Ei sitä tullut nyt lasketeltua ollenkaan eikä pitkiä pellavia toivoteltu. Kävin sen sijaan katsomassa Jyväskylän Vanhan kirjan talvi tapahtumaa. Oli siellä taas kirja poikineen, ja melkoinen armeija myyjiä. Katselin kaikkia pöytiä oikein etsien, jotakin joka olisi pakko ostaa. Ihme ja kumma sellaista ei nyt silmään sattunut, sitä oikein ihmettelin ja niin ihmetteli vaimonikin. Hän on tottunut kantamaan minun ostamiani kirjoja, kun minä kannan kamerakalustoa. Mikähän minuun on mennyt, kun en mieleisiä kirjoja löytänyt?
Kaupunki oli laskiaispäivänä aika hiljainen, sillä kulkijat olivat varmaan kaikki Laajavuoren rinteessä tai kotona katsomassa Kanadan talviolympialaisia. Poikkesimme kahvilla, kunnon kupillinen espressoa maistuikin mainiolta leutona pakkaspäivänä. Oikein tämä laskiainen vaikutti ensimmäiseltä kevätpäivältä, kun oli aurinkoisen kirkasta ja räystäät alkavat tippua. Ainakin Vanhan rautatieaseman räystäällä on jäätä, jota saa kohta varoa, sillä tuollainen jääpuikko, jos osuisi varpaille, ei se hyvältä tuntuisi. Hyvää Ystävänpäivää lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!