Mutta sammalta vastaan!
Pihassa seisoo komea taalainmaankoivu, ja paljon muita puita. joiden varjossa olemme asuneet monia leppoisia vuosia. Puiden oksat kaartuvat osin jopa katon ylle ja tarjoavat suojaa paahteelta. Mutta samalla ne tuovat mukanaan myös kutsumattoman vieraan: sammaleen.
Talon ja erillisen autotallin tiilikatolla on jo kerros vihreää peitettä, ja se näyttää entistäkin surullisemmalta koivun vihreän lehvästön vieressä. Tiedän, että sammal on luonnon osa ja sillä on tärkeä rooli ekosysteemissä. Mutta katolle se ei ole toivottu vieras. Se pitää kosteutta ja varmaankin vaurioittaa ajan saatossa tiilien pintaa.
Mitä minun pitäisi tehdä? Kaataako puita, jotta aurinko pääsee paremmin porottamaan katolle ja sammal kuolee? Vai yritetäänkö puhdistaa kattoa hellävaraisesti ja samalla suojella pihapuita?
Päädyin ratkaisuun, joka pyrkii löytämään tasapainon luonnon ja ihmisen tarpeiden välillä. Vävy puhdisti kattoa Bio-sammaleenpoistoainetta käyttäen ja ohjeita noudattaen, jotta ei vahingoita ympäristöä. Siitä kiitos hänelle, koska itse en katolle kykene. Leikkaan puiden oksia syksyllä, jotta aurinko pääsee paremmin katolle. Samalla varon vahingoittamasta puita niiden runkoa ja oksia.
Tulevaisuus näyttää, onko ratkaisu toimiva. Toivon, että sammal katoaa katolta ja pihapuut saavat jatkaa elämäänsä. Ehkä jonain päivänä löydän vieläkin paremman ratkaisun, joka kunnioittaa sekä luontoa että ihmisen tarpeita.
Olen pohtinut puiden ja sammaleen välistä suhdetta. Se on monimutkainen kysymys, jolla ei ole helppoa vastausta. Tässä on itse löydettävä tasapaino, joka toimii omassa luonnon läheisessä pihassa ja omassa elämässämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!