"Muistojen joululahjat"

Aaton Joulupöydässä kävimme keskustelua, siitä mikä tai mitkä ovat lapsuuden mieluisia ja toivottuja pukin tuomia joululahjoja? Minulla tuli mieleen 1950-luvun alussa saamani puinen lelu kuorma-auto. Se oli isän Aimo veljen nikkaroima, komea vihreäksi maalattu narusta vedettävä hieno lelu. Se oli hyvä ja sillä me leikittiin pitkään, mutta se on kadonnut vuosikymmenten saatossa.

Toinen toivottu lahja on ollut Isän tekemät koivupuiset sukset. Ne oli höylätty koivulankusta tervattu ja paahdettu mustiksi. Siteinä niissä oli nahkaiset lenkit. Sauvat olivat kuusen karahkasta tehdyt porkat, joissa oli katajaiset sommat. Suksia voideltiin lähinnä kynttilän pätkällä. Myöhempinä vuosina oli sitten Vauhti, Kiva ja Rex merkkisiä voiteita. Silloin kyllä oli jo kaupasta ostetut Järvisen sukset, joissa oli Rotanloukku, Voitto tai Y-siteet. Hyvin me viisilapsisen perheen tenavat opettelimme hiihtämään ja laskemaan mäkeä isän tekemillä suksilla ja niihin sopivilla kotona tehdyillä tallukkailla. Ei voi kuin kummastella, miten on aikakausi muuttunut.

Varmaan lapsuuden tärkein ja toivotuin lahja on ollut Yrjö Karilaan "Mieleni minun tekevi" kirja. Sen muistan olleen vuoden 1956 joulupukin kontissa. Kirja on kulkenut mukanani vuosikymmenet ja se on vieläkin tallessa, vaikka nyt en sitä heti löytänyt. 

Tuo käytössä kulunut kirja on ohjannut minua lukemisen ja monien muiden nykyisten harrastuksieni piiriin ja voin sanoa, sillä olleen suuri merkitys minun elämääni.

Muistan myös, miten jännitin aina jouluaattoaamua, kun sain avata ensimmäisen lahjapaketin. Sydän pamppaili odotuksesta, kun paperit repesi ja paljastui se toivottu aarre. Pecos Bil pelikortit, tai uusi sarjakuvalehti, tai kirja jonka lukeminen vei tuntikausia. Niissä hetkissä maailma oli täynnä mahdollisuuksia ja seikkailuja.

Nykyään lasten maailma on täynnä erilaisia digitaalisia laitteita ja pelejä. Vaikka nekin varmasti tuovat iloa, niin kaipaan silti sitä aitoa jännitystä ja innostusta, jota koin avatessani oman vanhempien käsin tekemän tai pitkään odotetun lahjan. Ehkä juuri siksi nämä muistot lapsuuden joululahjoista ovatkin niin arvokkaita.

Joululahjat, ainakin ne pukin tuomiset niistä tärkeimmät ovat jääneet pysyvästi mieleen. Etenkin kovat paketit, mutta ne pehmeät villasukat ja muut vaatteet ovat vain kulutustavaraa.