Pihlaja (Sorbus aucuparia) on monella tapaa merkittävä puu suomalaisessa luonnossa, pihoilla ja kulttuurissa. Se on paitsi kaunis koristepuu, myös tärkeä osa monia perinteitä ja tarinoita.
Punainen symboli
Pihlajan syksyn punaiset marjat ovat ehkä tunnetuin piirre. Ne eivät ainoastaan ole kauniita katsella, vaan myös tärkeä ravinnonlähde linnuille ja ihmisille. Marjoista valmistettu hyytelö on meille monille tuttu lapsuudesta saakka.
Kansanperinteessä kunnioitettu puu
Pihlaja on pitkään ollut tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Sitä on pidetty pyhänä puuna ja uskottu sen tuovan suojaa pahoilta voimilta. Pihlajan uskottiin suojelevan taloa esimerkiksi salamaniskuilta, sitä on käytetty myös uhripuuna.
Kaunis kaikkina vuodenaikoina
Pihlaja on kaunis puu ympäri vuoden. Keväällä se kukkii valkoisin, tuoksuvin kukin houkutellen pölyttäjiä. Kesällä puu on vihreä ja lehdet ovat kauniin muotoiset. Syksyllä puu loistaa punaisin marjoin ja lehtien värit muuttuvat kauniin keltaisiksi ja punertaviksi. Talvella se on huurteisin marjoineen tilhien suosikki.
Vuoden puu 1994
Pihlajan merkitys tunnustetaan myös virallisesti. Vuonna 1994 pihlaja valittiin vuoden puuksi Suomessa. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeä osa pihlaja on suomalaista luontoa ja kulttuuria. Voidaan todeta, että pihlaja on paljon muutakin kuin vain kaunis puu. Se on symboli, joka yhdistää meidät luontoon, perinteisiin ja historiaan.
Pihlajanmarjat ovat erittäin C-vitamiini rikkaita. Tämä tekee niistä arvokkaan lisän ruokavalioon, erityisesti talvella. Marjat sisältävät myös muita tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A-vitamiinia, karoteenia, kaliumia ja kalsiumia. Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehua, hilloa, hyytelöä, siideriä, likööriä tai kotiviiniä. Marjat sopivat myös pöydän koristeeksi ja erilaisiin leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Tuoreet marjat ovat maultaan hieman kitkeriä, mutta pakastaminen tai keittäminen vähentää kitkeryyttä. Nuoria pihlajan lehtiä voi käyttää salaateissa tai yrttimausteena.
Pihlajasta kertovat iskelmät?
Koska pihlaja on syvään juurtunut suomalaiseen kulttuuriin ja se näkyy myös musiikissa. Vaikka pihlajasta kertovia hittikappaleita ei välttämättä löydykään, se on usein mainittu kuvailuissa, jotka liittyvät suomalaiseen luontoon, kauneuteen ja nostalgisiin muistoihin.
Nämä löytyvät mm. Spotifystä:
⦁ Suutarin tyttären pihalla (Reino Helismaa)
⦁ Syyspihlajan alla (Eino Grön)
⦁ Uralin pihlaja (Tapio Rautavaara)
Pihlaja on suomalaisille tuttu puu, joka kasvaa lähes koko maassa. Se onkin luonnollinen valinta, kun halutaan kuvailla suomalaista maisemaa ja tunnelmia. Pihlajaan liittyy paljon erilaisia kansantarinoita ja uskomuksia, jotka ovat innoittaneet monia taiteilijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!