Ei sille mitään voi mitä sattuu, ja on hyvä kun ei pahemmin sattunut. Mieleen jää kuitenkin pysyvä merkintä, joka ei äkkiä unohdu. Viikon takaisesta tapahtumasta riittää muistelua pitkään, mutta en sentään tätä blogiani valjasta yhdelle ajatukselle, vaikka vielä tästä tännekin kirjoitan. Se on sitten lukijan oma asia lukeeko ja mitä ajatuksia luettu herättää.
Elämä opettaa aina uutta, sillä on suuri henkilökohtainen muutos, kun ihminen joka on aina tarvitessaan turvautunut omaan ajoneuvoon, huomaa että on mentävä bussilla. Nyt se auto on romuna, enkä ole päättänyt milloin koslan hankin. Tulisinko toimeen autotta, sitä mietin nyt liiankin usein? Onko minussa vihreyttä hiukan, joka olisi julkisen liikenteen puolella. Kesällä voisimme ajella vaikka junalla, ja vuokrata auton, jos siltä tuntuu. Jostakin Aale Tynnin runosta muistan säkeen: ”On pakko kasvaa kyljin arpisin”, ja kehittyä kivien välissä, kuten katajat kuivalla kankaalla.
Kyllä siellä Suomessa varmaan tulee muutenkin mieleen, että tuleeko toimeen ilman autoa, kuin ajamalla se romuksi. Vai sanoisinko, ajattamalla. Sillä toinenhan sinun autosi romutti.
VastaaPoistaTäälä meillä ei kuitenkaan onnistuis ilman autoa, tuntuu ainakin siltä. Kylläähän se on ainakin autoton olotila terveellisempi kaikin puolin, ottaa vain aikaa enemmän odotella bussia. Onnea auton ostoon.
Tällä hetkellä en edes tarkkaan tiedä, missä se romukaan on, eikä vakuutusyhtiö ole kertonut paljonko ovat minulle maksamassa. Odotan luottavaisena oikeudenmukaista ratkaisua. Vakuutus ei koskaan korvaa kaikkia mnenetyksiä, mutta helpottaa huomattavasti vahingon kärsimistä.
VastaaPoistaUpea lumikieli! ;D Itse olen kaupungissa ja lyhyiden matkojen päässä jättänyt auton käytöstä jo vuosia sitten. Hankalampi täällä olisi parkkipaikkoja haeskella ja maksaa kaikesta kuin kulku julkisilla. Junalla käyn kotiseudulla - nykyään jopa pari kertaa kuussa, eikä se ylivoimaista ole ollenkaan. Matkatavaroiden kuljettaminen on tietysti hankalampaa varsinkin pitkillä lomilla, mutta toisaalta saa vain istua ja nauttia kyydistä, kun muut hoitaa määränpäähän. :)
VastaaPoistaTosi hauska tuo kieli tuossa pysäkinmerkin päällä. MIten sen sieltä huomasitkin! Ja ilman autoa tulee toimeen, nimimerkillä ei yhtään autoa omistanut 52v eikä edes korttia olemassa. Se on asenne kysymys - ja aika ja paikka myös. Ymmärrän hyvin, että maaseudulla ei autotta pärjää, mutta esimerkiksi kaupungissa hyvinkin.
VastaaPoista