Piikkilangalla on pitkä ja sotainen historia. Si-tä on käytetty myös moniin muihin tarkoituksiin estämään mm. ihmisen tai eläinten liikkumista. Monesti olen itsekin siihen repinyt housun persaukset, kun 1960 luvulla peltojen reunoja hiihtelin. Kerran olen suistunut moottoripyörällä tieltä pikkilangan lävitse pellolle. Siinä rytäkässä suurimmat naarmut sai moottoripyörä. Vielä nykyäänkin tapaa vanjoja ruostuneita piikkilankoja hakametsissä ja tämä kuva on juuri sellaisesta paikasta, jossa lanka on kasvanut kiinni suuren petäjänrungon sisään.
Sotilaskäytössä piikkilanka taidetaan korvata nykyisin ns. Natolangalla, joka saattaa olla vanhaa piikkilankaa terävämpi. Nykyisin piikkilankaa ei saa enää käyttää karjatarhojen aitaukseen.
(EEM)
(EEM)
Yksinkertainen, mutta tyylikäs vastaus haasteeseen. ;-)
VastaaPoistaSolarisoitu väkälanka :)
VastaaPoistaJuu, —Solarisaatio on nykyisin helppoa verratuuna siihen aikaan, kun se tehtiin graafisten filmien kanssa pimiössä.
VastaaPoistaPiikkilangastakin saa näin hienon kuvan. Näyttää ihan kehystykseen menevältä taululta.
VastaaPoistaHieno kuva! Olen saanut mukavan muiston piikkilangasta, se ulottuu kyynärvarresta kainaloon :)
VastaaPoistaUpea haastekuva.
VastaaPoistaMailta löytyy vielä liian usein metsästäkin osittain maassa olevaa piikkilankaa.
Hieno kuva ja hyvin valaiseva teksti. Hurjia kokemuksia sinulla on piikkilangasta.
VastaaPoistaJoo oikeastaan vanhasta piikkilangasta ei ole jäännyt kun profiili ja muutama ikävä petäjässä kiinni. Musta tausta on jännä.
VastaaPoistaKyllä on muistoja tuova kuva: yli ja ali on menty ja kiinnikin jääty.
VastaaPoistaBlogissani on tarinakin juuri tällaisesta aidasta.
Minulla on neljä senttiä pitkä muisto piikkilangasta vasemmassa etusormessa.
VastaaPoista