ILOISENA UUTEENVUOTEEN

Vuosi on vain 365 sivun mittainen

Makeassa on vaaransa

Uudessa ”Yhteishyvä” lehdessä oli pikku tarina siitä miten meidän suomalaisten makea elämä aiheuttaa haittavaikutuksia. Hyvin monia meistä lehden mukaan:

• janottaa
• väsyttää
• pissattaa

Jos nuo asiat alkavat olemaan normaalista poikkeavia on syytä alkaa epäilemään noiden oireiden pohjalta kakkostyypin diabetestä.

Helppo testi löytyy lehden antamasta osoitteesta www.diabetes.fi. Kävin sivulla tekemässä tuon testin ja kas kummaa se kehottaa tarkkailemaan veren sokeria, lisäämään liikuntaa ja tarkkailemaan mitä syö. Siinä sitä onkin sopiva aihe Uudenvuoden lupaukseksi.

Sain testissä 7–14 pistettä:
Minun kannattaa pohtia liikunta- ja ruokatottumuksiasi ja kiinnittää huomiota painooni estääkseni diabeteksen kehittymistä.

Varmaan minun on luvattava itselleni elää vähemmän makeaa ja enemmän kuitupitoista elämää ja pitää käydä mittauttamassa veren sokeri heti tammikuussa.

Kasvussa

Vaikka en tavallisena maallikkona säätiloista mitään ymmärrä, silti en voi lakata ihmettelemästä, miten lämmintä meillä on. Tänäänkin ainakin auton mittarin mukaan oli Etelä- ja Keskisuomen alueella +7 - 8 asteen lämpötila. Näin vuoden lopun lämpötilaksi se on todella korkea. Ollaan lähellä, etteivät jotkut kasvit jatkaisi suojaisessa paikassa kasvuaan. Valoa on kuitenkin aika vähän, sillä sateisena ja paksupilvisenä päivänä valo on hyvin vähissä.
Näinhän se oli vuosi sittenkin, mutta vuodenvaihteen jälkeen saatiin lunta, joten toivottavasti tänä talvena päästään lumikolaa työntämään.

Riskialtista

Joulun tärkeimmät päivät Jouluaatto ja Joulupäivä on takana, ja huomenna on vuorossa Tapaninajelu. Onneksi nykyaikana on noita kumipyöriä jotka korvaavat jalakset, sillä nyt ei ole jalasten luistoa auttavaa lunta maassa. Myöskään vällyjä ei tarvita, sillä nykyaikaisissa autoissa on kehittyneet lämpölaitteet. Pikemminkin ilmastointilaite on avuksi poistamaan turhaa kosteutta lämpimän auton sisäilmasta.

Huonot uutiset erilaisten kotieläinten, sikojen mutta myös nautojen hoitamatta jättämisestä ihmetyttävät minua. Vaikuttaa siltä, että eläinsuojelurikoksien määrä on lisääntynyt 2000 luvulla. Syitä voi olla hyvin erilaisia, mutta ehkä oma osansa on myös EU:n suuriin yksiköihin ohjaavalla maatalouspolitiikalla. Kulujen kattamiseksi on tehtävä entistä suurempia yksiköitä, joten jokaiselle eläimellä ei olekaan enää omaa nimeä, vaan niitä joudutaan hoitamaan massana.

Huono kannattavuus panee lihatalonpojan myös todella tiukaan, sillä eläimiä on hoidettava vuoden jokaisena päivänä, eikä niiden valvontaa voida jättää tekemättä edes yöllä, jotteivät luvattomat "tarkastajat" vierailisi karjarakennuksissa.

Uskon jokaisen yrittäjän haluavan hoitaa tuotantoeläimiä todella hyvin, sillä vain hyvin hoidettu eläin on tuottava. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa tietty tulotaso, jotta eläimille voidaan taata kunnollinen hoito.
Eihän se ole sen kummempaa, kuin ikääntyvien ihmistenkään hoitaminen nyky-yhteiskunnassa.

Routa

Pienikin pakkanen routaannuttaa syvältä lumettoman märän maan.

Muurahaiskeko

Talven valoa, Joulukuun 20 päivä 2007.

Kirkasta Joulunvaloa

Olemme tottuneet, että Joulun aikaan ”Taas maas on hanki ja järvet jäässä ja silmä sammunut auringon”...

Ainakaan tänään tuon tutun Joululaulun sanat eivät osu kohdalleen, sillä aurinkoinen sää vaikuttaa kovin keväiseltä. On lämpöasteita ja aurinko paistaa. Järven jäätkään eivät ole kantavia. Jotakin on muuttunut tai sitten kaikki on selitettävissä vain normaali poikkeamalla.

Varmaa on , että Joulu on kuitenkin tulossa, joten toivotan tämän kuvan myötä Iloista Joulunaikaa.

Silakasta on Joulukalaksi

Liotus:
½ kg silakkafileitä
1 dl etikkaa
2 dl vettä
1 rkl suolaa
Liotetaan muutama tunti ja valutetaan

Marinadi:
1 dl hunajaviinietikkaa
1,5 dl rypsiöljyä
4 rkl sokeria

suolaa, valkopippuria, punasipulia, paprikaa punaista ja vihreää, rosepippuria, viherpippuria ja sinapinsiemeniä näitä maun mukaan!

Nautitaan Jouluaattona!

Männikössä

Tänään oli vähän ohkaisempi pilvipeite taivaalla, niin lähdin metsään samoilemaan. Kamera ja tukeva jalusta kantamuksena siellä kävelin. Sammalikko on mukavasti jäässä eivätkä kengät kastu kosteikoissakaan. Minusta kameran ulkoiluttaminen on oikein mukava tapa viettää parituntia luonnon helmassa. Kamera on sopiva lisäpaino kuntolu mielessä. Toinen etu siitä kamerasta on se, että huomio kiintyy moniin sellaisiin pikkuasioihin joita muuten ei metsässä huomaa. Naavat, kivet, kannot, kolot ja kuopat ym. Metsäluonto on rikas kuvattavien kohteiden aitta, ettei parempaa kaipaa.

Kuvasin tätä männyn tyveä kun luokseni käveli polulla kävellyt kyselemään mikä minulta on metsään hukkunut? Siinä sitten istuimme kivelle ja tarinoimme, kunnes lyhyen päivän valoisuus alkoi tehdä loppuaan.
Kiireettömiä eläkeläisiä olimme molemmat. Oli meillä paljon yhteisiä ajatuksia ja juttua olisi riittänyt pitempäänkin. Lähdimme kumpikin omia polkujamme taivaltamaan.
Ennen liikuin metsissä koiran kanssa, niin juttukumppaneita löytyi usein, etupäässä talutushihnasta kiinni pitäviä naisia, mautta kameraa ulkoiluttavan metsäkulkijan puheille naiset eivät juuri tule, vaikka monesti toivon saavani kuvata naiskauneutta metsäluonnossa.

Kameran kanssa

Ohjekirjat pitää lukea netistä, jopa ennen uuden kameran hankintaa ja sitten vain kertailla niitä kameran saatuaan. Vekotin on tunnettava, muuten sen järkevä käyttö on toivotonta. Valikoiden takaa löytyvät asiat on tunnettava. Hyvään kuvaan helpoin tie on tehdä kuvasta mahdollisimman valmis jo ennen sulkimen laukaisua. Diafilmikuvaajille se on tuttua.

Tietokoneella kuvaa voi säätää, mutta siinä kuluu oppineen kuvaajan aikaa hukkaan. Valokuvaamaan opitaan kuvaamalla ja kursseista saa paljon apua. Jos, en jaksa kunnolla paneutua kuvaamiseen pokkari on järjestelmää halvempi pitää hyllyllä pölyttymässä. Osaajalle pokkarit eivät yleensä riitä. Filmikalustoa kannattaa käyttää jos sellaisen omistaa, eikä malta sitä pois myydä tai lahjoittaa.

Kamera hankitaan kuvaamista varten, ei siksi että kuvaaja istuu kaiket vapaa-ajat korjailemassa huonosti ottamiaan kuvia tietokoneen äärellä.

Kiireetön

— Mitä se semmoinen kiire on!

Onneton on osaamaton

Pistää aina välillä miettimään tämä valokuvausharrastus. Miksi, miten, millä ja miten valokuvaan?

Kamerat ovat hienoja, monipuolisia ja kalliitakin laitteita. Hankinko uuden rungon, vai paremman objektiivin tähän jo vanhentuneeseen malliin? Jos, ostan uuden rungon, on taloudellinen pakko jatkaa vahojen rupuzoomien kanssa.

Tietenkin on myös miettimisen arvoinen asia: Onko sen kameran oltava ollenkaan järjestelmä?

Olen seuraillut monia tuttuja, jotka ovat hurahtaneet hankkimaan hienon Canonin tai Nikonin, mutta eivät jaksa lukea edes käyttömanuaalia lävitse. Sitten vain kuvataan automaattiasennolla, eikä hienoista mahdollisuuksista ole hajuakaan.

Lisäksi on vielä se kuvien kanssa vehtaaminen tietokoneella, kun ei edes Picasaa ostata käyttää, mutta Lightroom ja PhotoShop ostetaan.

Olisikohan kamerallekin oltava, jonninmoinen "ajotaitovaatimus", ennen ostoluvan saamista, no vaimot sentään aina jotain huomattelevat.

Tikusta asiaa

Vanhoja lehtiä on mukava selailla ajankuluksi ja ihmetellen miten nopeasti maailma muuttuu. Monissa asioissa hinnat nousevat kuten mm. jätteiden keräilyssä ja energiassa. Elektroniikassa hinnat laskevat varmaan edelleen.

Nyt niin tavallinen muistitikku oli uutuus viisi vuotta sitten ja sen hinta oli tämänpäivän hintoihin verrattuna todella hirveä, sillä tuossa Kameralehden uutisessa 1 GT tikun hinnaksi mainitaan 1450 euroa. Tämän päivän hinnat ovat yleisesti alle 10 euroa/gigatavu. Onneksi minulla ei ole viisi vuotta sitten ostettua muistitikkua, mutta monia muista vastaavia laitteita on.

Klikkaa kuvaa niin saat tekstin luettavaan kokoon.

Miesten

Vuodenaika on pimeä ja ulkona ei ole kiva viihtyä, mutta sisällä on lämmintä kehitellä vaikka uutta lapsellisen tuntuista harrastusta skräppäystä. En tiedä siitä mitään, mutta on se niin mukavaa ehkä juuri siksi.

Otan vanhan lehden josta leikkelen kuvia ja tekstejä liimaten niitä A4 kartongille. Tietenkin tavoitteena voisi olla jonkinlainen ajatus tai sitten ei. Jos, sen ajatuksen voi keksiä myöhemmin.

Elämä tapahtuu aina juuri tässä ajassa, ei menneessä, eikä myöskään tulevaisuudessa. Menneisyydestä meillä on muistikuvat ja muistiin perustuu myös tulevaisuuden kuvittelu, sillä odotamme että tuleva Joulu on kopio aikaisemmista Jouluista. Ei se niin mene vaan jokainen uusi päivä on erilainen.

Miesten maailma on sitä, että minkään ei tahtoisi muuttuvan, mutta kun maailma vaan muuttuu. Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on mahdottoman suuri muutos, jota ainakaan ei voi kuvitelle. Siitä on vain poisopittava. Miten nopeasti kaikki unohtuukaan mielestä, ja miten nopeasti se työ, jota olet tehnyt vuosikymmenet, unohdetaan? Vastaan tulee paljon ihmisiä jotka olet tuntenut työaikaan, mutta eivät he enää muista sinua. Kasvot ja ryhti muuttuvat, ehkä he muistavat sen nuoren miehen, mutta eivät eläkeikäistä. Omaa ulkonäön muutosta kukaan ei itse huomaa, mutta ulkopuolinen sen näkee.

Jokaisena päivänä on hyvä löytää jotakin oivalluksia, vaikka apuna olisi sitten vanhat lehdet ja niistä skräppääminen.

Pimeässä

Joulukuussa on pimeää, koska valoisuus vähenee päivän lyhentyessä. Toivottavasti myös kylmyys lisääntyisi, ainakin sen verran, että maahan tulisi heijastaen valaiseva lumikerros. Lumen pysyminen edellyttää maan jäätymistä ja vesisateen muuttumista lumipyryiksi. Järvien jäätyminen tuo turvallisuutta ainakin pilkkijöille, joiden pitää päästä jäälle, jo ensimmäisten riitteiden aikaan. Säätiedotuksen mukaan monet toiveeni ovat toteutumassa.

Ikkuna

Mieluummin haluaisin pystyä arvostamaan asioita
joita en voi saada, kuin omistaa asioita,

joita en pysty arvostamaan.

- Elbert Hubbard

Juhlava

Hyvä harrastus

Joulukuun seitsemäs ja aamulla lämmitä +7 °C. Pimeä hälvenee kymmeneltä ja uudelleen pimenee kello 14. Maassa ei ole juuri lunta, sillä vesisade on sen sulattanut pois. Jos ihminen olisi masentuvaista lajia, niin nyt sen tartunnan varmaan saisi.

Ajattelin käydä kaupassa, mutta ei ole mitään tarpeellista hankittavaa, kun ruokaakin kaapit pullollaan. Jokin aika sitten luin jonkun valituksen, kun lantut pakataan vain kilon ja kolmenkilon pusseihin. Minusta tuollainen on uusavuttomuutta, jos ei ostata tehdä juureksista ruokaa varastoon. Siitä vain lantut kattilaan ja kiehauttamisen jälkeen soseeksi tai kuutioiksi ja pakastimeen juuri niin pieniin pusseihin kuin haluaa. Saapa siitä edullista ruuan raaka-ainetta eikä tarvitse aina heti mennä kauppaan, kun aikoo tehdä ruokaa. Saman olemme vaimon kanssa tehneet punajuurille ja on pakastimessa vaikka kuinka moneen Borssikeittoon tai rosolliin tarpeet.

Suomalainen ruoka on todella hyvää, kun sen itse tekee puhtaista ja lisäaineettomista raaka-aineista. Pidän ruuanlaittoa eränä parhaista harrastuksistani, sillä se kuuluu siihen harrastusryhmään, josta kertyy ajan mittaan monenlaista hyötyä. Suurin osa muista harrastuksista kuluttaa aikaa ja rahaa.

Niin kävin kaupassa, Seppälän Kirpputorimarketissa, siellä oli kansainvaellus, sillä lähes kaikki mahdolliset ihonvärit olivat edustettuina. Parkkipaikkakin oli täysi, mutta kun rauhassa odottelin, sain sentään paikan. On siellä tavaraa, mutta onko se sitten tarpeen?

Auto...

Vakoluvatorstai 70

Ohjeet auttavat oppimaan

Ikääntyessäni olen tottunut kasvavaneeseen mieliala vaihteluun. Joskus hermostun aivan turhasta, ja on oikein tehtävä päätös, että tällainen ei saa vaikuttaa mielenrauhaan.
Eilen tuli paha olo, kun mikään ei tietokoneessa toiminut, vaikka yritin. Tänään en yrittänyt ja kaikki alkoi toimia.
Eräs asia on se että ilman ohjeita ei kannata petella aikaisemmin tuntematonta tietokoneohjelmaa, siitä ei seuraa kuin harmia. En usko suunnistajankaan lähtevän etsimään rasteja ilman karttaa ja kompassia.

Aika on aina ystävämme

Pojat osaavat hahmottaa aikaa, sillä heille on selvillä heräämisaika ja päivähoitoon lähtö, ruoka- ja leikkiajat sekä eräänä tärkeimmistä päivittäinen uusien asioiden oppitunti. Kelloakin tärkeämpää on keskittyminen uusiin asioihin ja oppia uutta, hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Apuna ovat kaiken maailman kapistukset kellot, kalenterit, sadut, musiikki ja muut.

Metsäluonnossa

Muutaman asteen pakkanen, luonnontilassa pitkään ollut metsä, eikä kulkijalla minkäänlaista kiirettä. Katselen järvenselälle ja kuuntelen pikkulintujen sirkutusta ja jään pitämiä kumeita ääniä. Minulla on kameralaukku kainalossa, joten saan ajatuksen kuvata rannan kiviä ja syksyn kuivattamia heiniä. Valoa on niukasti marraskuun lyhyenä päivänä.

Kuulin eilen radiosta miten tutkimuksen mukaan metsässä liikkumisella on hyvä vaikutus. Minä ainakin olen aina viihtynyt metsässä, vain kävellen siellä. Nyt eläkeläisenä lähes päivittäisestä metsämarssista on tullut, jopa harrastus Koskaan en ole metsästänyt, eikä sellainen kiehdo minua mitenkään. Mielelläni katselisin kulkiessani luonnon eläimiä, mutta vain ani harvoin tapaan edes oravaa. Olenko liikkuessani liian äänekäs, että jänikset ja rusakot osaavat jo ajoissa väistyä reitiltäni. Tänäänkään en tavannut edes yhtään ainutta jäniksen jälkeä. Koiran tai ketun jälkiä, kyllä oli ohuessa lumessa. Jokapäiväisestä liikunnasta on ainakin se hyöty, että ruoka maistuu paremmalta.

Työkaluja

Yleensä tulee ajateltua, että kallis on hyvää ja halvalla hankitulla ei tee juuri mitään. Voi se pitää paikkansakin, mutta ei aina. En ole rakennusalasta perillä mutta tiedän, miten suuri hintaero on ammattilaisen ja harrastaja työkaluissa. Kannattaako harrastajan sitten ostaa kallista vasaraa, jos vuosittain naulailee jotakin vain kesäloma-aikaan. Sama valtaisa hintaero on metsurin moottorisahan ja mökkisahan välillä.

Harrastan valokuvausta kuvaten pääasiassa raw raakatiedostoja. Nyt harrastajatkin ostavat ammattilaisten PhotoShoppeja ja Lightroomeja. Päteviä ja kalliita ammattityökaluja ne ovat ja nopeuttavat työnkulkua. Ammattilaiselle aika on rahaa, mutta harrastaja tekee kaikkea kuluttaakseen aikaa. Harrastekuvaajalle sopivat ohjelmat ovat halpoja, elleivät kokonaan ilmaisia. Kameran mukana tulee aina jonkinlainen konvertointi ja kuvankäsittelyohjelma, joten ei kukaan ole pulassa.

Itse olen ihastunut ilmaiseen ja monipuoliseen IrfanView ohjelmaan, jossa on hinta/laatusuhde taatusti kohdallaan. Onhan siinä pieniä puutteita, jos sitä vertaa markkinoiden huippuohjelmiin, mutta kun se riittää minulle, niin olen siihen tyytyväinen ja Lightroom saa vielä odottaa. kästynyt pulassa.vät kokonaan ilmaisia. Kameran mukana tulee aina jonkinlainen convertonti ja kuvankäsittelyohjelma,

Veneen kääntö

Veneen kääntö pitää tehdä kahdesti vuodessa. Soutuveneen kääntö on eräänlainen rituaali, jos se syystä tai toisesta myöhästyy, alkaa kesä tai talvi jotenkin keskeneräisesti.

Talven tullessa vene on veivattava nurin hyvissä ajoin ennen pakkasia, jotta jäätyvä vesi ei vaurioita lasikuitu- tai puuveneen rakenteita. Näin marraskuussa on jo siksi kylmää, että tuon kuvassa olevan veneen omistaja on jotenkin toiminut keskeneräisesti, sillä kaikki muut rannan veneet ovat jo asianmukaisesti käännetty köli kohti taivasta.

Kiltti Joulupukki

Joulu on jo niin lähellä, että pienet ja vähän suuremmatkin pojat suunnittelevat Joulupukille kirjoittamista. Lahjatoiveita riittää, kun joku haluaa ensimmäistä kameraansa ja jotkut kaipaavat kirjoja tai muita leluja.

Minun mieleni tekee navigaattoria, jotta voisin kulkea metsässä eksymättä, täysin omia polkujani. Karttaa ja kompassia olen sen verran käyttänyt, että mielelläni luopuisin niistä uuden tekniikan myötä.

Entisessä työssäni navigaattorista olisi ollut paljon apua, mutta nyt en enää aja autolla sellaisiin, kohteisiin, joissa tarvitsisin tarkkaa opastusta. Sopivathan nämä retkimallit myös autoon, joten ei sekään mikään paha asia ole.

Valinnanvaraa GPS laitteissa on runsaasti ja se sama ongelma, että vuodenpäästä nyt pinnalla oleva malli on jo vanhaa kamaa. Se on minulle tuttu asia, jo kaikista muista digitaalisista vempaimista. Pitää muistaa, että ensimmäinen taskulaskimeni vuonna 1972 painoi akkuineen yli ½ kiloa ja maksoi 130 nykyeuroa.

Nyt tutkiskelen Navigon 5110 mallia.

Metsässä

Marraskuisessa metsässä on mukava kävellä, kun maa on kohmeessa, mutta lumesta ei ole haittaa. Luonnon pienet yksityiskohdat ovat kivoja havainnoitavia, ovat ne sitten kiviä, katoja tai sieniä tai kääpiä. Metsä on rajaton kohde kulkijalle, luonnon ystävälle. Ei ole sellaista vuodenaikaa, milloin metsässä ei olisi jotakin uutta nähtävää. Nyt odotan innolla, että maahan tulisi lunta, jotta kankailla voisi taivaltaa lumikengillä ja myöhemmin metsäsuksilla. Tosin ei marraskuun ajassa ole mitään vikaa, joskin valoisa aika on hyvin lyhyt.

Arkisia valintoja

Elämässä pitää tehdä päivittäin lukuisia ratkaisuja, joiden virheettömyys ei ole aivan selkeä. Valittu tie voi johtaa neuvoista huolimatta huonolle polulle, sillä on asioita mitä järki ei ymmärrä, mutta sitäkin suuremmalla syyllä sydämen on velvollisuus tuntea.

”Tutkimusmatkailua”

Ostamme monesti sellaisia laitteita, joita osaamme käyttää vain osittain, jolloin laite on kuin auto, jonka viidestä vaihteesta vain 1 ja kakkosvaihde olisi käytössä. Tällaisia osittaiskäytössä olevia vehkeitä on paljon:

Minulla on menossa ”ajankuluprojekti”, jossa otatan haltuun omistamieni laitteiden käyttämättömiä ominaisuuksia.

Kännykät

TV, digiboksi ja muut lisälaitteet

Kamerat

Tietokonelaitteet ja –ohjelmat

jne.

Hyvin yleistä on, että laitteen käsikirja jää lukematta, eikä edes tiedetä mitä mahdollisuuksia hienossa laitteissa on.

Olen huomannut miten yleistä on, että ostetaan multimediapuhelin, jonka hinta on yli 500 euroa ja sitä käytetään osaamatta, vain 50 euron peruspuhelimen tapaan.

Minulla on paljon tällaisia laitteita, joita käytän, mutta hallitsen vain osan niiden ominaisuuksista.

Käynnistämäni projekti on mielenkiintoista opiskelua. Se on kuin olisin tutkimusmatkalla, jolla löytyy todella ihmeellisiä asioita. Etenkin kaikki tietokoneohjelmat ovat loppumaton ”tutkimusmatkailun” ja uusien löytöjen kohde.

Kaikki ei ole mustavalkoista

Syksyisessä luonnossa on niin paljon erilaisia kuvioita ja värikkyyttä, ettei valokuvien aiheista ole puutetta.

Silta

Valokuvatorstain viikon 66. haasteena on näyttää toisille kuva, jota kenenkään ei ollut tarkoitus nähdä.

Tässä on eräs sellainen kuva, sillä osallistun viikko haasteeseen.

Nolo tilanne

Lohduttelen itseäni, että sellaista sattuu, mutta itsetunnolleni kirpaisu oli kipeä.

Luin huonosti kokouskutsun, mutta hyvässä uskossa lähdin tilaisuuteen. Ihmettelin, kun tuttuja ei näkynyt paikalla. Kysyin neuvonnasta, mutta ei ollut tietoa hänelläkään tästä kokouksesta. Puhelinsoitolla neuvonta selvitti, että kokous on huomenna, ei tänään!

Arvaa harmittiko, kun ympärillä pyöri paljon muitakin ihmisiä. En ollut myöhässä, joskaan en jäänyt paikalle vuorokaudeksi odottamaan, vaan se on sitten kokonaan uusi reissu.

Tänään kirpparilla

Sateinen sää antoi oivan tekosyyn jättää metsälenkin tältä päivältä. Jospa huomenna olisi parempi ilma, tuumailin kun ajelin suureen kirpputorimarkettiin. Kirpputoria on laajennettu ja tavaraa siellä on valtavasti.

Kiersin hyllyjä etsien tosissani jotain järkevää, joka antaisi muutamalle eurolle vastinetta. Ainoa tuote, jota vakavasti hypistelin, oli 12 v. akkulaturi, mutta tarvitsenko sellaista? Viimein päädyin siihen johtopäätökseen, että 12 euroa akkulaturista, jota en todennäköisesti tarvitse on aivan liikaa. En ostanut sitä.

Minua kiinnostavia kirjoja, elokuvia tai CD levyjä ei myöskäänollut hyllyissä. Itseeni suivaantuneena kiersin muumia hyllyjä vielä uudelleen, patistaen itseäni ostamaan. Ei sittenkään, vain sellaisia tavaroita, joita minä en todella tarvitse.

Kirpputorikierros on lähes aina mukava. Mukavammalta se tuntuu silloin, kun hyllystä löytyy, tuote, joka hinta/laatu suhde on kohdallaan, ja tuntee tarvitsevansa ja kaipaavansa juuri tuollaista esinettä.

Tavaroiden kierrätys kirpputorien kautta on hyvä asia, sillä siellä myyjä pääsee eroon tarpeettomista tavaroista ja joskus aina tapahtuu mukavia löytöjä. Seurailin muutamia muita asiakkaita ja kyllä siellä joissakin kärryissä oli paljon uuteen kotiin lähtevää hyvää tavaraa.

Elämysten yhteiskunta

Katsoessani taaksepäin elettyä elämää huomaan siinä ainoana vakiona suuren muutoksen. Miten paljon onkaan elämämme muuttunut sotien jälkeisenä noin 60 vuoden aikana. Asuminen ja kulutustottumukset ovat kuin toiselta planeetalta. Kaupungistuminen ja asumisen, jopa työn ja ravinnon muutokset ovat valtavia. Tietoyhteiskunnan tulo on sitten aivan oma lukunsa.

Nykyään elämä perustuu uusien elämysten etsimiseen. Tuotteiden pitää olla muodinmukaisia ja itselleni räätälöityjä. Tiedämme tarkalleen millaisen tietokoneen haluamme, ja se kootaan jopa haluamistani komponenteista. Tulevaisuudessa varmaan myös kännykät erilaistuvat, eikä niissä tarvitse olla mitään tarpeetonta, mutta kyllä kaikki tarpeellinen.

Liiketoiminta muuttuu, sillä entistä enemmän meitä palvellaan yksilöinä, jotka kokoavat brändituotteista oman valikoimansa. Apple taitaa olla eräs suunnannäyttäjä, joka sitouttaa kuluttajaa oman sateenvarjonsa alle.

Haluamme elää onnellisina ja kerätä meitä kiinnostavia elämyksiä, on sitten kysymyksessä matkailu tai arkipäiväinen ruokailu. Vaikka menneinä vuosikymmeninä on tapahtunut suuria positiivisia muutoksia, tulee kehitys jatkamaan kulkuaan, joskin energia ja ilmastoasiat saattavat hetkellisesti vähän himmentää tulevaisuuden valoa.

Tulkoon talvi

Tänään on Simon päivä. Kustaa Vilkunan, Vuotuinen ajantieto kertoo, että tämä päivä on edelleen huomattava merkkipäivä, ”Simo-Juutas siltaa tekee, millä Martin maalle tulla, Pyhäinmiesten pyörähellä”. Nyt on sitten koittanut talviaika jolloin maan ja vesien on aika jäätyä ja talven tulla.

Vanhan tiedon mukaan tämä aika on myös syysteurastusten aikaa, onhan ilmojen viileys edesauttanut ruhon jäähtymistä ja lihojen parempaa säilymistä, aikana jolloin kylmälaitteita ei vielä tunnettu.

Johtuneeko ilman lämpimyys ilmastonmuutoksesta tai jostakin muusta, niin tänään ei ainakaan vesi vielä jäädy, sillä ainakin alkuviikolla on odotettavissa säätietojen mukaan lähes + 10 °C lämpötiloja.

Kuuntelulla

Hän ei ole minua arvokkaampi ihminen, vaikka osaa puhua monia kieliä, sillä Minä kuuntelen huolellisesti Suomen kieltä.

Linkki!

Valokuvatorstai

Joskus ainakin joillakin välähtää, tarkoitan tällä Valokuvatorstain ideaa, joka on mielestäni kerrassaan mainio.

Viikoittainen haaste saa blogilastuja veistelevän ihmisen ajattelemaan ja kuvaamaan annetun teeman mukaisen kuvan. Tällä viikolla katseet kiinnittyvät portaisiin. Eihän rappusia normaalisti kukaan katsele, ellei niissä ole jotakin erityistä. Takaraivoon on nyt painunut teema, joten portaita näkyy kaikkialla. Kaikki ne ovat jollaakin tavoin erilaisia, jopa valokuvauksellisia. Samaa niissä on vain, että niissä kuljetaan ylöspäin tai alaspäin harvemmin sivuittain.

Viime viikolla tuli katseltua ympäristön saasteita, joita näkyi tavallista enemmän. Eräs saaste, jonka kuvaa en ainakaan huomannut, on markettien edessä asvaltilla olevat purukumipaakut. Niitä on nykyään maassa enemmän kuin tupakantumppeja, jotka ovat jostain syystä vähentyneet. Tuntuu kummalta, että se purkka pitää sylkeä maahan, eikä sitä voida panna vaikka siihen roska- tai tuhkakuppiin, joka on lähes kaikkien markettien ovella.

No niin, ja sitten taas odottelen uutta Valokuvatorstain haastetta.

Eteenpäin

Portaat vievät ylös- tai alaspäin, aina kuitenkin eteenpäin!

Edullista kirjaviisautta

Jyväskylän kaupunginkirjastolla oli tänään vanhojen poistokirjojen myyntitapahtuma. Se olikin melkoista kansanvaellusta, sillä ensinnäkään ei kirjaston lähistöllä ollut vapaita parikkipaikkoja, vaikka olin jo ennen tapahtuman alkua liikkeellä. Aulassa oli ovien avautumista odottamassa tiedonjanoisia ihmisiä mustanaan. Ovien auetessa Minnansaliin tapahtui varsinainen ryntäys kirjojen kimppuun. Oli se aikamoinen tungos pöytien vierellä. Ihmiset hamstrasivat 1,50 euron hintaisia kirjoja sylin täydeltä. Vaikka olen kookas mies, en meinannut päästä edes kirjojen lähelle. Minulla ei ollut mitään tiettyä ajatusta mitä sieltä etsisin, joten en suuremmin halunnut ryntäillä. Pari kirjaa sentään ostin. Tietokirjoja nekin, vanhoja mutta hyväkuntoisia ovat. Eihän kirjaviisaus vanhene. Samat asiat ovat tämän päivän kirjoissa, mitä on noissa -80 luvun alun kirjoissa, mutta tänään sai vanhempaa tietoa halvalla.

Talvea odotellessa

Talvirenkaat on parempi ottaa käyttöön viikkokin liian aikaisin, kuin minuuttiakaan liian myöhään.

On se vaan ihme ja kumma, kun on lokakuu lopuillaan, eikä ole vielä lunta. Järvet ovat jäättömiä uimareiden uida ja kalastajien soutaa uistinta. Ei tarvitse vielä edes talvirenkaita, mutta on se ihme ja kumma jos ei jonakin aamuna ole maa valkeana ja tienpinnat jäässä. Sitten se talvi pahus taas pääsee tulemaan yllättäen, kuten se on tehnyt tapansa mukaan jokaisena vuonna.

Niin vaan on, ettei talvirenkaita malteta panna auton alle, ennekuin liukkaus on todella vaarallista. Se vain jotenkin unohtuu tekemättä, ja monet harmittelevat, että kun olisi edes eilen tullut ne nastapyörät laitetuksi.

No korjaamoille riittää paremmin peltitöitä, kun kansa vähän vitkastelee. Peltiä saa helpolla vasaroitua, mutta jos nenä murtuu tai jalka katkeaa, se on jo paljon vakavampi asia.

Eiköhän vain panna ne talvipyörät ajoissa, ettei tarvitse katua ja kiroilla.

Peilikuvia

Voin aloittaa tänään mitä tahansa, mutta kukaan ei voi palata menneeseen. En halua olla niin kiireinen, etten ehdi huomioida ympärilläni olevaa, vaan käytän aikaani auttaakseni muitakin onnistumaan.

Miksi olisin kiireinen, kun voin aloittaa keskenjääneet asiat uudelleen. Saatan vielä kirjoittaa moneen tarinaan onnellisen lopun.

Naava

Saasteiden vaikutusta seurataan saasteille herkkien kasvilajien avulla. Hyvä ilmansaatemittari on puun oksilla elävä naavajäkälä, jolla ei ole juuria, vaan se ottaa kaikki ravinteensa suoraan ilmasta ja puun pinnalta. Ilman saasteet menevät suoraan naavan aineenvaihduntaan. Metsien terveydentilasta kertoo paljon, että naavat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet.

Elämän politiikkaa

Suuret ikäluokat ovat vanhenemassa, joten yhteiskunnan rahojen järkevä suuntaus eri sektoreille lienee tulevaisuutta. Terveydenhuollon työntekijöissä on paljon pian eläköityvää ikäluokkaa, mikä lisää entisestään alan työvoimapulaa. Palkkauksen avulla on saatava alalle uusia hoitajia, muuten ikääntyvien ikäluokka ajautuu hunningolle.

Terveydenhuollon ammattilaiset olisivat varmaan vaatineet korjausta ansiotasoonsa muutenkin, mutta Kokoomuksen eduskuntavaalikampanja antoi siihen todellisen pontimen. Hoitajille luvattiin merkittävä ansiotason korotus, joten on luonnollista, että sen tulee myös realisoitua. Politiikka on mukana kaikessa inhimillisessä elämässä, sillä eihän yhteiskunnassa mikään toimi ilman poliittisia päätöksiä.

Rahat jaetaan poliitikkojen toimesta

Tässä tulehtuneessa tilanteessa poliitikkojen pitää tunnustaa, mitä ovat tulleet luvanneeksi, ja lunastaa antamansa lupaus. Terveydenhuolto jos mikään on politiikan varassa, sillä varat siihen tulevat verovaroista.

Auttaisiko tilannetta

Voisiko kehittää helpon tavan toteuttaa terveyden omavalvontaa, jonkun ammattilaisen ohjauksessa. Ohjauksen ei tarvitsisi välttämättä olla kädestä pitäen tapahtuvaa yksilöllistä tukea. Isommat ryhmät voitaisiin koota ikäryhmittäin esimerkiksi kansalaisopiston toimesta. Tällainen motivoiva omavalvontapalaveri voisi olla vaikka kolme – neljä kertaa vuodessa. Uskoisin, että ainakin kolesteroli, verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan ja painonhallinnan ym. tiimoilta tällainen toiminta voisi saada jotakin aikaan. Ehkä lääke- ja muut terveydenhuollon kustannukset alenisivat hyvinvoinnin lisääntyessä. Eivätkö silloin kaikki voittaisi?

Polkupyörän peräkärry

Luonnon- ja rahan säästäminen on muodikasta ja ihmiset haluavat poisoppia monista turhuuksista säästääkseen luontoa.

Auton käyttö pikkumatkoihin on turhaa, koska lyhyenmatkan liikenteen voi hyvin hoitaa polkupyörällä. Pyörällä voi kuljettaa itsensä lisäksi tavaraa. Pikkuesineet kulkevat kätevästi laukuissa, mutta esimerkiksi kaupassa käyntiin ne ovat monessa tapauksessa riittämättömät.

Polkupyörän peräkärry on hyvä ratkaisu suurempaan kuljetukseen, sillä siihen voi lastata jopa 35 kilon kuorman. Lasten kuljettamiseen minä en kärryä tarvitse mutta muuhun käyttöön se olisi oiva laite.

Talven tullessa en sitä kyllä vielä osta, mutta nyt on hyvää aikaa miettiä ensi kevääseen saakka, jospa silloin. Mitenkä pitkään pitänee ajella että, tuommoinen kärry säästää hintansa?

Oheinen kuva on kopioitu Bilteman sivulta.

Hyvä ja halpa samassa paketissa

Pienistä asioista saattaa olla arvaamatonta hyötyä eikä kaiken tarvitse olla edes kallista. Tällainen ajatus pälkähti päähäni, kun katselin kirpputorin hyllyjä, joissa ei ollut minulle mitään mielenkiintoista. Ajattelin, jo etten varmaan osta yhtään mitään, sillä yksikään tuote ei minua kiinnostanut.

Sitten se hyppäsi tajuntaani: — Tuossahan on aivan uusi sykemittari, käyttämätön, puhdas ja varmaan toimiva. Tosin se on sellainen halpismalli, jota myydään Lidlissä. Hinta on kuitenkin vain ½ sen normaali hinnasta. Käyttöohjekin on mukana. Ei siinä ollut sen enempää miettimistä kuin kassalle. Tämä edullinen Run Tec on siinäkin suhteessa kätevä, kun sen pariston voi vaihtaa itse. Minulla on noin 10 vuotta ollut sykemittari, jonka paristonvaihto valtuutetussa liikkeessä maksaa enemmän kuin tämän mittarin kokonaishinta on.

Sykemittari on innostava lenkkikumppani, joka tallentaa sykkeen ja harjoitusajan, sekä jotakin muutakin. Lenkkeily tällaisen laitteen kanssa tuntuu paljon mukavammalta, kun tietää minne ja milloin niitä kaloreita ja rasvaa palaa.

Syksyisen metsän marjat ja sienet ja muut tuotteet on tältä syksyltä kerätty, joten nyt jatkuu lenkkeily vain metsämaisemia katsellen ja kantoja sekä sammaloituneita kiviä kuvaten.

Mänty

Mänty on talvellakin vihreä, se ei pudota syksyllä lehtiä, kuten koivut ja muut lehtipuut. Muurahaiset raahaavat männyn neulaset keoksi kuusen juurelle.

Tästä räkämännystä ei tule seinähirttä, tuskin paneeliakaan, eikä siitä voi mitään kunnollista rakentaa.

Se seisoo hallitsevasti maiseman keskellä, pellonlaidalla ojan reunassa susipuuna. Jonakin keväänä cityharakka saanee siitä oivan pesäpuun, mutta vielä se on siihen liian matala. Aikanaan se kaadetaan, jolloin se kelpaa energiapuuksi korkeintaan.

Metsälähde

Kävelin metsäpolkua, jolloin näin puiden lomassa pienen lähteen. Lähteen ympärillä kasvaa suuret kuuset, joiden juuret tunkeutuvat kosteaan maaperään. Niille riittää runsaasti vettä, sillä lähde pulppuaa elämää kuivaankin aikaan. Taustalla pilkottaa hakkuuaukko, eikä kestä kauaakaan, kun lähdettä nyt ympäröivät puut tulevat kaatovuoroon. Miten silloin käy lähteen, kun metsäkone myllertää maastossa.

Aamun ajatuksia

Arkipäivän aamu saa pienen miehen ajatuksiinsa.

Sovitellen

Ymmärrämmekö me ihmiset omaa parastamme, kun riitelemme etuja ajaessamme. Monesti positiivisempi asenne voisi johtaa yhteisymmärryksessä parempaan lopputulokseen. Esimerkkejä on lukemattomia, missä lyödään päätä seinään, jopa kannetaan kuvaannollisesti "omia puita liiteristä metsään".

Eräs sellainen on lakkoilu, jossa asetetaan järjellisesti ajatellen, järjettömiä vaatimuksia. Varmaan hoitajat ansaitsevat liian vähän, joten heidän tilannettaan ollaan korjaamassa, mutta nyt on intouduttu liiaksi. Järkevällä yhteistyöllä saattaisi päästä ryhmän- ja yhteiskunnan kannalta parempaan lopputulokseen.

Eräs toinen asia on valitukset erilaisissa rakennushankkeissa. Useissa tapauksissa yksittäinen valittaja tai ryhmä munaa itsensä ja aiheuttaa toiminnallaan kohtuutonta kulujen kasvua. Yleensä hankkeet ovat niin pitkälle ja perusteellisesti valmisteltuja, etteivät valitukset mene lävitse.

Parempi tapa voisi olla yhteistoiminta, missä ollaan valmiita erilaisiin kompromisseihin, joissa omat hyvät ajatukset tulisivat huomioiduksi.

Lupaus on pahempi kuin velka

Vaalilupaus on sellainen sana, jolle ei taida olla muuta synonyymiä, kuin valhe. Se on sana, joka voi liipata läheltä. Sitten meissä äänestäjissä on näitä tyhmiä, jotka ottavat valheen totena ja toimivat, kuin lupaus olisi kuin heille maksettava velka.

Näin syntyy soppa, josta tasa-arvo on kaukana, kun syyttömät saavat kärsiä. Vastakkainasettelu näyttää olevan sellainen vakio, joka nytkin vain lisääntyy. Monet lakot ovat olleet tavoitteineen nurinkurisia, sillä vaikea on suutuspäissään oikeutta saada. Nyt taitaa käydä samoin, että vain kansalaisten mielipaha lisääntyy, kun syyttömiä osoitetaan sormella.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, joten kipeät unohtuvat, ja verojen korotuksiin sopeudutaan. Uusiin vaalihin mennessä uudet lupaukset saavat taas aikaan äänivyöryjä.

Hanskat hukassa

Ikuisopiskelu kanasalaisopistossa on hieno asia, mutta minua harmittaa, kun asiaosaamisessa pätevä opettajamme ei osaa opettaa nykytekniikkaa käyttäen.

Hän käyttää kyllä läppäriä ja videotykkiä, mutta Wordilla kirjoitettu teksti on aika ankeaa seurattavaa, vaikka se kyllä näkyy. Kaikki on yhtenä harmaana pötkynä ja teksti hyppelee, kun hän sitä vierittää.

Tällainen opettaja on todella ärsyttävä osaamattomuudessaan ja vielä enemmän häntä varmaankin harmittaa, kun oppilaat naurahtelevat hänen tuskaisuudelleen. Miten paljon mukavampaa olisi seurata luentoa jos esitys olisi rakennettu edes hieman paremmin.

Mielenkiintoinen asia kärsii, huonosta esitystekniikasta.

Ruusuja lokakuussa

Ruusu on kauniissa kukassa vielä lokakuussa, mutta ehtiiköhän näistä viimeisistä kukista enää kehittyä ruusun marjoja.

Säätietojen mukaan ensi viikolla on tulossa kolea säärintama ja hallaa. Kohta koittaa myös ensilumen aika.

Keltaista

Etsin syksyisestä metsästä suppilovahveroita, mutta huonolla menestyksellä, sillä en löytänyt sieniä tuskin riittävästi yhteenkään pannulliseen. Tärkeintä oli samoilla ruskan värittämässä metsässä. Pian kaikki puiden lehdet ovat maassa, kunhan tulee kunnon tuuli tai syysmyrsky niin, se on siinä ja ruskan kultaamat lehdet ovat maassa.

Kuvassa oleva sieni on tuskin syötäväksi kelpaava, mutta pienestä koosta huolimatta, se on hyvinkin huomiota herättävä. Varmaan sillä on nimikin, mutta sitä minä en tiedä, ainakaan toistaiseksi?

Tulevaisuus

Valokuvatorstain 62. haaste siirtyi valoisampiin tunnelmiin, sillä viikon haastesana on tulevaisuus.

Tulevaisuus on tuntematon, sillä voimme vain arvella millainen on huominen, seuraavat vuodenajat tai tulevat vuodet. Luomme itsellemme tulevaisuudenkuvia, teknisestä- ja kestävästä kehityksestä, vaikka ilmastonmuutos ja muut globaalit tekijät luovat epävarmuutta elämään.

Aika kuluu, emmekä voi sille mitään, vaikka voin pysäyttää oman rannekelloni, aika jatkaa kulkuaan, joten haluan ystävystyä ajan kanssa. Elämä jatkuu ja vanhentaa jokaista. Päiviin kuluu ongelmat, joiden ratkaisuista voimme tulevaisuusessa iloita. Kaipa se kuuluu kehitykseen myös tulevaisuudessa, joten istutan tänään omenapuun, joka kantaa aikanaan hedelmiä.

Tulevaisuus on suunniteltavissa, tavoitteet haaveet ja unelmat kuuluvat jokaiseen päivään. Sellaista on tulevaisuus, jonka toteutumista seuraamme.

It-viikko kertoi

”Tv:stä ei taaskaan tule mitään katsottavaa”

3.10. 17:12 Suomalainen tapitti televisiota kahden tunnin ja 47 minuutin edestä päivittäin vuonna 2004. Samana vuonna Yleisradion kanavat, MTV3 ja Nelonen pitivät hallussaan 92 prosenttia katseluosuutta, kertoo Tilastokeskus.

Aika tiukassa kilpailussa tuo telkkarin katsomisaika on, koska kanavia on paljon ja katsotuimmat ohjelmat tulevat parhaaseen katseluaikaan. Sitten niitä tallennetaan kovalevylle, mutta monet tallenteet jäävät sinne pölyttymään kunnes aikanaan deletoidaan katsomattomat.

Noin neljäntunnin päivittäinen TV:n katsominen on jo pitkä aika, jota on vaikea lisätä, jos pyrkii edes päivän lehdet selaamaan ja monet käyttävät laajakaistaan myös useita tunteja. Nopeasta nettiyhteydestäkin maksetaan satoja euroja/vuosi, joten ei nettiyhteyttä käyttämättömänä varmaankaan pidetä.

Minulla kuluu ilta aikaa eniten tietokoneen ääressä, toiseksi tulevat lehdet ja kirjat television jäädessä vasta kolmannelle sijalle.

Käyttöohje on korvaamaton oppikirja

Istuin eilen illalla eräässä ukkojen palaverissa, jossa puhuttiin näistä nykyajan elektronisista vehkeistä. Videokameroista, digibokseihin ja puhelimiin ym. Näitä vempaimia riittää ja maailmalla kehitellään uusia.

Monilla meistä on ongelmia laitteidemme kanssa, sillä laitteissa on lukematon määrä erilaisia ominaisuuksia. Tuleeko kaikkea käytettyä? Ei taatusti, jos ei kerta kaikkiaan osaa niitä käyttää, tai ei tarvitse kaikkia hienouksia. Monet meistä eivät edes tiedä mitä kaikkea laitteillamme voisi tehdä. Joillakin on yli 500 euroa maksanut multimediapuhelin, jota käytetään vain peruskännykkänä, jonka tehtävät hoituvat alle satasen puhelimella.

Tuntuu, kuin kaiken pitäisi olla viimeistä mallia, mutta ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä lukea sitä perustusteosta, joka tulee jokaisen suomesta ostetun laitteen mukana. Se on käyttöohje!
Ohjekirja on halvin oppikirja, sillä sen saa tuotteen mukana. Ilman käyttöohjetta pärjää totta kai, sillä onhan kameroissakin automatiikka, joka hoitaa perusasiat, mutta ne tehtävät hoituvat helposti halpis pokkarilla, eikä siihen tarvita järjestelmäkameraa. Erityisesti hieman vanhempien kannattaa ottaa vakavasti tuotteiden käytön opettelu.

Ehkä meille on tullut eräänlainen vekotinhulluus, jolloin oletamme näiden laitteiden ajattelevankin meidän puolestamme. Onneksi niin ei kuitenkaan ole, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

MIEHILLEKIN OMA OSUUTENSA

Miespuolinen tuttuni ihmetteli miksei pölynimuri enää toimi kunnolla. Hän mietti uuden laitteen ostoa, mutta päätti ensin kutsua näppärän ystävän apuun. Hän löysi kuin löysikin vian. Pölypussia ei oltu koskaan vaihdettu. –EH/positiivarit

Vehnävainio

Katselin eilen puimattomia viljalakeuksia Etelä-Suomessa. Pistää ihmettelemään miksi puinnit ovat näin pahoin myöhässä ja vehnä itää tähkässä. Eikö todellakaan syyskuussa ollut otollisia puintikelejä, kun lokakuulle viimeiset ovat jääneet. Taitaa mennä rehuksi arvokas leipävilja.

EU verottaa

Onkohan meille mitään muuta, kuin haittaa tuosta Euroopan Unionista, sillä nyt on vaarassa mennä viimeinenkin suomalainen sokeritehdas kiinni.

Ei yksin sokeri vaan myös muita elintarvikkeita joudutaan tulevaisuudessa tuomaan nykyistä enemmän muista EU maista. Onko se suomalaiselle kuluttajalle, elintarviketyöläiselle tai ruokaa tuottavalle talonpojalle mitenkään edullista, tai edes järkevää?

Minusta on samantekevää olemmeko jäsenenä EU:ssa vai emme, pikemminkin olen sitä mieltä, että koko yhteisöön ei olisi pitänyt silloin vuonna 1995 ollenkaan liittyä, mutta kun se oli pressa ”Manulle” niin tärkeä asia.

Kursiivista melankoliaa

Syksy saa mieleeni menetetyn kesän.

Tämän aamun sateinen sää tuo vain muistoja kuluneesta suvesta.

Edessä on jatkuvaa tekemistä, syksyisten päivien lyhetessä, kun puiden lehdet kellastuvat ja kukat nääntyvät.

Lokakuu on ankeaa nurkkien siivoamista, kunhan vain jaksaisin innostua.

Kaikki on vielä rempallaan, mutta pian jo odotan uutta kesää.

Kivet ovat kauniita

Kuin kivet koskessa

Kivet koskessa

Valokuvatorstain aihe ”Kivet” antoi sysäyksen tähän koskikuvaan, jossa puron kuohuva vesi kiertää kiviä saaden veden solisemaan, pauhaamaan ja vaahtoamaan. Metsän rauha ja luonnon äänet saavat kulkijan painumaan syviin ajatuksiin, lähes meditaation tasolle.