Arkiaskareisiin

Pyhien jälkeen koitti arki, vaikkei eläkeläisen arki paljoa pyhistä erotukaan. Mitään sellaista työtä ei ole, joka olisi pakko tehdä, ulkoisen aikataulun mukaan. Tehtävien aikatauluttamista tarvitaan. Jos annan itselleni vallan, että huomenna minä sen teen, niin huomaan, ettei huomista tule. Tehtävä siirtyy päivästä toiseen, eihän niin voi toimia.

Erilaisista kulttuureista lähtöisin olevin ihmisten tapaaminen on mielenkiintoista. Meillä kävi eilen Bosniassa syntynyt ja nykyisin Kanadassa asuva Aida. Suoraa puheyhteyttä yhteisellä kielellä ei ollut, mutta kun ranskankielen tulkkina toimi pojan vaimo, ei kommunikaatio ongelmia ollut.

Ensi käynnillä Suomeen, hän ihasteli suomalaisten väljää asumista lähellä luontoa. Mahdammeko me aina itsekään ymmärtää miten onnellisia saamme olla?