Tänään kirpparilla

Sateinen sää antoi oivan tekosyyn jättää metsälenkin tältä päivältä. Jospa huomenna olisi parempi ilma, tuumailin kun ajelin suureen kirpputorimarkettiin. Kirpputoria on laajennettu ja tavaraa siellä on valtavasti.

Kiersin hyllyjä etsien tosissani jotain järkevää, joka antaisi muutamalle eurolle vastinetta. Ainoa tuote, jota vakavasti hypistelin, oli 12 v. akkulaturi, mutta tarvitsenko sellaista? Viimein päädyin siihen johtopäätökseen, että 12 euroa akkulaturista, jota en todennäköisesti tarvitse on aivan liikaa. En ostanut sitä.

Minua kiinnostavia kirjoja, elokuvia tai CD levyjä ei myöskäänollut hyllyissä. Itseeni suivaantuneena kiersin muumia hyllyjä vielä uudelleen, patistaen itseäni ostamaan. Ei sittenkään, vain sellaisia tavaroita, joita minä en todella tarvitse.

Kirpputorikierros on lähes aina mukava. Mukavammalta se tuntuu silloin, kun hyllystä löytyy, tuote, joka hinta/laatu suhde on kohdallaan, ja tuntee tarvitsevansa ja kaipaavansa juuri tuollaista esinettä.

Tavaroiden kierrätys kirpputorien kautta on hyvä asia, sillä siellä myyjä pääsee eroon tarpeettomista tavaroista ja joskus aina tapahtuu mukavia löytöjä. Seurailin muutamia muita asiakkaita ja kyllä siellä joissakin kärryissä oli paljon uuteen kotiin lähtevää hyvää tavaraa.

Elämysten yhteiskunta

Katsoessani taaksepäin elettyä elämää huomaan siinä ainoana vakiona suuren muutoksen. Miten paljon onkaan elämämme muuttunut sotien jälkeisenä noin 60 vuoden aikana. Asuminen ja kulutustottumukset ovat kuin toiselta planeetalta. Kaupungistuminen ja asumisen, jopa työn ja ravinnon muutokset ovat valtavia. Tietoyhteiskunnan tulo on sitten aivan oma lukunsa.

Nykyään elämä perustuu uusien elämysten etsimiseen. Tuotteiden pitää olla muodinmukaisia ja itselleni räätälöityjä. Tiedämme tarkalleen millaisen tietokoneen haluamme, ja se kootaan jopa haluamistani komponenteista. Tulevaisuudessa varmaan myös kännykät erilaistuvat, eikä niissä tarvitse olla mitään tarpeetonta, mutta kyllä kaikki tarpeellinen.

Liiketoiminta muuttuu, sillä entistä enemmän meitä palvellaan yksilöinä, jotka kokoavat brändituotteista oman valikoimansa. Apple taitaa olla eräs suunnannäyttäjä, joka sitouttaa kuluttajaa oman sateenvarjonsa alle.

Haluamme elää onnellisina ja kerätä meitä kiinnostavia elämyksiä, on sitten kysymyksessä matkailu tai arkipäiväinen ruokailu. Vaikka menneinä vuosikymmeninä on tapahtunut suuria positiivisia muutoksia, tulee kehitys jatkamaan kulkuaan, joskin energia ja ilmastoasiat saattavat hetkellisesti vähän himmentää tulevaisuuden valoa.

Tulkoon talvi

Tänään on Simon päivä. Kustaa Vilkunan, Vuotuinen ajantieto kertoo, että tämä päivä on edelleen huomattava merkkipäivä, ”Simo-Juutas siltaa tekee, millä Martin maalle tulla, Pyhäinmiesten pyörähellä”. Nyt on sitten koittanut talviaika jolloin maan ja vesien on aika jäätyä ja talven tulla.

Vanhan tiedon mukaan tämä aika on myös syysteurastusten aikaa, onhan ilmojen viileys edesauttanut ruhon jäähtymistä ja lihojen parempaa säilymistä, aikana jolloin kylmälaitteita ei vielä tunnettu.

Johtuneeko ilman lämpimyys ilmastonmuutoksesta tai jostakin muusta, niin tänään ei ainakaan vesi vielä jäädy, sillä ainakin alkuviikolla on odotettavissa säätietojen mukaan lähes + 10 °C lämpötiloja.

Kuuntelulla

Hän ei ole minua arvokkaampi ihminen, vaikka osaa puhua monia kieliä, sillä Minä kuuntelen huolellisesti Suomen kieltä.

Linkki!

Valokuvatorstai

Joskus ainakin joillakin välähtää, tarkoitan tällä Valokuvatorstain ideaa, joka on mielestäni kerrassaan mainio.

Viikoittainen haaste saa blogilastuja veistelevän ihmisen ajattelemaan ja kuvaamaan annetun teeman mukaisen kuvan. Tällä viikolla katseet kiinnittyvät portaisiin. Eihän rappusia normaalisti kukaan katsele, ellei niissä ole jotakin erityistä. Takaraivoon on nyt painunut teema, joten portaita näkyy kaikkialla. Kaikki ne ovat jollaakin tavoin erilaisia, jopa valokuvauksellisia. Samaa niissä on vain, että niissä kuljetaan ylöspäin tai alaspäin harvemmin sivuittain.

Viime viikolla tuli katseltua ympäristön saasteita, joita näkyi tavallista enemmän. Eräs saaste, jonka kuvaa en ainakaan huomannut, on markettien edessä asvaltilla olevat purukumipaakut. Niitä on nykyään maassa enemmän kuin tupakantumppeja, jotka ovat jostain syystä vähentyneet. Tuntuu kummalta, että se purkka pitää sylkeä maahan, eikä sitä voida panna vaikka siihen roska- tai tuhkakuppiin, joka on lähes kaikkien markettien ovella.

No niin, ja sitten taas odottelen uutta Valokuvatorstain haastetta.

Eteenpäin

Portaat vievät ylös- tai alaspäin, aina kuitenkin eteenpäin!

Edullista kirjaviisautta

Jyväskylän kaupunginkirjastolla oli tänään vanhojen poistokirjojen myyntitapahtuma. Se olikin melkoista kansanvaellusta, sillä ensinnäkään ei kirjaston lähistöllä ollut vapaita parikkipaikkoja, vaikka olin jo ennen tapahtuman alkua liikkeellä. Aulassa oli ovien avautumista odottamassa tiedonjanoisia ihmisiä mustanaan. Ovien auetessa Minnansaliin tapahtui varsinainen ryntäys kirjojen kimppuun. Oli se aikamoinen tungos pöytien vierellä. Ihmiset hamstrasivat 1,50 euron hintaisia kirjoja sylin täydeltä. Vaikka olen kookas mies, en meinannut päästä edes kirjojen lähelle. Minulla ei ollut mitään tiettyä ajatusta mitä sieltä etsisin, joten en suuremmin halunnut ryntäillä. Pari kirjaa sentään ostin. Tietokirjoja nekin, vanhoja mutta hyväkuntoisia ovat. Eihän kirjaviisaus vanhene. Samat asiat ovat tämän päivän kirjoissa, mitä on noissa -80 luvun alun kirjoissa, mutta tänään sai vanhempaa tietoa halvalla.

Talvea odotellessa

Talvirenkaat on parempi ottaa käyttöön viikkokin liian aikaisin, kuin minuuttiakaan liian myöhään.

On se vaan ihme ja kumma, kun on lokakuu lopuillaan, eikä ole vielä lunta. Järvet ovat jäättömiä uimareiden uida ja kalastajien soutaa uistinta. Ei tarvitse vielä edes talvirenkaita, mutta on se ihme ja kumma jos ei jonakin aamuna ole maa valkeana ja tienpinnat jäässä. Sitten se talvi pahus taas pääsee tulemaan yllättäen, kuten se on tehnyt tapansa mukaan jokaisena vuonna.

Niin vaan on, ettei talvirenkaita malteta panna auton alle, ennekuin liukkaus on todella vaarallista. Se vain jotenkin unohtuu tekemättä, ja monet harmittelevat, että kun olisi edes eilen tullut ne nastapyörät laitetuksi.

No korjaamoille riittää paremmin peltitöitä, kun kansa vähän vitkastelee. Peltiä saa helpolla vasaroitua, mutta jos nenä murtuu tai jalka katkeaa, se on jo paljon vakavampi asia.

Eiköhän vain panna ne talvipyörät ajoissa, ettei tarvitse katua ja kiroilla.

Peilikuvia

Voin aloittaa tänään mitä tahansa, mutta kukaan ei voi palata menneeseen. En halua olla niin kiireinen, etten ehdi huomioida ympärilläni olevaa, vaan käytän aikaani auttaakseni muitakin onnistumaan.

Miksi olisin kiireinen, kun voin aloittaa keskenjääneet asiat uudelleen. Saatan vielä kirjoittaa moneen tarinaan onnellisen lopun.

Naava

Saasteiden vaikutusta seurataan saasteille herkkien kasvilajien avulla. Hyvä ilmansaatemittari on puun oksilla elävä naavajäkälä, jolla ei ole juuria, vaan se ottaa kaikki ravinteensa suoraan ilmasta ja puun pinnalta. Ilman saasteet menevät suoraan naavan aineenvaihduntaan. Metsien terveydentilasta kertoo paljon, että naavat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet.

Elämän politiikkaa

Suuret ikäluokat ovat vanhenemassa, joten yhteiskunnan rahojen järkevä suuntaus eri sektoreille lienee tulevaisuutta. Terveydenhuollon työntekijöissä on paljon pian eläköityvää ikäluokkaa, mikä lisää entisestään alan työvoimapulaa. Palkkauksen avulla on saatava alalle uusia hoitajia, muuten ikääntyvien ikäluokka ajautuu hunningolle.

Terveydenhuollon ammattilaiset olisivat varmaan vaatineet korjausta ansiotasoonsa muutenkin, mutta Kokoomuksen eduskuntavaalikampanja antoi siihen todellisen pontimen. Hoitajille luvattiin merkittävä ansiotason korotus, joten on luonnollista, että sen tulee myös realisoitua. Politiikka on mukana kaikessa inhimillisessä elämässä, sillä eihän yhteiskunnassa mikään toimi ilman poliittisia päätöksiä.

Rahat jaetaan poliitikkojen toimesta

Tässä tulehtuneessa tilanteessa poliitikkojen pitää tunnustaa, mitä ovat tulleet luvanneeksi, ja lunastaa antamansa lupaus. Terveydenhuolto jos mikään on politiikan varassa, sillä varat siihen tulevat verovaroista.

Auttaisiko tilannetta

Voisiko kehittää helpon tavan toteuttaa terveyden omavalvontaa, jonkun ammattilaisen ohjauksessa. Ohjauksen ei tarvitsisi välttämättä olla kädestä pitäen tapahtuvaa yksilöllistä tukea. Isommat ryhmät voitaisiin koota ikäryhmittäin esimerkiksi kansalaisopiston toimesta. Tällainen motivoiva omavalvontapalaveri voisi olla vaikka kolme – neljä kertaa vuodessa. Uskoisin, että ainakin kolesteroli, verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan ja painonhallinnan ym. tiimoilta tällainen toiminta voisi saada jotakin aikaan. Ehkä lääke- ja muut terveydenhuollon kustannukset alenisivat hyvinvoinnin lisääntyessä. Eivätkö silloin kaikki voittaisi?

Polkupyörän peräkärry

Luonnon- ja rahan säästäminen on muodikasta ja ihmiset haluavat poisoppia monista turhuuksista säästääkseen luontoa.

Auton käyttö pikkumatkoihin on turhaa, koska lyhyenmatkan liikenteen voi hyvin hoitaa polkupyörällä. Pyörällä voi kuljettaa itsensä lisäksi tavaraa. Pikkuesineet kulkevat kätevästi laukuissa, mutta esimerkiksi kaupassa käyntiin ne ovat monessa tapauksessa riittämättömät.

Polkupyörän peräkärry on hyvä ratkaisu suurempaan kuljetukseen, sillä siihen voi lastata jopa 35 kilon kuorman. Lasten kuljettamiseen minä en kärryä tarvitse mutta muuhun käyttöön se olisi oiva laite.

Talven tullessa en sitä kyllä vielä osta, mutta nyt on hyvää aikaa miettiä ensi kevääseen saakka, jospa silloin. Mitenkä pitkään pitänee ajella että, tuommoinen kärry säästää hintansa?

Oheinen kuva on kopioitu Bilteman sivulta.

Hyvä ja halpa samassa paketissa

Pienistä asioista saattaa olla arvaamatonta hyötyä eikä kaiken tarvitse olla edes kallista. Tällainen ajatus pälkähti päähäni, kun katselin kirpputorin hyllyjä, joissa ei ollut minulle mitään mielenkiintoista. Ajattelin, jo etten varmaan osta yhtään mitään, sillä yksikään tuote ei minua kiinnostanut.

Sitten se hyppäsi tajuntaani: — Tuossahan on aivan uusi sykemittari, käyttämätön, puhdas ja varmaan toimiva. Tosin se on sellainen halpismalli, jota myydään Lidlissä. Hinta on kuitenkin vain ½ sen normaali hinnasta. Käyttöohjekin on mukana. Ei siinä ollut sen enempää miettimistä kuin kassalle. Tämä edullinen Run Tec on siinäkin suhteessa kätevä, kun sen pariston voi vaihtaa itse. Minulla on noin 10 vuotta ollut sykemittari, jonka paristonvaihto valtuutetussa liikkeessä maksaa enemmän kuin tämän mittarin kokonaishinta on.

Sykemittari on innostava lenkkikumppani, joka tallentaa sykkeen ja harjoitusajan, sekä jotakin muutakin. Lenkkeily tällaisen laitteen kanssa tuntuu paljon mukavammalta, kun tietää minne ja milloin niitä kaloreita ja rasvaa palaa.

Syksyisen metsän marjat ja sienet ja muut tuotteet on tältä syksyltä kerätty, joten nyt jatkuu lenkkeily vain metsämaisemia katsellen ja kantoja sekä sammaloituneita kiviä kuvaten.

Mänty

Mänty on talvellakin vihreä, se ei pudota syksyllä lehtiä, kuten koivut ja muut lehtipuut. Muurahaiset raahaavat männyn neulaset keoksi kuusen juurelle.

Tästä räkämännystä ei tule seinähirttä, tuskin paneeliakaan, eikä siitä voi mitään kunnollista rakentaa.

Se seisoo hallitsevasti maiseman keskellä, pellonlaidalla ojan reunassa susipuuna. Jonakin keväänä cityharakka saanee siitä oivan pesäpuun, mutta vielä se on siihen liian matala. Aikanaan se kaadetaan, jolloin se kelpaa energiapuuksi korkeintaan.

Metsälähde

Kävelin metsäpolkua, jolloin näin puiden lomassa pienen lähteen. Lähteen ympärillä kasvaa suuret kuuset, joiden juuret tunkeutuvat kosteaan maaperään. Niille riittää runsaasti vettä, sillä lähde pulppuaa elämää kuivaankin aikaan. Taustalla pilkottaa hakkuuaukko, eikä kestä kauaakaan, kun lähdettä nyt ympäröivät puut tulevat kaatovuoroon. Miten silloin käy lähteen, kun metsäkone myllertää maastossa.

Aamun ajatuksia

Arkipäivän aamu saa pienen miehen ajatuksiinsa.

Sovitellen

Ymmärrämmekö me ihmiset omaa parastamme, kun riitelemme etuja ajaessamme. Monesti positiivisempi asenne voisi johtaa yhteisymmärryksessä parempaan lopputulokseen. Esimerkkejä on lukemattomia, missä lyödään päätä seinään, jopa kannetaan kuvaannollisesti "omia puita liiteristä metsään".

Eräs sellainen on lakkoilu, jossa asetetaan järjellisesti ajatellen, järjettömiä vaatimuksia. Varmaan hoitajat ansaitsevat liian vähän, joten heidän tilannettaan ollaan korjaamassa, mutta nyt on intouduttu liiaksi. Järkevällä yhteistyöllä saattaisi päästä ryhmän- ja yhteiskunnan kannalta parempaan lopputulokseen.

Eräs toinen asia on valitukset erilaisissa rakennushankkeissa. Useissa tapauksissa yksittäinen valittaja tai ryhmä munaa itsensä ja aiheuttaa toiminnallaan kohtuutonta kulujen kasvua. Yleensä hankkeet ovat niin pitkälle ja perusteellisesti valmisteltuja, etteivät valitukset mene lävitse.

Parempi tapa voisi olla yhteistoiminta, missä ollaan valmiita erilaisiin kompromisseihin, joissa omat hyvät ajatukset tulisivat huomioiduksi.

Lupaus on pahempi kuin velka

Vaalilupaus on sellainen sana, jolle ei taida olla muuta synonyymiä, kuin valhe. Se on sana, joka voi liipata läheltä. Sitten meissä äänestäjissä on näitä tyhmiä, jotka ottavat valheen totena ja toimivat, kuin lupaus olisi kuin heille maksettava velka.

Näin syntyy soppa, josta tasa-arvo on kaukana, kun syyttömät saavat kärsiä. Vastakkainasettelu näyttää olevan sellainen vakio, joka nytkin vain lisääntyy. Monet lakot ovat olleet tavoitteineen nurinkurisia, sillä vaikea on suutuspäissään oikeutta saada. Nyt taitaa käydä samoin, että vain kansalaisten mielipaha lisääntyy, kun syyttömiä osoitetaan sormella.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, joten kipeät unohtuvat, ja verojen korotuksiin sopeudutaan. Uusiin vaalihin mennessä uudet lupaukset saavat taas aikaan äänivyöryjä.

Hanskat hukassa

Ikuisopiskelu kanasalaisopistossa on hieno asia, mutta minua harmittaa, kun asiaosaamisessa pätevä opettajamme ei osaa opettaa nykytekniikkaa käyttäen.

Hän käyttää kyllä läppäriä ja videotykkiä, mutta Wordilla kirjoitettu teksti on aika ankeaa seurattavaa, vaikka se kyllä näkyy. Kaikki on yhtenä harmaana pötkynä ja teksti hyppelee, kun hän sitä vierittää.

Tällainen opettaja on todella ärsyttävä osaamattomuudessaan ja vielä enemmän häntä varmaankin harmittaa, kun oppilaat naurahtelevat hänen tuskaisuudelleen. Miten paljon mukavampaa olisi seurata luentoa jos esitys olisi rakennettu edes hieman paremmin.

Mielenkiintoinen asia kärsii, huonosta esitystekniikasta.

Ruusuja lokakuussa

Ruusu on kauniissa kukassa vielä lokakuussa, mutta ehtiiköhän näistä viimeisistä kukista enää kehittyä ruusun marjoja.

Säätietojen mukaan ensi viikolla on tulossa kolea säärintama ja hallaa. Kohta koittaa myös ensilumen aika.

Keltaista

Etsin syksyisestä metsästä suppilovahveroita, mutta huonolla menestyksellä, sillä en löytänyt sieniä tuskin riittävästi yhteenkään pannulliseen. Tärkeintä oli samoilla ruskan värittämässä metsässä. Pian kaikki puiden lehdet ovat maassa, kunhan tulee kunnon tuuli tai syysmyrsky niin, se on siinä ja ruskan kultaamat lehdet ovat maassa.

Kuvassa oleva sieni on tuskin syötäväksi kelpaava, mutta pienestä koosta huolimatta, se on hyvinkin huomiota herättävä. Varmaan sillä on nimikin, mutta sitä minä en tiedä, ainakaan toistaiseksi?

Tulevaisuus

Valokuvatorstain 62. haaste siirtyi valoisampiin tunnelmiin, sillä viikon haastesana on tulevaisuus.

Tulevaisuus on tuntematon, sillä voimme vain arvella millainen on huominen, seuraavat vuodenajat tai tulevat vuodet. Luomme itsellemme tulevaisuudenkuvia, teknisestä- ja kestävästä kehityksestä, vaikka ilmastonmuutos ja muut globaalit tekijät luovat epävarmuutta elämään.

Aika kuluu, emmekä voi sille mitään, vaikka voin pysäyttää oman rannekelloni, aika jatkaa kulkuaan, joten haluan ystävystyä ajan kanssa. Elämä jatkuu ja vanhentaa jokaista. Päiviin kuluu ongelmat, joiden ratkaisuista voimme tulevaisuusessa iloita. Kaipa se kuuluu kehitykseen myös tulevaisuudessa, joten istutan tänään omenapuun, joka kantaa aikanaan hedelmiä.

Tulevaisuus on suunniteltavissa, tavoitteet haaveet ja unelmat kuuluvat jokaiseen päivään. Sellaista on tulevaisuus, jonka toteutumista seuraamme.

It-viikko kertoi

”Tv:stä ei taaskaan tule mitään katsottavaa”

3.10. 17:12 Suomalainen tapitti televisiota kahden tunnin ja 47 minuutin edestä päivittäin vuonna 2004. Samana vuonna Yleisradion kanavat, MTV3 ja Nelonen pitivät hallussaan 92 prosenttia katseluosuutta, kertoo Tilastokeskus.

Aika tiukassa kilpailussa tuo telkkarin katsomisaika on, koska kanavia on paljon ja katsotuimmat ohjelmat tulevat parhaaseen katseluaikaan. Sitten niitä tallennetaan kovalevylle, mutta monet tallenteet jäävät sinne pölyttymään kunnes aikanaan deletoidaan katsomattomat.

Noin neljäntunnin päivittäinen TV:n katsominen on jo pitkä aika, jota on vaikea lisätä, jos pyrkii edes päivän lehdet selaamaan ja monet käyttävät laajakaistaan myös useita tunteja. Nopeasta nettiyhteydestäkin maksetaan satoja euroja/vuosi, joten ei nettiyhteyttä käyttämättömänä varmaankaan pidetä.

Minulla kuluu ilta aikaa eniten tietokoneen ääressä, toiseksi tulevat lehdet ja kirjat television jäädessä vasta kolmannelle sijalle.

Käyttöohje on korvaamaton oppikirja

Istuin eilen illalla eräässä ukkojen palaverissa, jossa puhuttiin näistä nykyajan elektronisista vehkeistä. Videokameroista, digibokseihin ja puhelimiin ym. Näitä vempaimia riittää ja maailmalla kehitellään uusia.

Monilla meistä on ongelmia laitteidemme kanssa, sillä laitteissa on lukematon määrä erilaisia ominaisuuksia. Tuleeko kaikkea käytettyä? Ei taatusti, jos ei kerta kaikkiaan osaa niitä käyttää, tai ei tarvitse kaikkia hienouksia. Monet meistä eivät edes tiedä mitä kaikkea laitteillamme voisi tehdä. Joillakin on yli 500 euroa maksanut multimediapuhelin, jota käytetään vain peruskännykkänä, jonka tehtävät hoituvat alle satasen puhelimella.

Tuntuu, kuin kaiken pitäisi olla viimeistä mallia, mutta ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä lukea sitä perustusteosta, joka tulee jokaisen suomesta ostetun laitteen mukana. Se on käyttöohje!
Ohjekirja on halvin oppikirja, sillä sen saa tuotteen mukana. Ilman käyttöohjetta pärjää totta kai, sillä onhan kameroissakin automatiikka, joka hoitaa perusasiat, mutta ne tehtävät hoituvat helposti halpis pokkarilla, eikä siihen tarvita järjestelmäkameraa. Erityisesti hieman vanhempien kannattaa ottaa vakavasti tuotteiden käytön opettelu.

Ehkä meille on tullut eräänlainen vekotinhulluus, jolloin oletamme näiden laitteiden ajattelevankin meidän puolestamme. Onneksi niin ei kuitenkaan ole, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

MIEHILLEKIN OMA OSUUTENSA

Miespuolinen tuttuni ihmetteli miksei pölynimuri enää toimi kunnolla. Hän mietti uuden laitteen ostoa, mutta päätti ensin kutsua näppärän ystävän apuun. Hän löysi kuin löysikin vian. Pölypussia ei oltu koskaan vaihdettu. –EH/positiivarit

Vehnävainio

Katselin eilen puimattomia viljalakeuksia Etelä-Suomessa. Pistää ihmettelemään miksi puinnit ovat näin pahoin myöhässä ja vehnä itää tähkässä. Eikö todellakaan syyskuussa ollut otollisia puintikelejä, kun lokakuulle viimeiset ovat jääneet. Taitaa mennä rehuksi arvokas leipävilja.