—vaikka vitkutellen
Nuorena elämä oli täynnä mahdollisuuksia, mutta usein myös tekosyitä. Niinpä asioita lykättiin eteenpäin hamaaseen tulevaisuuteen: "Sitku saan opiskelut päätökseen," "sitku on aikaa," "sitku on rahaa." SITKU on nuoruuden hymynkare, joka katselee kaukaisuuteen ja unelmoi.
Keski-ikä toi mukanaan kokemusta ja realismia, mutta myös uusia verukkeita. "Mutku töissä on kiire," "mutku lapset tarvitsee," "mutku en jaksa." MUTKU on selittelyn mestari, joka tasapainottelee arjen pyörteissä ja yrittää pitää kaikkia palloja ilmassa yhtä aikaa.
Nyt vanhemmalla iällä elämään hiipi katumus: "Voiku olisin lähtenyt siihen projektiin," "voiku olisin pitänyt paremmin huolta itsestäni," "voiku olisin käyttänyt enemmän aikaa perheen kanssa." VOIKU on menneiden mahdollisuuksien peruutuspeili, johon kurkistan taaksepäin ja pohtien, mitä olisi voinut olla.
Mutta miksi turhaan jumiutua menneisiin tai tuleviin, kun elämä on tänään, tässä ja nyt? Miten olisi NYTKU? Nytku tartun toimeen, nytku elän hetkessä, nytku teen parhaani juuri tässä ja nyt. NYTKU on elämäniloa, päätöksiä hyödyntäen nyt olevia mahdollisuuksia. Se on voimakas muistutus siitä, että paras aika toimia on aina tämä hetki.
Jokainen päivä on uusi mahdollisuus tarttua asiaan ja jättää taakseen "sitkut," "mutkut" ja "voikut." Kysymys kuuluu: Mitä sinä aiot tehdä NYTKU?
Toivottavasti tämä inspiroi ja antaa ajattelemiseen uusia aiheita. Mitä ajatuksia se sinussa herättää?
Näin se menee. Vasta kun mittanauhan toinen pää on kaikessa lyhykäisyydessään näkyvillä huomaa, että nyt on aika elää!
VastaaPoista