Ratkaisuun teko on tärkeämpää, kuin sen tekemättä jättö. Esimerkkinä voisi olla vaikka hallituksen esille ottama eläkeikäratkaisu, jossa päätös ei mennyt sellaisenaan läpi, mutta hallitus avasi prosessin ja se etenee.
Minä päätin alkuillasta, että en tänään kirjoita blogiini, mutta tuli ihan sellainen olo, kuin olisi jättänyt ulkoilulenkin tekemättä tai unohtanut juoda iltateen. Tottumus johdattaa toimintaa, joten on minunkin taas jokin sana kirjoitettava, sitten joutaa sänkyyn selälleen lukemaan parituntia hyvää kirjaa.
Viikonvaihteessa on Jyväskylän kirjamessut, joten sinnekin on varmaan mentävä. Sofi Oksasen juttuja "Kaiken takana oli pelko" kirjasta olisi mielenkiintoista käydä kuuntelemassa. Pitänee varata hänen kirjansa kirjastosta, sillä en ole aikeissa sitä itselleni ostaa, mutta on se luettava.
Asioiden vieminen päätökseen, voi johtaa joskus väärälle polulle, mutta siitäkin huolimatta yleensä saavutetaan haluttu lopputulos.
PS. Varasin "Kaiken takana oli pelko" kirjan ja olen varausjonossa numerolla 25, joten on sillä kirjalla kysyntää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!