Kikherneen versot mämmi rovessa
Päivä 96/365 (- 6. huhtikuuta) ja keittiössä vihertää! Joskus parhaat puutarhakokeilut syntyvät siitä, mitä kotoa jo valmiiksi löytyy. Tällä kertaa kaivelin kuivakaappia ja vastaan tuli pussi vanhoja kikherneitä (Cicer arietinum). Päätin katsoa, onko niissä vielä elämää jäljellä.
Kierrätystä ja kokeilun iloa
Koska huhtikuu on mämmin kulta-aikaa, tyhjäksi syöty Kymppi-Mämmin rove pääsi uusiokäyttöön kasvatusastiana. Se on juuri sopivan kokoinen pienelle sisäpuutarhalle ja muistuttaa siitä, että viljelyyn ei tarvita kalliita välineitä – ripaus multaa ja mielikuvitusta riittää.
Huomioita kasvusta
Kuten kuvasta näkyy, vauhtia on riittänyt! Muutamia huomioita matkan varrelta:
Lehdet: Kikherneen versot ovat hurjan kauniita parilehdykkäisine ja sahalaitaisine lehtineen. Ne tuovat mieleen pienen saniaismetsän.
Hontelo olemus: Versot ovat venyneet hieman pituutta eli ovat ns. "honteloita". Tämä on tyypillistä tähän aikaan vuodesta, kun luonnonvaloa ei ole vielä aivan riittävästi ikkunalaudalla.
Siementen voima: Vaikka siemenet olivat vanhoja (niitä pilkistää yhä hieman mullan pinnalla), itävyys oli yllättävän hyvä!
Tänään herkutellaan!
Nämä ovat parhaimmillaan juuri tänään. Koska kasvatan näitä microgreens-hengessä, tarkoitus on nauttia ne nuorina ja rapeina. Hieman venähtänyt varsi ei makua haittaa – se on vain merkki kevään kaipuusta valoon.
Kikherneen versot maistuvat kevyen pähkinäisiltä ja sopivat täydellisesti:
Leivän päälle tuomaan rapeutta.
Salaatin sekaan koristukseksi.
Smoothien joukkoon (jos haluaa hifistellä ravinteilla).
Oletko sinä kokeillut idättää jotain yllättävää kaapin perukoilta?
Pysykää vihreinä! 🌿
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti