Olin jo vakaasti uskonut talven saapuneen. Lumikerros oli peittänyt maiseman valkoiseen peitteeseen, ja pakkasetkin olivat kurittaneet poskia. Luulin, että tämä talvi olisi pitkä ja runsas luminen. Kuinka väärässä olinkaan!
Eilen sitten lämpötila nousi huomattavasti, ja lumi alkoi sulaa silmissä. Nyt ulkona on suorastaan lämmintä, ja vesi virtaa sulamisvesien virtoina. Luonnossa vallitsee melkoinen kontrasti: puut ovat paljaat ja maassa on paikoin vielä lunta, mutta samalla voi tuntea keväisen tuulahduksen ilmassa.
Lähdimme tänään sauvakävelylle tuttuun metsämaastoon. Reitti oli kuitenkin täysin erilainen kuin muutama päivä sitten. Lumi oli muuttanut reitin sohjoiseksi, ja jokainen askel tuntui raskaalta. Vaikka liukastumisen vaaraa ei ollutkaan, oli kävely raskasta puurtamista. Silti oli mukavaa päästä ulos nauttimaan tästä odottamattomasta kevään ennakosta. Tuntuu kuin olisimme saaneet pienen esimakua kesästä keskellä talvea.
Mielenkiinnolla odotan, mitä sää vielä tuo tullessaan. Toivottavasti tämä tilapäinen kevään tuulahdus on vain ohimenevä ilmiö, vaan saamme kunnon lumitalven joka jatkuu kevääseen. Toisaalta on myös kiehtovaa nähdä, miten luonto reagoi näihin äkillisiin muutoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!