Kevään lähestyessä huomaamatta saattaa uneliaisuus voittaa. Se on huolestuttavaa, jos silmät painuvat kiinni väärässä paikassa. Vahingot voivat olla korvaamattomia. - Ihminen on mitä syö, on jo muodostunut melkein sananlaskuksi. Etenkin keväällä omaan syömiseen, virkeyteen ja jopa ylipainoisen painonhallintaan joutuu ottamaan kantaa.
Me olemme hirveän riippuvaisia ympärillä olevasta puhtaasta luonnosta ja sen kasveista. Alkuihminen joutui tulemaan toimeen luonnon tarjoamilla hedelmillä, pehmeillä kasvien juurilla, versoilla ja siemenillä. Meni kauan aikaa ennen kuin ihmiskunta keksi metsästyksen ja kalastamisen taidon, mutta ilman riistaa ja kalaa silloiset ihmiset selvisivät.
Vihreissä kasveissa on siis elämän perusta, koska niistä löytyvät kaikki välttämättömät ravintoaineet, vitamiinit, hivenaineet ja kivennäiset. Nykytekniikalla ja kaupallisuudella on oivat keinot manipuloida ravintoaineiden kannalta haitallisestikin ruokaa, keittämällä paistamalla tai muuten käsitellen. Viljan kuoriminen vie jyvän pinnalta kuidut ja vitamiinit lähes kokonaan ”huitsin nevadaan”, muusta prosessoinnista puhumattakaan. Sitten pitää tyhmyyttään etsiä lisäravinnetta kaupallisesta purkkivalmisteesta.
Siementen idätys on eräs hyvä, mutta vähän käytetty tapa saada kevättalveksi virkistävää ravintoa ja mukavaa puuhaa. Itäessään siementen ravintoarvo paranee, ja kovatkin jyväset pehmenevät. Luonto hoitaa prosessin kun vain luomme itämiselle edellytykset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!