17.5.26

Se on mitä se on

Valokuvaamisen keveys ja hyväksyntä

Tämän bloggauksen innoitus lähti, kun luin intialaisen Shital Morjarian viikoittaisen uutiskirjeen 16. toukokuuta 2026. Hän oli otsikoinut sen ”Valokuvaaminen kuin jazzmuusikko”. Se on mitä se on, tai kuten japanilaiset sanovat: shikata ga nai.

Shital Morjaria on innoittava ja taitava ammattivalokuvaaja, joka ei aina ota valokuvausta turhan vakavasti. Viime viikolla hänellä oli rantakuvia, ja nyt hän käsittelee japanilaista shikata ga nai -käsitettä. Se on käsite, jota en täysin ymmärrä, mutta joka silti kiehtoo minua.


Shitalin mukaan termi lausutaan ”shi-kah-tah gah nah-ii”, ja se tarkoittaa, ettei sille voi mitään tai että sille ei voi tehdä mitään. Wikipedian mukaan ”shikata ga nai edustaa kulttuurista filosofiaa, jossa hyväksytään kontrollin ulkopuolella olevat tilanteet, edistetään resilienssiä ja päästetään irti siitä, mitä ei voida muuttaa, vähän kuin 'se on mitä on'”.

Hänen mukaansa ei pidä odottaa parasta säätä joka päivä, vaan ottaa muutamia kuvia. Joskus, kun päästää irti, voimme löytää suunnan ja merkityksen valokuvauksen prosessista. Shital menee jopa niin pitkälle, että luovuus alkaa siitä, mihin selkeä toiminta loppuu.

Ehkäpä hänen innoittamanaan on hyvä ottaa iltapäivä, jos se vaikka tuo kuviin erilaisen tunteen, tunnelman ja nautinnollisen kokeilunhalun. Ajatuksessa on opetus: ”aivan kuten valo muuttuu jatkuvasti, myös elämä muuttuu jatkuvasti.” Muistan, miten työelämässä ollessani toisinaan tuimme muutosta, ja silloin siitä tuli helpompaa. Epäonnistuneet suunnitelmat ja muuttuvat olosuhteet tuntuivat vähemmän monimutkaisilta käsitellä. Nyt eläkeläisenä valokuvaan intohimoisesti, hakien jatkuvasti uusia virikkeitä.


Shital Morjariaa lainaten: ”Joskus valokuvaus on kuin jazzmusiikkia, jota voi improvisoida liikkeellä ollessa.” Se on hyvä ajatuksena, vaikka vain kuuntelen musiikkia. (Harmi Suomen 6. sija Euroviisuissa)

Tämäkin on niin hyvä ajatus, että lainaan sen: ”Valokuvaus saa olla joustavaa päivän kuvausaikeiden puitteissa. Ihmiset liikkuvat, eläimet ovat arvaamattomia, varjot katoavat yhtä nopeasti kuin ne ilmestyvät, ja valo muuttuu. Sää voi keskeyttää kuvaussession kulun. Valokuvaaja voi olla luova ja toimia sen mukaisesti.” 


Ei kommentteja: