– makuasioita vai syvempiä syitä?
Euroopan lihatilasto vuodelta 2021 paljastaa mielenkiintoisia eroja jäsenmaiden välillä. Kun tarkastelemme luullisen lihan kulutusta henkilöä kohden, huomaamme, että makutottumukset ja ruokakulttuurit vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Espanja ja Tanska ovat tilaston huipulla, kun taas Romania ja Slovakia jäävät selvästi keskiarvon alapuolelle.
Mikä selittää nämä erot?
Yksi selittävä tekijä on varmasti ruokakulttuuri. Maissa, joissa liha on perinteisesti ollut tärkeä osa ruokavaliota, kulutus on luonnollisesti suurempaa. Toisaalta myös taloudelliset tekijät vaikuttavat. Lihan hinta ja saatavuus vaihtelevat maiden välillä, mikä voi osaltaan selittää kulutuksen eroja.
On kuitenkin syytä muistaa, että lihan kulutuksella on myös ympäristövaikutuksia. Lihantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä, ja se kuluttaa suuria määriä maata ja vettä. Siksi onkin tärkeää pohtia, miten voimme vähentää lihan kulutustamme ja siirtyä kohti kestävämpää ruokavaliota.
Tämän tilaston perusteella voimme todeta, että lihan kulutus on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat niin kulttuuriset kuin taloudelliset tekijät. Vaikka makuasioista ei välttämättä ole tapana väitellä, on tärkeää olla tietoinen lihan kulutuksen ympäristövaikutuksista ja tehdä omia valintoja sen pohjalta. Ehkäpä tulevaisuudessa olemme entistä enemmän kasvisruokavaliolla. Se vähentäisi lihan kulutusta ja samalla edistäen kestävää kehitystä.
Suomen valtion uusien ravintosuositusten mukaan suomalainen voisi kuluttaa punaista lihaa v. 2025 vain 50 grammaa päivässä joten muutoksen tulisi olla melko suuri. Omalta kohdaltani pyrin elämään suositusten mukaan, ihan vain terveydellisistä syistä.
Kestävää terveyttä ruuasta:
LINKKI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi!