Mitä oikein on se ekologinen elämä, johon nyt jäätiköiden sulaessa pitäisi totuttautua. Onko siihen olemassa, jokin resepti, joka toisi varmuuden maailman pelastumisesta ja ennen kaikkea oman MINÄN hyvinvoinnista? Oma suu on kuitenkin meillä jokaisella kaikkein lähinnä.
Kaupassa käydessä joutuu aina valintatilanteeseen, sillä eipä taida olla mitään sellaista tuotetta, jolle ei olisi rinnakkaista valmistetta. Siinä sitten valintaa tehdään kotimaisen, EU alueella tuotetun tai jostain kauempaa tulleiden elintarvikkeiden kesken. Tarjolla on perunaa, bataattia tai kenties riisiä lautaselle. Lähiruokaa, tai luomua reilusta kaupasta. Pitäisi syödä ilmaston parhaaksi, omaa hyvinvointia hakien.
Minusta eräs suurimmista ympäristöteoista voikin olla, ettei tuhlaa ruokaa ylensyömällä, koska siten vain kasvattaa oman vatsan ihrakerrosta.
Katselin eilen mielenkiintoisen TV ohjelman, jossa selkeästi korostettiin, että paras keino vaalia omaa terveyttään tyytyä kulutusta vastaavaan syömiseen. Vaikea tuota ekologisuuttakaan muuten toteuttaa, kuin ajattelemalla pitkäjänteisesti eteenpäinkin yksinomaan omaa egoaan. Emme voi koskaan tulla kaikkien asioiden asiantuntijoiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!