Onko se elämänhallintaa, että odotan sopivampaa aikaa ja s iirrän hankintoja, menemisiä ja ym. päätöksiäni hamaan tulevaisuuteen. ——Teen sen sitten, kun lapset ovat aikuisia, tai kun olen eläkkeellä. Kait se on helppoa siirtää asioita tuonnemmaksi. —Sitten kun… Minusta alkaa tuntua, että jos tuo aika on jo koittanut, edelleen tekee mieli siirtää asioita, ollaan pahasti metsässä.
Nyt yritän oppia jokaisena päivänä jotakin uutta elämästä ja itsestäni, eniten haluan oppia pois, sellaisista tottumuksista ja tavoista, jotka edesauttavat, ”sitten kun” ajatteluani.
Ehkä tätä ajattelun muutosta voi kutsua vaikka takinkäännöksi, jolla on ainakin politiikassa negatiivinen kaiku. Omassa elämässä tapahtuva takinkääntö pitäisi lukea hyväksi ominaisuudeksi, niin ainakin minä sen näen.
Vaimoni on huomannut, miten hänen pitkästi yli 30 vuotta antamansa koulutus alkaa tuottaa tulosta.
Nyt yritän oppia jokaisena päivänä jotakin uutta elämästä ja itsestäni, eniten haluan oppia pois, sellaisista tottumuksista ja tavoista, jotka edesauttavat, ”sitten kun” ajatteluani.
Ehkä tätä ajattelun muutosta voi kutsua vaikka takinkäännöksi, jolla on ainakin politiikassa negatiivinen kaiku. Omassa elämässä tapahtuva takinkääntö pitäisi lukea hyväksi ominaisuudeksi, niin ainakin minä sen näen.
Vaimoni on huomannut, miten hänen pitkästi yli 30 vuotta antamansa koulutus alkaa tuottaa tulosta.
Sitkuttelu ei johda yhtään mihinkään. Kirjoitin tuosta aikoinaan pitkän jutun, mutta poistin sen sitten.
VastaaPoistaMistä voimme tietää tuleeko se aika jolloin olemme suunnitelleen matkustavamme, muuttavamme, lahduttavamme tms. Me keksimme syitä miksi emme voi tehdä asioita nyt. Kun mietimme niitä syitä niin eivätkö ne olekin yleensä tekosyitä. Me vain pelkäämme tehdä asioita nyt.
Ei pelätä vaan eletään nyt kun vielä voimme!
"Sitten kun lapset ovat isoja" alkaa olla loppuun käytetty. Mutta "sitten kun talo on maksettu" on vielä ihan käyttökelpoinen tekosyy olla matkustelematta suuremmassa mittakaavassa..
VastaaPoista