Kolmen ensimmäisen eläkevuoden aikana, minusta on tullut jonkinmoinen kokki. Ei niin, ettenkö olisi ollut sitä aikaisemminkin, mutta silloin en halunnut, enkä aina kerinnytkään astua vaimon reviirille.
Nyt on huvittavaa seurata miten ajatteluni on muuttunut, esimerkiksi ostoksia tehdessäni.
Kauppalistaa tehdessäni harkitsen:
- jauhoja vai leipää
- pastaa vai perunoita
- lihaa vai kalaa
- maitoa vai hanavettä
- luomua vai tehotuotettua
- jne.
Ruokavalinnoilla on merkitystä omalle kukkarolle, mutta myös ympäristölle ja omalle hyvinvoinnille. Tietenkin myös hintavertailu on käynyt tutummaksi, vaikka en edullisimpien tarjousten vuoksi ylimääräisiä kilometrejä halua ajaa.
Kanssaihmisten ostoksia syrjäsilmällä seuraillussa ihmetyttää, miten suomalainen ihminen kantaa kotiinsa "tarpeettomasti" nesteitä, vaikka kaikilla on edullista puhdasta vettä hanasta saatavana. Monien juomien mukana tulee elimistöön suuri annos tarpeetonta sokeria, jonka yhtenä seurauksena mm. aikuisiän diabetes on yleistynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!