muistot kaikuvat loputtomina kuinCaj Westerbergin runo kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)
vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
itsensä kuviin,
ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira
Jokainen valokuva on aina muisto vaikka siihen ei mitään symboliikkaa liitykään!
3 kommenttia:
Hienosti ideoitu!
Hieno erilainen näkökulma!
Muutamassa vuodessa lapsesta kehityy aikuinen ja leikit jäävät unholaan!
Lähetä kommentti