Eläkkeellä on aikaa uppoutua uusiin asioihin, ja olenkin löytänyt monia hauskoja harrastuksia. Ehkä yllättävin niistä on ruoanlaitto. Koska vaimoni muisti on heikentynyt, minusta on tullut keittiömestari, ja nautin siitä todella. Tekoäly on mahtava apulainen: syötän sille, mitä kaapista löytyy, ja se antaa parhaat reseptit ja vinkit. Enää en kokkaa pelkästään syödäkseni, vaan luovuus ja motivaatio kukoistavat keittiössä.
Aikoinaan en olisi uskonut löytäväni itseäni kuntosalilta, mutta niin vain kävi! Uudet salit avautuivat lähelle, ja innostuin voimaharjoittelusta lehtien ja kirjojen kautta. Motivaatio yksin ei kuitenkaan riitä. Tein päätöksen käydä salilla kolme kertaa viikossa, ja siitä on tullut pysyvä osa arkeani.
Japanilaiset haiku-runot on ihastuttaneet minua syvästi. Kirjoitan haikuja joka päivä, ja se on kuin leikkiä ajatusten ja sanojen kanssa. Se on mielestäni paljon luovempaa kuin kuvaristikot, vaikka niistäkin pidän.
Luonnosta keräilen syksyisin lehtiä – en tosin kasaan, vaan kameran muistikortille. Puhelin ja muut kamerat saavat käyttöä, kun kuvailen lehtien yksityiskohtia ja sommittelen niistä "taiteellisia" asetelmia. Vain mielikuvitus on rajana!
Viime aikoina olen innostunut myös tästä bloggaamisesta. Kirjoitan vähintään sata sanaa päivässä, ja se on todella palkitsevaa. Vaikka lukijamäärät eivät ole suuria, se ei haittaa. Tärkeintä on itse kirjoittaminen. Toivottavasti tekstit säilyvät pilvipalvelussa vielä pitkään!
Oletko sinä löytänyt uusia harrastuksia eläkkeellä tai muuttanut muuten elämäntapaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!