Valokuvaus on harrastuksena aivan mukiinmenevää, mutta tämä digiaika on tehnyt siitä monessakin asiassa entisestä poikkeavaa.Filmiaikaan ei tullut mieleenkään tilata vain filmin kehitystä negatiiveiksi ja jättää vedokset ottamatta. Nyt vain pieni osa tulostetaan valokuviksi.
Minullakin on suuri kokoelma kuvia tietokoneen muistissa, jonne ne ajan mittaan unohtuvat, niin vain käy. Muita mahdollisuuksia on paljon. Helpoin lienee oma mustesuihku tms. tulostus, tai oikeiden valokuvavedosten tilaus. Kuvista voi teettää kuvakirjan. Kuvien polttaminen levylle ja niiden katsominen telkkarista on se jota käytän ehkä eniten.
Paljon on alkanut kiinnostaa hyvälaatuisen 10” digitaalisen kuvakehyksen ostaminen, mutta vielä ennen sitä teetän joitakin kuvakirjasia ottamistani valokuvista.
Tuollaisen kuvakehyksen ostamista minäkin olen harkinnut!
VastaaPoistaNykyisin kuvat tosiaan hautautuvat koneen uumeniin, eikä tiettyä kuvaa löydä hakemallakaan ;(
Minulle kuvia on kertynyt jo pitkälti yli 10000, joten hakemista piisaa. Olin laittanut kaikki kuvani albumiohjelmaan, josta tunnisteella nappia painamalla löysin kaikki tietyntyyppiset kuvat, sitten koneeni emolevy sanoi "poks" ja kaikki ohjelmat piti asentaa uudelleen. Niin tuokin albumiohjelma, joten kaikki tunnisteet kuvista olivat tipo tiessään. Onneksi kuvat kuitenkin säilyivät, mutta tuollaisen kuvamäärän uudelleen käsittely on miltei mahdotonta ;(