Usein tulee ajateltua mitä minä syön. Ruoka-halu on niin suuri, että lähes kaikki maistuu. Vuosien myötä tuntuu, että laiskuus saa vain lisää valtaa ja liikunta vähenee, aineenvaihduntakin hidastuu, mutta ruokahalu ei vähene.
Lopputulemaa ei ole vaikea arvata. Vyötäröstäkin sen näkee. Meitä suomalaisia vaivaa ylipainon kirous. Kaupassa käydessä katselen usein virvoitusjuomahyllyjen tuotteita, joissa pääraaka-aineet ovat, vesi esanssi ja sokeri. Vesi niistä on ainut tärkeä aineosa, mutta sitä saa hanastakin. Sokeri ei juuri ole tarpeen, sillä sen antaa paljon turhia kaloreita. Sitten kun ravintoon kuuluu runsaasti tärkkelystä sisältävä peruna ja valkoinen jauho. Miksi suurin osa viljoista kuoritaan ravinneköyhiksi, ja tärkeä kuitu ostetaan erillisenä lesepussissa, jos ostetaan? Perunankin pitäisi syödä kuorineen. Viikonvaihteessa söin muutamia kertoja ravintolassa, ja huomio kiintyi siihen että tarjolla oli kuorineen valmistettua perunaa.
Fraasin mukaan, tieto luo tuskaa, sillä tunnenenhan minäkin perusasiat, siitä miten pitäisi toimia, mutta hyvällä ruokahalulla popsin kaikkea, juuri niin kuin minun ei pitäisi tehdä.
Älä Eem välitä, sama täällä. Vyötärön mitta kasvaa vain päivä päivältä. Olen ollut ruokavaliolla 40v ja puottanut paljon kiloja sillä aikaa, pahin vika vain siinä, minkä tänään pudotan se on huomenna takaisin. Se siitä jatketaan vain pyrkimystä päästä rautakangen taakse piiloon.
VastaaPoistaKiitos Sinulle lohduttavasta kommentista!
VastaaPoista