Oliivipuun paradoksi

AI-generoima kuva

- kokemukset opettavat

Elämä on todellakin kuin oliivipuu. Muistui mieleeni ja muistankin hyvin, kun joskus Kreikassa Kreetalla otin raaán oliivin puusta ja puraisin sitä. Ensi puraisulta sen hedelmä tuntui karvaalta, ja hirveän epämiellyttävältä. Tuo hetki muistuttaa siitä, kun koemme pettymyksiä, vastoinkäymisiä tai jopa suoranaista tuskaa. Ne ovat niitä elämän "karvaita hedelmiä", joita kukaan meistä ei vapaaehtoisesti poimisi.

Kuitenkin, juuri tässä karvaudessa piilee paradoksi, aivan kuten oliivissa. Kun nämä kovat, jopa vastenmieliset hedelmät murskataan ja puristetaan, niistä syntyy jotain arvokasta, ravitsevaa ja valaisevaa – oliiviöljyä.

Samalla tavalla elämän vaikeudet, karvaat kokemukset, voivat jalostaa meissä jotain syvällistä. Ne voivat opettaa meitä sietokykyiseksi, myötätuntoiseksi jopa viisaammiksi. Ne voivat paljastaa sisäisiä voimavaroja, joita emme tienneet olevankaan.

Ehkäpä elämän tarkoitus ei olekaan välttää kaikkea karvautta ja vastenmielistä, vaan oppia puristamaan siitä neitsytöljyä. Pitää oppia löytämään se arvo, se kasvun paikka, joka piilee vaikeuksien keskellä. Aivan kuten oliivipuun karvaisen makuista hedelmää tarvitaan, jotta saadaan aikaan kultainen öljy, mekin tarvitsemme elämään haasteita jotta kehitymme ja löydämme oman sisäisen onnen.

Seuraavan kerran, kun kohtaat elämässäsi jotain karvasta makua muista oliivipuu. Ehkä juuri se kokemus onkin puristamassa sinusta esiin jotain kaunista ja arvokasta.