Päivä kerrallaan

Ajatuksien keinuessa

Kesä aamu valkenee hitaasti, maalaten taivaan oranssin ja vaaleanpunaisen sävyin, aurinko kurkistaa pilvien takaa lämmittäen kasvojamme ja herättäen luonnon eloon. Linnut laulavat iloisia lauluja, tuuli suhisee puiden läpi ja lehdet kuiskaavat lempeästi.

Tämä on uusi päivä, täynnä mahdollisuuksia. Mutta meillä ei ole kiirettä. Päivän suunnitelmana on yksinkertaisesti olla, nauttia auringosta ja luonnon rauhasta.

Kävelen paljain jaloin pihalla ja tunnen ruohon pehmeän kosketuksen ihollani. Hengitän syvään raitista ilmaa ja annan ajatusteni vaeltaa vapaasti. Muutama kannullinen vettä kesäkurpitsoille ja kukille, mutta ei kiirettä, ei painetta, vain rauhallinen tunne siitä, että olemme ja voimme nauttia tästä kauniista päivästä.

Istun pihakeinuun ja katson ympärilleni. Kaikkialla on tilaa ja avoimuutta, mikä luo rauhoittavan ilmapiirin. Ei kiireisiä ihmisiä, vain vaimeita auton ääniä, mutta luonnon ääniä ja linnunlaulua. Keinuun pitää laittaa tippa öljyä, vaikka ei tuo narina meitä haittaa. 

Suljen silmäni ja tunnen auringon lämmön kasvoillani. Kuuntelen tuulta ja lehtien kahinaa. Mieleni on rauhallinen ja rento, kaikki huolet ja ongelmat ovat poissa.

Tällä hetkellä kaikki on täydellistä. Emme me tarvitse muuta. Olen onnellinen, että olemme olemassa ja saamme nauttia tästä päivästä.

Aika kuluu hitaasti ja rauhallisesti. En tiedä kuinka kauan istuimme keinuen, mutta sillä ei ole väliä. Tärkeintä on tämä hetki, tämä onnen ja tyytyväisyyden tunne.

Lopulta on aika nousta ylös ja jatkaa päivää. Mutta tiedän, että voimme aina palata, tähän paikkaan, kun tarvitsemme rauhallisen hetken.

Päivä kerrallaan, lyhyin askelin. Elämä on kaunista, kun osaamme nauttia myös pienistäkin asioista.