Selkäviikot

Joulu on juhlittu ja herkut syöty, joten nyt alkavat selkäviikot, sydäntalvi, jolloin lunta on paljon ja pakkaset julmimmillaan. Tähän aikaan vuotta suurinta iloa antaa työnilo. On aika aloittaa polttorankojen kaato metsästä ja iltapuhteella veistää uusia tarvekaluja. Pimeään vuodenaikaan on myös tapana käydä vuoroin vieraissa, naapureissa ja hieman kauempanakin. Silloin talo elää, kun siellä vieraat käyvät.

Näin elämä ennen eteni omaa latuaan, mutta sellaista ei enää tänä päivänä ole. Jäljellä ovat haikeat muistot vanhoista hyvistä ajoista. Niitäkin voi mielessään vielä vaalia. Monet entisaikojen kädentaidot ovat kadonneet, tarpeettomaksi jääneet. Niiden tilalla on useissa tapauksissa toimettomuus, joka syntyy sohvalla makaillessa, samalla television sarjaohjelmia seuraten. Ei niissä tarvitse paljoa ajatuksia rasittaa. Säätilatkin ovat muuttuneet, toivottavasti eivät kuitenkaan pysyvästi, sillä uskoisin suurimman osan suomalaista kuitenkin kaipaavan ihan perinteistä lumi- ja pakkastalvea.

Tietokone on tullut sentään hyväksi kilpailijaksi televisiolle. Tietokone onkin parempi, kuin telkkari, koska se jättää käyttäjälleen aktiivisemman osan, jopa pelatessa. Blogit ym. uudet käyttötavat ovat myös oma lukunsa. Tietokoneen ominaisuus on myös, että aina toisinaan ohjelma tekee ikävän tempun, jonka korjaamiseen joutuu miettimään. Tosin eihän se ole, mikään vika joka kotona korjataan.