Kaikki on suhteellista

Niin vain alkoi kevät ja suojasää heti maaliskuun alussa. Pakkaskausi jouti jo loppua. Sopivasti sain autonkin hankittua, kun nyt vielä noita järjettömiä lakkoja pukkaa. On sentään oma kulkuneuvo ja tankki täynnä polttoainetta. Olisikohan vähän hamstrattavakin menovettä pahanpäivän varalle. Tässä tilanteessa, missä Suomen talous nyt on, ei kenenkään pidä lakkoilla, vaan pyrkiä vaikka laihaankin sopuun. Lakossa häviävät kaikki, näin ainakin uskon, vaikka oman työurani aikana en ole ollut päivääkään lakossa.

Tässä autollisessa elämässä on taas omia haittojaankin, sillä ainakin rahameno lisääntyy monilla tavoin. Kun olin pääasiassa kotona, säästyivät rahat eikä kulunut bensiiniä. Nyt sitä kuluu, ja aina kun johonkin kauppaan menee, ei sieltä selviä ostamatta. Kävimme tänään Tikkakosken Kasinhännässä, joka on aika edullinen kauppa. Ostin sieltä nahkakäsineet ja mustaa espanjalaista kenkälankkia. Yhteishinta neljä euroa, joka ei ole minusta ollenkaan paha. Sitten, kun pitäisi laskea ne matkan autokulut, niin ei se niin halpaa tainnutkaan olla. Kaikki on suhteellista.

Toivottavasti lumi sulaa ilmojen lämmetessä itsestään, ettei sen hävittämiseen tarvitse energiaa tuhlata. Viime yönä tosin oli satanut reilu kymmensenttinen kerros märkää lunta, ja sen lapiointi oli eräs talven raskaimpia hommia. On se vain niin erilaista siivota kulkuväyliä pakkaslumesta, kuin tuollaisesta märästä loskasta.