Ajan saa kiinni vain pysähtymällä, sekä hiljaa varroten.

22.2.10

Näkymä omasta ikkunasta

Tää on taas näitä päiviä, jolloin lämpömittari näyttää reilusti yli 20° pakkasta. Pistä siinä sitten nenäsi ulos, niin kyllä se tuulessa viilenee. Sisällä on kuitenkin lämmintä, kun tulikivitakka syö kuivaa koivuklapia halulla. Muistuu mieleen miten Konsta Pylkkänen selitti palamisen kemiaa korpifilosofin näkemyksellä. —Tulibasilli siinä tarttuu kuivaan tervakseen, ja niin hanakasti nuolee tuli puuta, joka savuksi muuttuu. Jotenkin noin se kulki Havukka-ahon ajattelijan ajatus. Tuvassa on kuitenkin lämmin vaikka ulkona on pakkanen ja ilmaa kylmentävä viima tekee siitä vielä puraisevamman. Ikkunan takaa on kuiteskin mukava seurailla tinttien touhua. Olen pitänyt kameraa laukaisuvalmiina tuossa pöydällä, mutta kolme ikkunalasia ei ole mikään hyvä harmaasuodatin, mutta saapahan kuvaaja olla omassa piilokojussaan kotoisasti.
Mustaa ja valkoista

Tunnisteet:

7 Comments:

Anonymous Demetrius said...

Kovin on soma näkymä.

22.2.10

 
Blogger Maelka said...

Suloinen lintu. Ikkunasta on mukava seurata lintujen touhuja.

22.2.10

 
Anonymous pappilan mummo said...

Tinteille sapuskaa ja sapuskan antajalle katselemista

22.2.10

 
Anonymous tanssiva harmaa pantteri said...

Tosi hieno kuva vaikka on monta kerrosta lasia edessä.

22.2.10

 
Blogger Kini said...

Tipi Törpöllä :)

22.2.10

 
Anonymous kiirepakolainen said...

Eläväinen kuva, hauska ikkunanäkymä

22.2.10

 
Blogger pilvikki said...

Paras ikkunanäkymä = )

22.2.10

 

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi!

<< Home