käyn tervehtimässä Kyllön vuodeosastolla olevaa vaimoani. 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Luovuutesi kukoistaa !
Terveisiä vaimollesi. O ja ML

eem kirjoitti...

Terviisipoika on tehtävän suorittanut!