3.12.24

Kotijoogaa

– kokonaisvaltainen hyvinvoinnin lähde

Jooga on hyvä tapa lisätä lihasvoimaa, parantaa joustavuutta ja yleistä kehon vahvistamista. Liikkuvuuden ja nivelten terveyden parantaminen on olennainen osa joogaharjoitusta, mikä on erityisen tärkeää ikääntyvien nivelten terveyden kannalta. Jooga auttaa ylläpitämään nivelten joustavuutta ja ehkäisemään jäykkyyttä.

Stressinhallinta- ja rentoutumisjooga sisältää usein meditatiivisia elementtejä, jotka auttavat stressinhallinnassa ja rauhoittamaan mieltä. Se auttaa myös parantamaan kehon hallintaa ja keskittymistä. Jooga on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä fyysinen harjoitus. Se on matkalla kohti syvempää itsetuntemusta ja tasapainoa.

Joogaharjoittelun säännöllinen harrastaminen voi auttaa vähentämään ahdistusta ja masennusta, parantaa unen laatua ja lisätä itsetuntoa. Hengitysharjoitukset, jotka ovat keskeinen osa joogaa, auttavat syventämään hengitystä ja lisäämään kehon hapenottokykyä. Tämä puolestaan parantaa yleistä hyvinvointia ja vastustuskykyä sairauksia vastaan.

Jooga on monipuolinen harrastus, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Erilaiset joogatyylit tarjoavat mahdollisuuden löytää itselle sopivan tavan harjoitella. Olipa tavoitteesi sitten lihasvoiman lisääminen, stressin vähentäminen tai henkisen hyvinvoinnin parantaminen, joogasta löytyy varmasti sinulle sopiva muoto. Minun mielestäni kotijoogaa on hyvä harrastaa ainakin kolme kertaa viikossa, ½ tunnista tuntiin kerrallaan. Näin toimien harjoitusrytmi pysyy mielessä ja keho tottuu ja reagoi positiivisesti liikkeisiin.

Katso YuoTube videoita, kuuntele meditaatiomusiikkia Spotifystä, osta joogakirja tai mene jollekin joogakurssille!

Miksi siis odottaa? Aloita kotijoogan harjoittelu jo tänään ja koe sen moninaiset hyödyt itse!
Linkki: Treeni videoita

2.12.24

Jaksanko jatkaa

 Joulukuu on jo hyvässä alussa, mutta lumen puute ja yö lämpötilat lähentelevät mieluummin syksyä, (+ 7C°) kuin talvea. Ilma on sumuinen, raskas ja valoisa aika on lyhyt. 

On helppo hukkua talven pimeyteen ja harmauteen, mutta olen päättänyt tehdä tästä ajasta mahdollisimman positiivisen. Uusi ruokavalioni tuo elämään väriä ja virtaa, ja liikunta on saanut uutta merkitystä. Ehkäpä tämä elämäntapamuutos on juuri se kipinä, jota olen kaivannut. Vaikka tavoitteiden saavuttaminen vaatiikin aikaa ja sitkeyttä, olen valmis tekemään töitä hyvinvoinnin eteen. Kun keho voi hyvin, jaksaa myös mieli paremmin.

Liikunnan lisääminen on ollut tärkeä osa elämäntapamuutosta. Olen etsinyt uusia reittejä lenkkeilyyn ja aloittanut myös kotijoogan. Liikunnan myötä olen huomannut, että jaksan paremmin arjessa ja mieli on virkeämpi.
Onkin ollut mukava huomata, kuinka keho kiittää pienistäkin muutoksista.

1.12.24

Suuri muutos!

Olen periaatteessa muutos myönteinen, siksi pyrin myös noudattamaan uusia ravintosuosituksia vaikka ainakin näin aluksi se yllättää minut. Lihaa vain 350 g viikossa, se on vain 50 g päivässä. Siihen ei ole helppoa sopeutua, mutta ainakin siihen pitää pyrkiä. Vihannesten käytön suuri lisääminen vaatii useamman kaupassa käynnin, jotta ”horta” pysyy tuoreena. Ehkä on järkevää käydä ostoksilla kahdesti viikossa.

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset: Kestävää ruokaa terveydeksi

Suomi on vuonna 2024 päivittänyt kansalliset ravitsemussuositukset. Uudet suositukset painottavat entistä enemmän kestävän ruoan merkitystä terveydelle ja ympäristölle.

Mitä uudet suositukset sisältävät?

  • Kasvispainotteisuus: Suositus on kasvattaa kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta ruokavaliossa. Tavoitteena on vähintään 500-800 grammaa päivässä.

  • Täysjyvä: Täysjyvän saantisuositus on nostettu 90 grammaan päivässä.

  • Palkokasvit: Palkokasvien käyttöä suositellaan lisäämään.

  • Kala: Kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa suositellaan syömään säännöllisesti.

  • Liha: Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutusta suositellaan vähentämään.

  • Suola ja tyydyttynyt rasva: Suolan ja tyydyttyneen rasvan saantia tulee vähentää.

Miksi suositukset ovat muuttuneet?

Muutokset perustuvat uusimpiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että kasvispainotteinen ruokavalio on terveellisin vaihtoehto. Lisäksi ruokatuotannon ympäristövaikutuksia halutaan vähentää.